Siirry sisältötekstiin

Tuottavuutta kasvattaa aidosti vain yksi tekijä

Uudet ideat ovat ainoa työn tuottavuuden kasvattaja pitkällä aikavälillä. Niiden käyttöönotossa on vielä rutkasti parantamisen varaa.

Aalto-yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Matti Pohjolan mukaan kansantaloutemme suurin ongelma tällä hetkellä on se, että tuottavuuden kasvu on lähes pysähtynyt. KUVA: JANNE LUOTOLA
Aalto-yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Matti Pohjolan mukaan kansantaloutemme suurin ongelma tällä hetkellä on se, että tuottavuuden kasvu on lähes pysähtynyt. KUVA: JANNE LUOTOLA

Aalto-yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Matti Pohjolan mukaan kansantaloutemme suurin ongelma tällä hetkellä on se, että tuottavuuden kasvu on lähes pysähtynyt. KUVA: JANNE LUOTOLA

Talous kasvaa, kun työskennellään, kouluttaudutaan ja investoidaan koneisiin sekä laitteisiin enemmän.

Näin perinteisesti tuumaillaan. Mutta väärin menee.

”Uudet ideat ovat pitkällä aikavälillä oikeastaan ainoa tuottavuuden kasvun lähde”, Aalto-yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Matti Pohjola sanoo.

Uudet ajatukset siitä, miten tuotannon raaka-aineista saadaan lopputuotteita, hyödyttävät kaikkia. Ne voi antaa muille mutta silti pitää itsellä.

Idea on kuin resepti, Pohjola vertaa. Mitä parempi resepti, sen parempi lopputulos.

Ideoita ei siis tarvitse keksiä itse. Kiina kopioi teollistumisen idean vasta 70-luvulla ja on nyt johtava teollisuusvaltio. Myös Suomi on innovoinut samoin aiemmin. Innovaatio tarkoittaa uuden idean toteuttamista käytännössä.

”Paperinvalmistuksen idean kopioimme 1860-luvulla Saksasta. Sillä Suomi eli pitkään”, Pohjola sanoo. Suomen talouskasvu vuosina 1860–2010 oli Euroopan toiseksi nopeinta heti öljyllä vaurastuneen Norjan jälkeen.

Ideat, jotka toimivat teollistumisessa, eivät kuitenkaan enää riitä menestymiseen tänä päivänä. Suomi on tästä ikävä esimerkki. Taloutemme on toipunut vuoden 2008 finanssikriisistä muuta EU:ta hitaammin.

”Tuottavuuden kasvu on lähes pysähtynyt. Se on kansantaloutemme suurin ongelma”, Pohjola sanoo. Suuri syy tähän on hänen mukaansa ollut kyvyttömyytemme hyödyntää digitalisaatiota; teknologian suomia uusia mahdollisuuksia tuottavuuden kasvattamiseen.

Digitaalisia ratkaisuja onnistuneesti käyttävien yritysten tuottavuus on kansallista keskitasoa korkeampi.

Visman SMB-ryhmästä vastaava johtaja Ari-Pekka Salovaara kertoo, että Visma on selvittänyt työn tuottavuutta asiakasyrityksillään. Selvityksen mukaan Visman asiakkaiden jalostusarvoprosentti kasvoi 7,5 prosenttiyksikköä vuodesta 2015 vuoteen 2019, kun koko Suomen osalta vastaava kasvu oli 1,4 prosenttiyksikköä.

Havainto osoittaa, että digitaalisia ratkaisuja onnistuneesti käyttävien yritysten tuottavuus on kansallista keskitasoa korkeampi.

Visman Ari-Pekka Salovaaran mukaan digitaalisia ratkaisuja onnistuneesti käyttävien yritysten tuottavuus on kansallista keskitasoa korkeampi. KUVA: MIKA RASANEN

Visman Ari-Pekka Salovaaran mukaan digitaalisia ratkaisuja onnistuneesti käyttävien yritysten tuottavuus on kansallista keskitasoa korkeampi. KUVA: MIKA RASANEN

Suomen talous piristyisi siis huimasti jo siitä, jos ottaisimme järjestelmällisesti käyttöön valmiita, jo hyväksi havaittuja keinoja. Miten monen kampaajan työ pysähtyy tänäänkin puhelinvarauksen vastaanottamiseen, vaikka sähköinen ajanvarauspalvelu hoitaisi asian?

Sinällään surullisen koronapandemian hopeareunuksena on ollut, että se on pakottanut organisaatioita käytäntöihin, jotka ovat sittemmin osoittautuneet tuottavuutta lisääviksi.

Esimerkiksi Visma teki viime vuonna yli 40 kasvustrategiansa mukaista yritysostoa. Niistä suurin osa toteutui Salovaaran mukaan etänä, käymättä paikan päällä.

”Voisi helposti ajatella, että yritysosto on suunnilleen viimeinen asia etänä tehtäväksi. Emme olisi lähteneet moiseen ilman pakkoa – joka lopulta johti tuottavuusloikkaan. Yritysostopuolen henkilöstömäärämme ei olisi riittänyt, jos olisimme lentäneet tapaamaan jokaisen ostamamme yrityksen edustajia”, Salovaara sanoo.

Jo tiedossa olevien hyvien ideoiden käyttöönotto kehittää siis tuottavuutta. Disruptiivinen innovaatio, joka syrjäyttää vanhan tuotteen tai toimintatavan, voi viedä vielä pidemmälle ja kasvattaa kilpailuetua huippuunsa. Esimerkki siitä, miten auto syrjäytti aikanaan hevosen on kulunut mutta kuvaava.

Miten tällaisia mullistavia innovaatioita syntyy?

Matti Pohjolan mukaan on tärkeää, että uusien hyvien ideoiden markkinoillepääsyyn ei ole esteitä esimerkiksi sääntelyn osalta. Voimme oppia historiasta.

”Höyrysahojen käyttökielto vuoteen 1857 asti on varhainen esimerkki siitä, miten sääntely voi estää hyvän idean käyttöönoton. Pelättiin, että niiden käyttöönotto johtaa metsien tuhoamiseen”, Pohjola sanoo.

Metsät eivät tuhoutuneet. Sen sijaan puutavaran tuotanto lähti kasvuun, kun sahoja voitiin rakentaa muuallekin kuin vesivoiman äärelle, koskien partaille.

Uusien ideoiden syntymisen kannalta on tärkeää, että yhteiskunnan ilmapiiri suosii innovointia. Tutkimukseen, tuotekehitykseen ja koulutukseen panostaminen edistää osaltaan työn tuottavuuden kehittymistä.

”Kestää kauan ennen kuin korkeakoulutukseen panostamisen tulokset näkyvät käytännössä. Koulutetun työvoiman maahanmuuton edistäminen olisikin yksi nopea tapa kasvattaa uusien ideoiden tuottamista”, Pohjola sanoo.

Talouden arki on pitkälti yrittäjien tekemää innovaatiota.

Tuottavuutta kasvattavat uudet ideat ovat paljon muutakin kuin akateemisen tutkimuksen tuottamia uusia keksintöjä.

”Tieteellä on toki ollut suuri merkitys esimerkiksi sähkövoiman ja tietotekniikan kaltaisten yleiskäyttöisten teknologioiden kehittämisessä ja käyttöönotossa. Talouden arki on kuitenkin pitkälti yrittäjien tekemää innovaatiota. Kaikki se aika, jonka yritys käyttää uuden kehittämiseen, on innovointia”, Matti Pohjola sanoo.

Visma tukee suomalaisten organisaatioiden digitalisaatiota kehittämällä niille liiketoimintakriittisiä ohjelmistoja ja palveluja.

Tutustu Visman ratkaisuihin

Suosituimmat