Tekoäly poistaa manuaalista, rutiininomaista tekemistä tehostaen työtä ja automatisoiden päätöksentekoa. Hyvänä esimerkkinä rutiinityöstä on tiliöinti. Kirjanpitäjällä menee keskimäärin kaksi minuuttia yhden ostolaskun manuaaliseen käsittelyyn. Tekoälyä hyödyntäen saman voi tehdä alle 30 sekunnissa – asiantuntija voi käyttää jokaisen säästetyn työtunnin arvokkaaseen konsultoivaan ja asiakaspalvelulliseen työhön.
Sähköisyyden ja yhteiskäytön ei pitäisi olla enää siis uusia käsitteitä ja siten myös yleinen olettamus on, että tilitoimistot ovat omaksuneet niistä saatavat hyödyt. Ovatko kaikki tilitoimistot kuitenkaan sisäistäneet sähköisyyttä ja ottaneet sitä käyttöönsä tilitoimistonsa päivittäisessä arjessa?
Kun taloushallinto automatisoidaan, jää jäljelle virheiden tarkkailu. Tämänkaltaiset rutiinityöt ovat tehtäviä, jotka voidaan ulkoistaa vaikka halvempaan maahan. Taloushallinnon automatisointi ei kuitenkaan korvaa kriittistä ajattelua, luovaa ongelmanratkaisua tai sosiaalista älykkyyttä. Ohjelmistotalojen tulisi toimia tilitoimistojen kumppaneina ja tukea alan muutoksessa auttaen löytämään uusia ansaintamahdollisuuksia kun rutiinityöt poistuvat.
Se pärjää, joka tuntee asiakkaansa toiveet, jopa kykenee ennustamaan tarvetrendejä. Tilitoimistot eivät kuitenkaan tunnu joko tiedostavan tätä tai hyödynnä asiakastuntemustaan – ainakaan niin hyvin kuin pitäisi. Tämä käy ilmi teettämästämme kyselystä, jossa jo yli 200 vastaajaa on kertonut kokemuksistaan ja odotuksistaan tilitoimiston asiakkaana. Lue saatujen vastausten perusteella vinkkejä, jotka kannattaa huomioida tilitoimiston toimintaa kehittäessä.
Kirjanpitäjän rooli on nyt yhdessä suurimmista muutoksista sitten kahdenkertaisen kirjanpidon keksimisen. Automaatiosta puhutaan paljon ja alan konsensus on, että kirjanpitäjän ammatti katoaa sellaisena kuin se nyt tunnetaan. Päättäjälle kyse on isosta johtamishaasteesta. Yksikään yritys ei voi syleillä uutta ja menestyä, jos henkilökunnan takaraivossa jyskyttää koko ajan huoli tulevasta.