
Varhaisen tuen keskustelu työntekijän työkyvyn tukemisessa
Varhaisen tuen keskustelun tavoitteena on tunnistaa työntekijän haasteet ja tarjota hänelle tukea mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta työkyky voidaan säilyttää.
Varhaisen tuen keskustelun tavoitteena on tunnistaa työntekijän haasteet ja tarjota hänelle tukea mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta työkyky voidaan säilyttää.
Varhaisen tuen hälytysmerkit ovat signaaleja työntekijän varhaisen tuen tarpeesta. Hälytysrajojen avulla tuen tarve voidaan tunnistaa ja puuttua haasteisiin mahdollisimman varhain.
Onko teilläkin henkilöstötiedot hujan hajan ja lomasuunnittelu on sekavaa rumbaa? Lue blogista PK-yrityksen yleisimmät henkilöstöhallinnon haasteet ja niiden ratkaisut!
Tänä päivänä yrityksissä ja yhteiskunnassa kiinnitetään entistä enemmän huomiota työntekijöiden jaksamiseen. Yritykset haluavat pitää huolta työntekijöistään ja työntekijät ymmärtävät, että heillä on työntekijöinä oikeus saada tukea työkyvylleen. Juuri tähän tilanteeseen varhaisen välittämisen malli on luotu.
Meillä Visma Publicissa on monia henkilöitä, jotka viettävät vapaa-aikaansa kirjojen parissa. Kirjoiksi valikoituu vaihtelevasti erilaisia työelämää ja liiketoimintaa tukevia opuksia, maailman tai ainakin suomen kirjallisuuden uusia ja vanhoja klassikoita sekä viihdekirjallisuutta. Tässä muutama vinkki, jos kesälukemistosi kaipaa täydennystä.
Haluatko kehittää työhyvinvointia yrityksessäsi? Listasimme tähän blogiin viisi podcastia jotka kannattaa ottaa kuunteluun!
Kysyimme henkilöstöjohtamisen professori Liisa Mäkelältä, miten työn digitalisaatio vaikuttaa työhyvinvointiin ja miten se muuttaa esimiehen ja alaisen välistä vuorovaikutusta.
Minä kysyin ja Twitter vastasi. Kesän parhaat ja taatusti ajatuksia herättävät HR-maailman kirjavinkit löytyvät tästä blogikirjoituksesta!
Yrityksen terveystarkastukseen kuuluu työhyvinvoinnin mittaaminen. Näiden vinkkien avulla houkuttelet parhaat osaajat ja saat parempia tuloksia myös viivan alle.
”Istumatyö tappaa”, huutavat otsikot. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan istuminen on lähes yhtä tuhoisaa kuin tupakointi. Ihmiskehoa ei ole luotu istumaan tuntikausiksi työpöydän ääreen. Visma Enterprise kiritti työntekijät liikkeelle hyvinvointiprojektin merkeissä.
“Sote-alalla on riittävästi resursseja, mutta silti hoidon tarve ja hoitavan henkilöstön työpanos ei kohtaa”, totesi Johanna Bjerregård Madsen, Siun soten henkilöstöjohtaja Tulevaisuuden Sairaala -tapahtumassa Långvikissa 14.3.2018.
Asiantuntijatyön haastavuus, jatkuvat muutokset, kiire ja yhteisöllisyyden puute ovat vieneet meitä kauemmaksi siitä, mikä on ihmiselle luonnollista: auttaminen. Tunnistatko tilanteen, kun palaverissa ideoidaan uutta ja mietitään kuka asiaa lähtisi edistämään. Syvä hiljaisuus laskeutuu ja kaikki pälyilevät toisiaan varovasti kulmien alta miettien ”Ottaisiko Joku tästä kopin?”.
Suurin osa ihmisistä kammoksuu ajatusta olla eri mieltä konfliktin ja jonkinlaisen leiman pelossa. Tämä on aika luonnollinen ajattelutapa – sillä suurin osa ihmisistä hakee hyväksyntää. Eri mieltä oleminen voi johtaa parhaimmillaan uusien innovaatioiden ja tehokkaiden toimintatapojen äärelle ja tuoda paljon hyvää organisaatioon.
Univaje aiheuttaa keskittymis- ja oppimisvaikeuksia. Muistatko arkiaamun, jolloin heräsit virkenä ja levänneenä? Koska se oli? Tapahtuuko sitä usein vain ainoastaan viikonloppuisin?
Nykyään työtä voidaan tehdä missä ja milloin vain ja tämä asettaa uusia haasteita työn tehostamiseen ja ihmisten hyvinvointiin. Työterveyslaitoksen Työhyvinvointi paremmaksi -tutkimuksen mukaan joka kolmannes arvioi, että suurin osa työstä (75 %) tehdään nopealla tahdilla tiukoissa aikatauluissa. Pieni kiire tekee hyvää, mutta jatkuvassa kiireessä työskentely heikentää lopulta tuottavuutta, hyvinvointia ja motivaatiota omaan työhön.
Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan etätyötä tekevät ovat onnellisempia ja kokevat enemmän arvostusta työstään kuin ne henkilöt, jotka työskentelevät toimistolla. Joustavassa organisaatiossa on järjestetty niin, että työtä voidaan tehdä etänä, työntekijän niin halutessa.
Työelämä on aina ollut muutoksessa, ja näin on jatkossakin. Monet asiat tapahtuvat kuitenkin kiihtyvällä sykkeellä, entistä ennustamattomammin ja repivämmin. Elämänhallinta on koetuksella. Miten pärjään, miten rakennan työidentiteettiäni ja mihin panostan, kun mikään työssäni ei ole varmaa?