Article
Yritysvastuu ei ole enää vain suuryritysten asia – näin varaudut ESG-raportointiin
24.11.2024
Teknologia
Article
Yritysvastuu ei ole enää vain suuryritysten asia – näin varaudut ESG-raportointiin
Teknologia
24.11.2024
Yritysvastuu ei ole enää vain suuryritysten asia – näin varaudut ESG-raportointiin
Teknologia
11.24.2024
Article
Yritysvastuu ei ole enää vain suuryritysten asia – näin varaudut ESG-raportointiin
Teknologia
11.24.2024
Article
Yritysvastuu ei ole enää vain suuryritysten asia – näin varaudut ESG-raportointiin
Teknologia
November 24, 2024
Maailmalla on kunnianhimoiset ilmasto- ja vastuullisuustavoitteet, joilla tähdätään muun muassa luontokadon hidastumiseen ja ilmaston lämpenemisen pysähtymiseen. Ihmisen toiminta tulisi sopeuttaa maapallon kantokyvyn rajoihin, jotta myös tulevat sukupolvet voisivat elää hyvää elämää.
Myös yritykset tarvitaan mukaan talkoisiin. Puhutaan yritysvastuusta tai ESG:stä, joka jaotellaan ympäristövastuuseen (E), sosiaaliseen vastuuseen (S) ja hyvään hallintotapaan (G). FIBSin yritysvastuututkimuksen mukaan kolme neljästä suomalaisyrityksestä tunnistaa vastuullisen liiketoiminnan hyödyt ja yli puolet on sisällyttänyt strategiaansa kestävän kehityksen tavoitteita.
“Vastuullisuusajattelu perustuu siihen, että voidaan tehdä eri näkökulmista kestävää liiketoimintaa, jolloin tulevien sukupolvien ei tarvitse kantaa kohtuutonta hintaa aiemmista valinnoista. Aikaisemmin arvomaailma oli kovempi ja haluttiin vain tehdä voittoa osakkeenomistajille, mutta nyt päätöksenteossa punnitaan myös muita arvoja”, tiivistää Ari Rekonen, CarbonLinkin toimitusjohtaja.
Eri vastuullisuusnäkökulmien tarkasteluun on kehitetty ESG- eli kestävyysraportointi, joka on totutusti mielletty suuritystysten heiniksi. Pian EU:n raportointidirektiivien laajenemisen myötä myös keskisuurten sekä alihankintaketjuissa toimivien pienyritysten tulee raportoida vastuullisuudestaan.
Raportointivelvoitteet muuttuvat
Jotta vastuullisuustavoitteisiin voitaisiin päästä, on työn edistymistä seurattava yhteisillä mittareilla. EU:n laatima ESG-raportoinnin CSRD -direktiivi (Corporate Sustainability Reporting Directive) edellyttää, että yritykset kertovat vastuullisuudestaan ja sen vaikutuksista ihmisiin, ilmastoon ja luontoon ESRS-standardin (European Sustainability Reporting Standard) mukaisesti.
Suuryrityksille ESG-raportointi on jo tuttua, mutta vuodenvaihteessa raportointivelvollisten yritysten joukko laajenee. Vuodesta 2025 alkaen CSRD-direktiivin mukaista raportointia edellytetään yrityksiltä, joilla täyttyy vähintään kaksi kolmesta seuraavasta ehdosta: taseen loppusumma on vähintään 20 miljoonaa euroa, liikevaihto on vähintään 40 miljoonaa euroa tilikaudella sekä yrityksessä työskentelee keskimäärin 250 henkilöä.
“Yritykset ovat valmistautuneet raportointidirektiiviin hyvin vaihtelevasti. Isoille yrityksille se tuli voimaan jo vuoden 2024 alussa. Jotkut yritykset ovat olleet hyvin perillä missä mennään ja ovat valmistautuneet keräämään dataa ja raportoimaan siitä, kun taas toiset ovat juuri heränneet asiaan. Sitten on tämä viimeinen porukka, joille raportointi saattaa tulla täysin yllätyksenä esimerkiksi osana kilpailutustilannetta”, Rekonen arvioi.
Koskee myös pienyrityksiä
Erilaisten alihankintaketjujen takia kuitenkin myös edellä mainittua pienempien yritysten tulisi jo nyt varautua kestävyysraportointiin. Jos yritys toimii alihankkijana suuryritykselle, se voi joutua esimerkiksi selvittämään hiilijalanjälkeään osana suuryrityksen ESG-raporttia.
“Jo nyt ja viimeistään vuodenvaihteen jälkeen CSRD-direktiivi voi koskea pienyrityksiä. Kun yritys toimii osana isompien yritysten arvoketjuja, niin on mahdollista että koko ketjun pitää toimittaa vastuullisuuteen liittyviä dokumentteja. Tämä on nähty esimerkiksi metsäteollisuudessa, missä metsäyhtiö on saattanut pyytää metsäkoneyrittäjää toimittamaan hiilijalanjälkilaskelmia”, Rekonen sanoo.
Laadukas vastuullisuusraportointi voi antaa kilpailuetua, sillä dokumentteja voidaan vaatia jo kilpailutuksissa. OP:n suuryritystutkimuksen mukaan yli puolet suuryrityksistä on joutunut vaihtamaan alihankkijoita tai toimittajia vastuullisuusvelvoitteiden puutteellisuuden takia.
Mittaa hiilijalanjälkeä helposti
Merkittävä osa ympäristövastuuta on yrityksen hiilijalanjäljen mittaaminen. CSRD-direktiivin mukaan yrityksen hiilijalanjälki pitää raportoida niin, että siinä huomioidaan sekä suorat (scope 1) että epäsuorat (scope 2 ja 3) hiilipäästöt.
Yrityksen hiilijalanjälkeä voi laskea manuaalisesti vaikka Excelissä, mutta yrityksen on myös mahdollista hyödyntää teknologiaa ja tekoälyä vastuullisuusraportoinnin tehostamiseen. Visman ja Helsingin yliopiston perustama CarbonLink on kehittänyt hiilijalanjälkilaskurin juuri tähän tarpeeseen.
“CarbonLinkin älykäs hiilijalanjälkilaskuri perustuu yrityksen taloushallinnon dataan. Laskuri laskee automaattisesti ja reaaliaikaisesti sekä suorat että epäsuorat hiilipäästöt, kuten sähkön kulutuksen, matkalaskut, laitehankinnat, kolmansien osapuolten palveluiden päästöt ja niin edelleen. Helppotajuinen raportti luokittelee päästöt valmiiksi eri kategorioihin, jolloin yritys voi tunnistaa isoimmat päästölähteensä. Näin se voi heti aloittaa hiilijalanjäljen seuraamisen ja pyrkiä vähentämään päästöjä”, Rekonen kertoo.
CarbonLinkin avulla yritys voi päästödatan keräämisen sijaan keskittyä varsinaiseen vastuullisuustyöhön ja hiilijalanjälkensä pienentämiseen. Hiilijalanjälkiraportti on myös helppo liittää osaksi yrityksen CSRD-direktiivin täyttävää ESG-raporttia.
Jakson kuvaus
afterIT
