Wilma on käytetyin yhteydenpitoväline kodin ja koulun välillä. Lähes kaksi miljoonaa suomalaista saa ja lähettää harva se päivä Wilma-viestejä. Opettajilla viestien määrä on ihan omaa luokkaansa, puhumattakaan jos on vielä omiakin lapsia, joita koskevat viestit tulevat myös omaan Wilmaan. Miten Wilma-viestintä kehittyy?
Tekniikan kehittyessä sitä pystytään yhä paremmin hyödyntämään päätöksenteossa ja tekemään ratkaisuja dataan pohjautuen. Lue blogista Visman Wilma-tiimin vetäjän Teemu Lehtosen ajatuksia tiedolla johtamisesta koulun ja opetushallinnon näkökulmasta.
On tärkeää, että oppilaitokset, oppijat ja kasvattajat saavat tulevaisuuden tarpeisiin vastaavat työkalut tuekseen. Se onnistuu yhteistyöllä ja kohdistamalla voimavarat niin, että rakennetaan uutta sinne, missä sitä tarvitaan, ja uudistetaan jo markkinoilla olevia ratkaisuja niin, että saumaton kokonaisuus ja aito käyttäjälähtöisyys toteutuvat.
Tiedote, jonka luin jossain, mutta missä? Lupalappu…milloin se pitikään palauttaa? Ilmoitus lapsen poissaolosta, VASUn täydentäminen, hoitoaikojen muutokset… Missä, miten ja kenelle? Lue blogista miten koulusta tuttu Wilma pitää huolen myös päiväkotilaisista.
Wilmaa käytetään viestinnässä varhaiskasvatuksesta jopa korkeakouluihin. Suurin käyttäjäkunta Wilmalle löytyy kuitenkin peruskouluista. Varsinkin syksyisin moni uusi käyttäjä pääsee kirjautumaan ensimmäisen kerran järjestelmään, ja se voi olla jännittävä hetki! Millainen paikka Wilma on? Mitä siellä voi tehdä? Miksi sinne pitää mennä?
Kun tehdään mitä tahansa tuotetta, on kehityksen suuntaviivoina Roadmap. Termi vilahtelee usein varsinkin tuotekehityksessä työskentelevien puheissa, mutta se ohjaa yhtä lailla koko organisaation tekemistä. Roadmap on tuotekehityksen tukena silloinkin kun puntaroidaan esim. miksi jokin ominaisuus tehdään ohjelmaan ja jotain toista taas ei. Lue blogista mitä tämä kartta pitää sisällään ja miten se muotoutuu.
Koulujen kesäloma on koittanut ja poikkeuksellisen kevään jälkeen ansaittu hengähdystauko on enemmän kuin ansaittu kaikille opettajille ja opiskelijoille. Niin myös Wilmalle. Onkin hyvä aika tehdä Wilman kevätarviointi – miten koulujen tärkein apulainen pärjäsi koronakeväänä?
“Kaikki on vinksin vonksin, tai ainakin heikun keikun”, lauloi Peppi Pitkätossu lastenlaulussa. Siltähän elämä saattaa nyt hiukan tuntua, kun tuttu, turvallinen ja kiireinen arki muuttui ykskaks kotoiluksi, etätyöksi ja etäkouluksi.
Tärkeämpää tavoitetta tuskin voi olla kuin lapsen kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin turvaaminen. Se onkin sekä perusopetuksen että varhaiskasvatuksen tavoitteena, mutta koulut ja päiväkodit eivät kuitenkaan pysty siihen yksin. Digiviestintä tukee kasvatuskumppanuutta – kunhan pelisäännöistä on sovittu. Lue blogista lisää Suomen Vanhempainliiton Ulla Siimeksen ajatuksia kodin ja koulun yhteistyöstä.
Wilma koskettaa noin kahta miljoonaa loppukäyttäjää ja on näin mukana todella monen arjessa. Lue blogista miten Wilmaa oikein kehitetään ja millainen on ohjelmistokehittäjän arki Wilman parissa työskentelevillä?
Yhdeksäsluokkalainen Fanny vietti viikon TET-harjoittelussa Wilma-tiimissä Vaasan toimistolla. Viisi päivää kuluivat nopeasti erilaisiin tehtäviin tutustuen. Lue blogista lisää Fannyn kokemuksia TET-viikosta.
Paljon koulun arkeen liittyviä asioita löytyy koulun datasta. Monelle oppilaitokselle on varmasti tuttua erilaisten tilastolukujen raportointi. Visman yhteistyökumppanin School Dayn kehittämä Dashboard visualisoi tämän tiedon ja tuo mahdollisuuksia tiedolla johtamiseen. Visualisoinnin lisäksi Dashboard myös auttaa parantamaan tiedon laatua. Lue asiakkaamme Saimaan ammattiopisto SAMPOn kokemuksia Dashboardin käytöstä.
Toholammin kunnassa on käytetty Wilmaa koulupuolen lisäksi myös varhaiskasvatuksessa. Tavoitteena oli luoda asiakirjojen ja tiedonsiirron jatkumo sekä helpottaa asiointia vanhempien ja työntekijöiden kanssa. Lue blogista kunnan varhaiskasvatusjohtajan ajatuksia Wilman käytöstä.
Kirjoitin jokin aika sitten siitä, miten Wilman tulevaisuus on yhteistyössä ja avoimuudessa. Tämä kirjoitus on yksi osa avoimuutta – kerron vielä vähän tarkemmin Wilman tulevaisuudennäkymistä kehitystyön kannalta.
Suomen kunnista 97 prosentilla on Wilma, se on käytössä noin 3 400 oppilaitoksessa, kaiken kaikkiaan sillä on Suomessa n. 2 miljoonaa käyttäjää, joista lähes puolet käyttää Wilmaa myös mobiilisovelluksella. Lisäksi Wilma täytti tänä vuonna jo 18 vuotta. Melkoisia lukuja.
Kesä ja kärpäset! Wilma vaikenee toviksi! Ja kun koulut keväällä sulkevat ovensa, tarkoittaa se monen nuoren kohdalla samalla myös kesätyöpaikan oven aukeamista.
Wilma on kulkenut koulutiellä jo 18 vuoden ajan. Muutaman alussa olleen ydintoiminnon lisäksi mukaan on vuosien mittaan tullut repullinen muitakin toimintoja kouluarjen helpottamiseksi. Vaan entä jos Wilmaa ei olisi?
Wilma on turvallinen järjestelmä. Me Vismalla teemme jatkuvasti töitä sen eteen, että järjestelmät ovat turvallisia käyttää. Lue vinkit miten voit itse vielä parantaa oman Wilmasi tietoturvaa.