Tulisiko työpaikkaruokalassa lakata tarjoamasta punaista lihaa vai leikata työntekijöiden lennoista? Tuleeko suurin siivu sittenkin lämmityskuluista? Mikä muutos on oikeasti merkittävä ja miten yritys voi kantaa ympäristövastuunsa?
“Ensimmäinen askel on selvittää oman organisaation hiilijalanjälki. Jos se ei ole tiedossa, kuinka edes voi pienentää päästöjä? Meillä on useita kansainvälisesti ja kansallisesti asetettuja tavoitteita, joilla tavoitellaan hiilineutraaliutta noin vuoden 2030 paikkeilla”, CarbonLinkin toimitusjohtaja Merli Juustila sanoo.
CarbonLink on hiilijalanjäljen laskemiseen erikoistunut yritys, jonka taustalla toimivat Helsingin yliopiston ilmakehätieteilijät.
Juustila viittaa esimerkiksi Suomen tavoitteeseen olla hiilineutraali vuonna 2035. Koko EU:n alueella tavoite on vuodessa 2050. Tavoitetta ohjataan myös rahoitusinstrumentein.
Hyvä esimerkki on vaikkapa Fit for 55 -ilmastopaketti, jonka tavoitteena on vähentää EU:n kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta.
Vähennä, sido, kompensoi
Muutosta ajaa myös Suomessakin kohauttanut kestävän rahoituksen taksonomia. Kyseessä on laajasti yrityksiä koskeva aloite, joka kytkee yhteen yritysten rahoitusta ja ilmastotavoitteiden toimeenpanoa.
Tiivistettynä rahan saatavuus tai rahan hinta sidotaan siihen, miten hyvin kohde huomioi ilmastotavoitteet. Tässä vaiheessa EU-taksonomia on ulotettu pörssiyrityksiin ja suuriin, yli 500 henkeä työllistäviin yrityksiin sekä rahoitusalalle muun muassa pankkeihin ja vakuutusyhtiöihin. Ensimmäisen kerran taksonomian mukaiset tiedot tulee julkistaa alkuvuodesta 2022.
“Maailma pelastuu sillä, että ensin hiilipäästöt kartoitetaan, sitten niitä vähennetään niin paljon kuin mahdollista, ja loput sidotaan tai kompensoidaan. Sitominen tai kompensaatio ei ole mahdollista ennen kuin tiedämme päästöjen määrän”, Juustila sanoo.
Vähäpäästöisyys ja päästöttömyys ovat monen organisaation liiketoiminnassa itsestään selviä tavoitteita. Niihin kiinnittävät huomiota kaikki sidosryhmät.
Kyse on kilpailukyvystä. Odotusarvo on, että organisaatiot mittaavat toimintansa ympäristövaikutukset tarkasti ja laativat konkreettisen suunnitelman hiilijalanjäljen pienentämiseksi.
Tässä avuksi tulee CarbonLinkin ja Visman yhteistyön tuloksena kehitettävä hiilijalanjälkilaskuri Sustion. Se ohjaa organisaatioita kohti hiilineutraaliutta.
“Yhteistyö Visman kanssa lähti liikkeelle ajatuksesta, että ilmastonmuutos on liian iso asia ratkaistavaksi omissa poteroissamme. Vismalla puolestaan yritettiin selvitellä valmiita ratkaisuja, mutta niitä ei oikeastaan ollut. Oma taustani yliopistolla on vahvasti co-creationin ja co-designin parissa, joiden tavoitteena on viedä tutkimusta yhteiskunnan käyttöön. Siitä yhteistyö oikeastaan lähti, Juustila muistelee.
Yhteistyön tuloksena syntyy Sustion, pilvipohjainen palvelu, joka laskee taloushallinnon dataan perustuen reaaliajassa organisaation toiminnasta syntyvät hiilidioksidipäästöt. Se kertoo, kuinka hiilijalanjälki syntyy, ja mitä toimia on toteutettava sen pienentämiseksi. Lähtökohtana on helppokäyttöisyys.
“Tarjolla on moniakin eri laskureita, joilla omaa jalanjälkeä voi laskea. Kaikki ne perustuvat arvioihin tai siihen, että joku organisaatiossa selvittää esimerkiksi, miten paljon on lennetty. Tämän työlään vaiheen haluamme poistaa”, Juustila kuvaa.
Käyttäjän ei tarvitse olla ilmasto-osaaja
Hiilijalanjälkiasioihin vihkiytynyt kansalainen voi tietää, että henkeä kohden laskettuun kulutukseen perustuvan vuotuisen hiilijalanjäljen tavoitetaso on 2,5 hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuoteen 2030 mennessä ja 0,7 tonnia vuoteen 2050 mennessä.
Yleistietoa tämä ei kuitenkaan vielä ole. Pitääkö jokaiseen organisaatioon siis palkata henkilö, joka ymmärtää hiilijalanjäljestä, päätösvähennyksistä ja tai ilmakehätieteistä maisterin tutkinnon verran?
“Ei missään nimessä. Haluamme nimenomaisesti helpottaa asioita ja tuoda markkinoille tuotteen, jonka avulla hiilijalanjäljen laskentaa voidaan tehdä niin, että taustalla on vahva tutkimuspohja ihmakehätieteistä”, Merli Juustila vakuuttaa.
Juustila esittelee Sustionin pilottimallia tietokoneen ruudulta. Taloushallinnon luvuista poimittu data visualisoituu kauniisti ruudulle monivärisiksi kuvaajiksi. Niitä klikkailemalla voi tarkastella, missä yrityksen hiilisyöpöt lymyävät. Ovatko ne matkakorvauksissa, joita maksetaan oman auton käytöstä? Entä lennoissa? Myös yrityksen tarjoilut tai vaikka sähkölasku kasvattavat hiilijalanjälkeä.
Jokaisen organisaation raportti näyttää erilaiselta, sillä sen pohjana ovat taloushallinnon luvut ja siten organisaation kirjanpidon tilikartta.
“Tavoitteena on, että saisimme laskettua kaiken, mutta tässä vaiheessa se riippuu paljon talousdatasta. Mitä parempaa data on, sitä parempaa tietoa saamme raportintiinkin. Data paranee koko ajan sähköisen laskutuksen ja sähköisten kuittien yleistymisen myötä”, Juustila kertoo.
