Suomalaisyritykset ovat ottaneet mojovan digiloikan viimeisen kahden vuoden aikana. Pandemia on pakottanut käytännössä lähes jokaisen yrityksen digitalisoimaan toimintaansa jollain tavalla.
Digitalisaatio puolestaan on tunnistettu tärkeäksi tuottavuuden ajuriksi. Tilastokeskuksen viimeisimmät tilastot kertovat nekin työn tuottavuuden kasvaneen Suomessa koronavuonna 2020.
Ari-Pekka Salovaara, Visman pienistä ja keskisuurista yrityksistä vastaava johtaja, on intohimoinen työn tuottavuuden tarkastelija. Hän on seurannut aitiopaikalta sekä Visman omaa digimullistusta että asiakkaiden moninaisia muutostilanteita.
”Muutoksen jalkauttamisessa ei ole niinkään kyse toimivien työkalujen saatavuudesta kuin yritysten aloitekyvystä. Nyt korona on pakottanut tekemään asioita toisin, ja moni asia on muuttunut sitä myötä pysyvästikin”, Salovaara sanoo.
Valtakunnallinen vuokra-asuntoyhtiö KAS Asunnot on esimerkki yrityksestä, jossa aloitteellisuutta on löytynyt. KAS Asunnoilla on käytössään lukuisia erilaisia digitaalisia työkaluja, joiden ansiosta työntekijöiden työaikaa säästyy, ja työ on muuttunut monin tavoin mielekkäämmäksi.
”Digitalisaatio ei tarkoita sitä, että vähentäisimme työntekijöitä, vaan nyt aika käytetään siihen, että tuotamme parempaa laatua, ja työntekijät voivat keskittyä olennaisempiin tehtäviin. Esimerkiksi luottotietojen tarkistusta hoitaa robotti. Aiemmin paljon manuaalista työtä vaatinut homma tulee robotin toimesta tehdyksi yön aikana niin, että vuokrausneuvotteilijoilla on tieto aamulla käytössään”, kertoo KAS Asuntojen toimitusjohtaja Jarmo Kuosa.
Tuottavuus ratkaisee huomisen hyvinvoinnin – mutta se junnaa paikallaan
Myönteisistä askelista huolimatta pidemmän aikavälin kehitys junnaa Suomessa enemmän tai vähemmän paikallaan – jo yli vuosikymmenen ajan työn tuottavuuden kehitys on pysynyt vuoden 2007 tasolla.
Tämä on huolestuttavaa, sillä esimerkiksi viime vuonna julkaistussa Aalto-yliopiston politiikkasuosituksessa todettiin, että juuri tuottavuuskehitys ratkaisee Suomen tulevan hyvinvoinnin. Salovaara näkee, että ohjelmistokehittäjillä on tässä tärkeä rooli.
”Softafirmojen on tehtävä mahdollisimman hyviä tuotteita ja vakuutettava myös asiakkaat niiden hyödyistä ja työn tuottavuutta edistävästä vaikutuksesta”, Salovaara sanoo.
Visma on selvittänyt työn tuottavuutta asiakasyrityksillään, ja selvityksen mukaan Visman asiakkaiden jalostusarvoprosentti kasvoi 7,5 prosenttiyksikköä vuodesta 2015 vuoteen 2019, kun koko Suomen osalta vastaava kasvu oli 1,4 prosenttiyksikköä. Havainto antaa viitteen siitä, että digitaalisia ratkaisuja onnistuneesti käyttävien yritysten tuottavuus on kansallista keskitasoa korkeampi.
Sääntelyllä on iso rooli digitalisaatiossa
Digitalisaatiolla on kuitenkin vielä monta lupausta lunastettavana, eikä niitä lunasteta ainoastaan ensiluokkaisella ohjelmistokehityksellä. Vähintään yhtä tärkeässä roolissa on esimerkiksi lainsäädännöllinen ohjaus.
”Yksi esimerkki tästä on verkkolaskutus, jossa Suomi oli aikaisemmin edelläkävijä. Nyt olemme kuitenkin jääneet kehityksessä jälkeen, sillä muissa maissa asiaan on otettu kantaa myös lainsäädännölisesti ja pakotettu sitä kautta muutokseen”, Salovaara sanoo.
Viime vuoden alussa verkkolaskujen osuus suomalaisorganisaatioiden lähettämistä laskuista oli vain 83 %, sillä uusikaan verkkolaskulaki ei sinällään pakota organisaatioita siirtymään sähköiseen laskutukseen. Yhteiskunnalle tuo viimeinen 17 % osuus maksaa paljon, koska sen takia on pakko pitää yllä tiettyä infraa.
Niin Visman Salovaara kuin KAS Asuntojen Kuosakin toivoo, että Suomi voisi pitää kiinni edelläkävijän roolistaan mitä tulee digitalisaation hyödyntämiseen ja suomalaisen työn tuottavuuden kasvattamiseen.
”Digiloikasta ja sen Suomelle tuomasta edusta on pidettävä kiinni, sillä on karua kansakunnalle, jos Suomi jää lopulta jälkeen kansainvälisessä kilpailussa,” Salovaara muistuttaa.
Visma tukee suomalaisten organisaatioiden digitalisaatiota kehittämällä niille liiketoimintakriittisiä ohjelmistoja ja palveluja.