Digitaalisten työkalujen käyttö lisää työn tuottavuutta, se tiedetään. Jotta digitaalisista työkaluista saadaan paras mahdollinen hyöty, työntekijöiden on tiedettävä, mitä työkaluja käytetään, millä tavoin niitä käytetään ja missä tilanteissa. Käytössä olevien ohjelmistojen määrä kuitenkin lisääntyy koko ajan, samoin kuin viestintä eri kanavissa.
Miten kokonaisuutta hallitaan? Visma Enterprisen toimitusjohtaja Jukka Holm lähtee liikkeelle hankinnasta.
”Ohjelmistojen hankinnassa on käynnissä siirtymä, jota englanniksi kutsutaan termillä product-led growth. Yksittäinen työntekijä saattaa ottaa käyttöönsä esimerkiksi Slackin tai Trellon. Niiden käytön voi aloittaa ilmaiseksi, ja käyttöönotto on mutkatonta. Ostopäätös tehdään vasta sitten, kun yrityksessä on jo useita työntekijöitä, jotka ohjelmistoa käyttävät”, Holm kuvailee.
Aiemmin ohjelmistojen hankintaa ohjasivat laatukriteerit, hinta ja liiketoiminnan tarpeet. Nyt liikkeellepaneva voima onkin käyttäjäkokemus.
”On totta, että välineiden määrä lisääntyy. Tuottavuutta haetaan usein sillä, että tuodaan omat ohjelmistot eri työtehtäviin. Esimerkiksi markkinoinnin käytössä voi helposti olla 20 eri sovellusta, se on jo arkea”, Holm sanoo ja jatkaa:
”Ohjelmistojen keskinäinen toiminta on oleellista. Avoimet rajapinnat varmistavat, että tieto liikkuu eri järjestelmien välillä ja työnteko sujuu. Asiat tapahtuvat automaattisesti taustalla, eikä käyttöliittymien välillä ole esteitä tai katkoksia.”
Pelisäännöt viestintävälineiden käyttöön
Viestintäkanavien määrä ja niissä tiuhaan tahtiin pingahtelevat ilmoitukset koetaan usein kuormittavaksi. Verkkopalaverit ja viesteihin vastaaminen saattavat kaapata valtaosan käytettävissä olevasta työajasta. Onko ratkaisu silloin organisaatiotason tiukat säännöt? Jukka Holmin mukaan vastaus on ei.
”Yritystason linjanvedot ovat usein liian kankeita. On joustavampaa sopia työkalujen käytöstä ja toimintatavoista tiimin kesken. Se auttaa reagoimaan nopeasti tarpeisiin.”
Koetut ongelmat eivät useinkaan ole sovelluksissa, vaan tavassa, joilla niitä käytetään. Jos päivässä on kymmenen puolen tunnin palaveria, se on kognitiivisesti erittäin kuormittavaa. Olennaista on pelisäännöistä sopiminen. Tiimitasolla tunnemme toisemme, ja tiedämme työtavat.
”Ihmisillä on esimerkiksi erilaisia unirytmejä. Toiset ovat tehokkaimmillaan illalla, kun taas toiset työskentelevät mielellään jo aamun varhaisista tunneista lähtien. Joka tapauksessa kaikissa tapauksissa on pidettävä huolta siitä, työntekijöille jää vapaata aikaa ja hallinnan tunne omasta ajankäytöstään.”
Lähes kaikki työasiat on opittu hoitamaan etänä aina rekrytoinneista asti jopa yritysostoihin. Niinpä nyt on pohdittava läsnäolon merkitystä sekä sitä, kuinka hybridimallista tietotyötä johdetaan, jotta työn tuottavuus pysyy hyvällä mallilla.
”Arvokkainta on tukea yksilöitä oman työn johtamisessa. Kun työntekijät oppivat johtamaan omaa työtään, siitä saatu henkinen pääoma ei ole työnantajaan tai työyhteisöön sidottu. Se on taito, joka kantaa läpi työelämän.”
Jukan vinkit digitaalisen työpäiväkokemuksen johtamiseen:
- Ohjaa, älä rajoita
On kaikkien etu, että työntekijät voivat itse vaikuttaa sekä työn tekemisen välineisiin että tapoihin.
- Luo edellytykset toimivaan työhön
Oikeiden ja keskenään säröittä toimivien ohjelmistojen käyttö tekee työstä sujuvaa. Hanki ohjelmistot tarpeen mukaan, mutta käyttäjäkokemus edellä.
- Sovi asioista tiimeittäin
Tiimitasolla ihmiset tuntevat toisensa, ja työn tekemisen tavoista ja välineistä sopiminen on joustavaa. Eri tarpeisiin on nopeampaa reagoida, kun muutoksia voi tehdä ketterästi.
- Kohtaa ihmiset ihmisinä ja muista yksilölliset erot
Kun ihminen kokee tulevansa kuulluksi ja ymmärretyksi, hänen motivaationsa ja sitoutumisensa kasvavat. Yksilötason kohtaamiset, etenkin kasvokkain, auttavat yhteisymmärryksen tavoittamisessa.
Teknologia on työn tuottavuuden kasvattamisessa keskeisessä osassa niin kansantaloudellisesti kuin yrityksissä. Yksi tapa mitata työn tuottavuutta on jalostusarvo, jolla voidaan osoittaa tuotannontekijöiden tuottama yhteenlaskettu arvonlisäys.
Visma selvitti asiakasyritystensä työn tuottavuutta julkisesti saatavissa olevien ja jalostusarvoon vaikuttavien lukujen valossa.
Selvityksen mukaan Visman asiakkaiden jalostusarvoprosentti kasvoi 7,5 prosenttiyksikköä vuodesta 2015 vuoteen 2019. Koko Suomen osalta vastaava kasvu oli 1,4 prosenttiyksikköä.
Havainto osoittaa, että digitaalisia ratkaisuja onnistuneesti käyttävien yritysten tuottavuus on kansallista keskitasoa merkittävästi korkeampi.