Millainen toiminnanohjausjärjestelmä sopii pk-yritykseen parhaiten? Mikä on sopiva ERP suurelle yritykselle? Vertailimme suomalaisten yritysten suosimia ohjelmistoja.
Visma Novan teknologia- ja käyttöliittymäuudistus etenee vauhdikkaasti ja näkyy käyttäjille muun muassa paremman suorituskyvyn ja uudistettujen toiminnallisuuksien muodossa.
Toiminnanohjausjärjestelmä Visma Novan teknologia- ja käyttöliittymäuudistus polkaistiin käyntiin laskutustoiminnallisuuden uudistuksella.
Visma Softwarella tulevaisuuden toiminnanohjausjärjestelmiä kehitetään yhdessä käyttäjien kanssa.
Tulevaisuuden ERP on selainpohjainen ja jokaisella käyttäjällä on roolikohtainen käyttöliittymä.
Onnistuneen ERP-projektin tunnusomaisena piirteenä on se, että tulevaan projektiin ollaan valmistauduttu huolella määrittelemällä yrityksen nykytilanne, tarpeet sekä järjestelmällä tavoitellut liiketoiminnalliset hyödyt. Vasta kun tämä työ on tehty, on aika alkaa perehtyä eri järjestelmätoimijoiden tarjontaan.
Millainen on hyvä toiminnanohjausjärjestelmä pk-yritykselle? Millaiset ominaisuudet palvelevat yrityksen tarpeita myös liiketoiminnan kasvaessa ja muuttuessa?
Visma Nova oli ennen vuosituhannen vaihdetta ensimmäisiä Windows-pohjaisia ERP-järjestelmiä. Novan parissa vuodesta 1999 asti työskennellyt Kari Yli-Hakuni kertoo toiminnanohjausjärjestelmän kehityksestä tähän päivään.
Rutiinien muuttaminen on vaikeaa, mutta joskus se on välttämätöntä. Ohjelmistot kehittyvät nopeasti ja jotta työn tuottavuus ei laskisi, on säännöllisesti uudistettava käytettäviä ohjelmistoja ja sen myötä myös työtapoja.
Datan hyödyntäminen on nykyaikana yksi työnteon peruselementeistä. Jokainen Tampuurin käyttäjä hyödyntää dataa jokapäiväisessä työssään. Data luo mahdollisuuksia, siinä on valtava potentiaali. Samalla se tuo mukanaan myös haasteita. Dataa kertyy nykyään niin paljon, että suuresta massasta voi olla hankala löytää sitä itselle tärkeää asiaa. Tätä varten on olemassa Tampuuri BI.
Liiketoimintatietojen siiloutumisen erillisiin järjestelmiin voi välttää kokonaisratkaisulla, joka yhdistää kaikki yrityksen tarpeet.
Uuden järjestelmän hankinta tai vaihto on aina investointi, joka syö yritykseltä sekä rahaa että resursseja. Ohjelmistotoimittaja voi omalta osaltaan vaikuttaa projektin onnistuneeseen lopputulokseen.
Lähes 80% yrityksistä käyttää järjestelmäänsä tehottomasti. Käyttötapakartoituksen avulla voidaan selventää järjestelmän nykyistä käyttötapaa ja osaamistarpeita.
Kysyttäessä asiakkailtamme kouluttautumisen esteistä syiksi mainitaan lähes aina parivaljakko; aika ja raha. Monimuotoiset, modernit koulutuskanavat mahdollistavat joustavan opiskelun ja tuovat koulutukset jo käyttäjän työpöydälle.
Projektienhallinta on urakointiyrityksen kilpailukyvyn kannalta tärkeä toiminnan osa-alue. Toiminnanohjausjärjestelmän avulla projekteja on mahdollisuus hallita kokonaisvaltaisesti.
ERP-järjestelmän vaihtaminen on aina suuri ja resursseja vaativa prosessi. Käyttöönottoprojekti vaatii huolellista valmistautumista.
Teollisuusyrityksen toiminnan johtaminen on taiteilua keinulaudalla: kustannuksia alas ja kilpailukykyä ylös. Kirjoituksessa pohdimme, mitä osa-alueita kehittämällä teollisuusyritys saisi kilpailuetua jatkuvasti muuttuvassa markkinassa.
Tutkimusten mukaan suurin syy järjestelmäinvestoinnin huonoon takaisinmaksuun on käyttöönoton jälkeisen koulutuksen puute. Yksi koulutuspäivä ei riitä takaamaan, että käyttöönotto sujuu kuin tanssi, järjestelmäosaaminen ei ole niitä asioita jotka tarttuvat ihmiseen kerrasta. Pilvipalveluja päivitetään melko reippaalla tahdilla. Miten teidän yrityksessänne varmistetaan ohjelmiston uusien ominaisuuksien hyödyntäminen?