Siirry sisältötekstiin

Poistot kirjanpidossa – tunnetko poistomenettelyt?

Kirjanpitovelvolliset, joilla on pysyviä vastaavia sisältäen ns. kuluvaa käyttöomaisuutta ovat velvollisia vähentämään niiden hankintamenon vaikutusaikanaan ja laatimaan siitä poistosuunnitelman. Lue asiantuntijan kirjoitus poistomenettelystä.

Käyttöomaisuuteen liittyvät ratkaisut, päätökset ja toimenpiteet ovat tärkeä osa yrityksen investointisuunnittelua sekä tulosseurantaa. Tähän aikaan vuodesta on aika tarkastella kuluvan tilikauden tilannetta ja suunnitella tulevaa yhdessä asiantuntijan kanssa. Tarkistettavien asioiden listalla on mm. miten yrityksen tasetilanne ja poistokäytäntö vaikuttavat yrityksen tunnuslukuihin sekä verotettavaan tuloon. Tässä blogissa pureudumme kirjanpidon näkökulmaan poistoissa.

Poistot tehdään vaikutusaikanaan

Kaikki kirjanpitovelvolliset, joilla on pysyviä vastaavia sisältäen ns. kuluvaa käyttöomaisuutta, kuten koneita, laitteita, rakennuksia, aineettomia oikeuksia tms. taseeseen aktivoituja investointeja, ovat velvollisia vähentämään niiden hankintamenon vaikutusaikanaan ja laatimaan siitä poistosuunnitelman. Poistoajan määrittämisen tulee perustua pääsääntöisesti tehdyn investoinnin vastaisiin tulonodotuksiin, ts. tulontuottamiskyvyn vähenemiseen.

Poistomenettelyt

Tulevaisuuden ennakointiin liittyvien epävarmuustekijöiden ja poistolaskennan yksinkertaistamisen vuoksi joudutaan usein turvautumaan kaavamaisiin, ajan kulumiseen perustuviin poistomenettelyihin. Poistojen tekeminen aloitetaan silloin, kun investointi on otettu liiketoiminnan käyttöön, pelkkä ostohetki ei ratkaise. Lukuun ottamatta mahdollista jäännösarvoa, hankintamenon on oltava kokonaan poistettu hyödykkeen taloudellisen pitoajan päätyttyä. Poistopohjana on yksittäinen hyödyke/investointi.

Kirjanpitolain mukaan em. säännöstä poiketen luonnollinen henkilö (esim. ammatinharjoittaja) sekä yritys, jonka toiminta perustuu kiinteistön hallintaan, saa poistaa käyttöomaisuuteen kuuluvan hyödykkeen ilman erillistä poistosuunnitelmaa. Poistot tulee tehdä hankinnan vaikutusaikana, noudattaen jatkuvuutta ja johdonmukaisuutta.

Erityisesti pienyritykset, joilla käyttöomaisuutta on vähän ja yrityksen tunnusluvuista katsoen erä ei ole merkittävä käyttävät kirjanpidossaan usein suunnitelman mukaisina poistoinaan elinkeinoverolain mukaisia poistoja.

Suunnitelman mukaiset poistot tehdään laaditun suunnitelman mukaan vuosittain samansuuruisina. Yrityksen tulosseurannan tarpeen mukaan poistot jaksotetaan yrityksen tilikauden kuukausille jatkuvuutta ja johdonmukaisuutta noudattaen. Silloin kun poistoaikaa ei voida luotettavasti todeta aineettomien oikeuksien, kuten liikearvon, muun pitkävaikutteisen menon tai kehittämismenon osalta, on ne poistettava maksimissaan 10 vuodessa. Vanhassa kirjanpitolaissa maksimipoistoaika oli 20 vuotta.

Osa käyttöomaisuudesta kuuluu ns. kulumattomaan omaisuuteen, kuten mm. maa-alueet, taide-esineet ja palautettavat liittymämaksu, joista ei tehdä poistoja. Tällaisen käyttöomaisuuden arvo ei käytön myötä laske.

Hankintamenosta

Investoinnin hankintamenoon sisällytetään varsinaisen oston lisäksi esimerkiksi rahti-, maahantuonti- ja asennusmenot sekä vähennetään saadut alennukset. Hankintamenoon ei lueta arvonlisäverovelvollisessa toiminnassa arvonlisäveroa eikä investoinitiavustuksia. Itse valmistetun hyödykkeen hankintamenoon lasketaan valmistuksesta välittömästi aiheutuneet menot. Lisäksi on huomioitava investointien perusparannusmenojen kirjauskäytäntö ja vaikutus tuloksen seurantaan.

Tutustu Visman kirjanpito-ohjelmistoihin

Suosituimmat