Hyvin johdettuna ja mietittynä teknologinen kehitys auttaa niin, että yhä suurempi osa ihmisistä pääsee irti monotonisesta ja puuduttavasta työstä, sanoo organisaatiopsykologi Jaakko Sahimaa. KUVA: FREDRIK BÄCKMAN / DUUNITORI
Tietotekniikkaa kutsuttiin muinoin atk:ksi, automaattiseksi tietojenkäsittelyksi. Termi on unohtunut, mutta automaatio etenee. Se muuttaa yhä useamman työn luonnetta – tai tekee niistä tarpeettomia.
”Hyvin johdettuna ja mietittynä teknologinen kehitys auttaa siinä niin, että yhä suurempi osa ihmisistä pääsee irti monotonisesta ja puuduttavasta työstä, jonka voi automatisoida”, organisaatiopsykologi Jaakko Sahimaa sanoo.
Ihmiset voivat siten keskittyä merkityksellisempiin, inhimillistä osaamista vaativiin tehtäviin, joihin tekoälykään ei taivu.
Merkityksellisyyden kokemus on inhimillinen perustarve.
Muutos on hyvästä. Merkityksellisyyden kokemus – halu kokea oma tekeminen ja olemassaolo tärkeäksi sekä arvokkaaksi – on inhimillinen perustarve. Osa siitä suuntautuu myös työelämään.
”Meillä on kuitenkin vain yksi elämä, josta töissä käynti vie suuren osan. Olisi siis suotavaa, että työaikakin tuntuisi merkitykselliseltä”, Visman henkilöstöjohtaja Eliisa Valkonen sanoo
Työn merkityksellisyys rakentuu yksinkertaistettuna mahdollisuudesta toteuttaa itseään sellaisessa työssä, jolla on hyvää tuottavat tarkoitukset ja päämäärät.
”Eli työ on siis itselle mielekästä ja myös isommassa kuvassa tärkeää ja arvokasta”, Sahimaa sanoo.
Ihminen, joka kokee työnsä merkitykselliseksi, on työssään tutkitusti tehokkaampi ja tuottavampi. Hän voi ylipäänsä paremmin.
Merkitysketjut ovat kasvaneet pitkiksi. Ihminen ei välttämättä näe oman työnsä lopputulosta.
Työelämä on muuttunut Sahimaan mukaan niin, että niin sanotut merkitysketjut ovat kasvaneet turhan pitkiksi. Ihminen ei siis välttämättä enää näe oman työnsä lopputulosta ja siten sen merkitystä. Niinpä mahdollisuus vahvistaa työn merkityksellisyyden kokemusta myös it:n ja automaation avulla on hyvinkin tervetullutta.
Muutos merkityksellisempään työhön ei ole kuitenkaan ongelmaton. Miten varmistetaan työntekijän hyvinvointi, kun työn kognitiivinen kuormitus kasvaa ”aivottomien” rutiinien korvautuessa vaativammalla ajatustyöllä?
Vismassa on paitsi mietitty asiaa, myös työstetty sitä käytännössä.
”Ihmiset on kaiken perusta kaltaisissamme asiantuntijatyötä tekevissä yrityksissä. Kun pidämme huolta tekijöistämme, heillä on parhaat edellytykset toimia”, Visman Eliisa Valkonen sanoo.
Hänen mukaansa ajattelu ja uuden luominen korostuvat monilla toimialoilla juuri automatiikan ja robotiikan ansiosta.
Kun pidämme huolta tekijöistämme, heillä on parhaat edellytykset toimia, Visman Eliisa Valkonen muistuttaa.
”On muistettava, että tämän sinällään positiivisen muutoksen varjopuolena kognitiivisen kuormituksen kasvu voi käydä työntekijälle liian raskaaksi”, Valkonen sanoo.
Hänen mukaansa työnantajan onkin osaltaan kannettava vastuu siitä, että tilanteeseen löytyy tarvittaessa helpotusta.
Vismassa ehkäistään ongelmaa aktiivisesti ennalta muun muassa tukemalla työntekijöitä kehittämään niitä taitoja, jotka ovat tärkeitä tietointensiivisen työn lisääntyessä.
”Esimerkiksi oman toiminnan ja ajankäytön hallitsemiseen on tarjolla paljon erilaisia webinaareja ja muita itseopiskelumateriaaleja”, Valkonen sanoo.
Visma haluaa myös edistää inhimillistä työilmapiiriä.
Välillä vain käy niin, ettei työntekijä ole täydessä terässään. Se on erittäin sallittua.
”Välillä vain käy niin, ettei työntekijä ole täydessä terässään. Se on erittäin sallittua. Silloin katsomme, miten voimme parhaiten tilanteessa auttaa”, Valkonen sanoo.
Vismalla on kumppaneita, joiden palveluita työntekijä voi hyödyntää ylikuormituksen uhatessa. Esimerkiksi työssä jaksamiseen erikoistuneen Auntien apu on vismalaisten käytettävissä.
Aiemmin mainittua merkitysketjujen venymistä Visma on ratkonut muodostamalla pienempiä tiimejä. Ne voivat toteuttaa tietyn asian alusta loppuun ja nähdä siten työnsä lopputuloksen.
”Olemme huomanneet, että pienet ryhmät, joilla on mahdollisimman vähän ulkopuolisia riippuvuuksia, ovat todella toimivia ja tehokkaita. Työntekijät tuntevat, että arki on heidän hallinnassaan, ja voivat hyvin”, Valkonen kuvailee.
Päätöksentekoa on myös viety mahdollisimman lähelle käytännön tekemistä ja asiakkaita – sinne, missä parhaiten tiedetään.
”Olisi tylsää, jos uuden ominaisuuden ohjelmistoon tehnyt tiimi ei koskaan saisi tietää, käytettiinkö sitä, mitä käyttäjät siitä pitivät ja ratkaisiko se oikeasti jonkin arjen murheen – helpottiko se asiakkaiden elämää”, Valkonen kuvailee.
Se, että tiimi voi tehdä yhteistyötä asiakkaiden kanssa, on hänen mukaansa tärkeää työn merkityksellisyyden kannalta.
Visma tukee suomalaisten organisaatioiden digitalisaatiota kehittämällä niille liiketoimintakriittisiä ohjelmistoja ja palveluja.