Mikä ihmeen Roadmap?

Roadmap

Kun tehdään mitä tahansa tuotetta, on kehityksen suuntaviivoina Roadmap. Termi vilahtelee usein varsinkin tuotekehityksessä työskentelevien puheissa, mutta se ohjaa yhtä lailla koko organisaation tekemistä. Roadmap on tuotekehityksen tukena silloinkin kun puntaroidaan esim. miksi jokin ominaisuus tehdään ohjelmaan ja jotain toista taas ei. Ja jos ominaisuus tehdään, niin miten ja millaisella aikataululla se toteutetaan?  

Mitä Roadmap käytännössä pitää sisällään?

Lyhyesti kiteytettynä Roadmap tarkoittaa sitä, että tehdään oikeita asioita oikeaan aikaan. Se on visuaalinen tapa esittää tuotestrategia ja tämänhetkinen paras käsitys tulevaisuuden suunnitelmista. Se on olemassa pitkän aikavälin tavoitteita varten, ja sen lisäksi että se tuo suunnitelmallisuutta tekemiseen, antaa se raamit esimerkiksi lakimuutoksiin perustuviin toimintoihin, joilla on tietty deadline. 

Yhteinen Roadmap toimii tukena kehitysjonon priorisoinnissa. Nimensä mukaisesti se toimii tiekarttana, joka ohjaa tekemistä. Se on ylätason suunnitelma siitä mitä ja millä aikataululla pyritään tekemään. Maailma kuitenkin muuttuu, ja tilanteisiin pitää pystyä reagoimaan vikkelästi, joten tästä syystä Roadmapin ei sovi olla täysin kiveen hakattu, vaan sen pitää sallia uudenlaiset valinnat tilanteiden muuttuessa. 

Tätä voisi verrata suunnistamiseen: Suunnistaja voi maastossa tehdä ensin reitinvalinnan etenemisestä seuraavalle rastille läpi aukean, mutta edetessään huomaakin ojan tulvineen tai maaston olevan niin vaikeakulkuista, että on järkevämpi valita reitti uudelleen esimerkiksi polkua pitkin. Reitti aukean kautta saattoi olla lyhyempi ja polku puolestaan pidempi, mutta helpompi kulkea ja siksi lopulta järkevämpi tapa edetä. 

Tällaisia valintoja on tehtävä myös tuotteen kehitystyössä. Aina voi tulla vastaan jotain yllättävää, joka vaatii reagointia, ja silloin tarvitaan ketteriä käännöksiä kartalla. Itse tavoitekin voi muuttua matkalla: tavoite voi lopulta olla jokin toinen, paljon parempi tavoite

Koronakevät laittoi suunnitelmia uusiksi

Jokaiselle jää varmasti mieleen kevät 2020, ja niin se jää myös Visman Wilma-tiimille, kun etäopiskelu lisäsi Wilman käytön pilviin. Roadmapilla oli tiettyjä asioita odottamassa, mutta nyt oli käytettävä sinne jätettyä pelivaraa. Tuli uusia tarpeita, piti puntaroida mistä on suurin hyöty mahdollisimman monelle käyttäjälle, ja niin, että käytössä olevat resurssit riittävät myös toteuttamiseen. Poikkeuksellinen tilanne vaati suunnanmuutoksia – jotain oli siirrettävä eteenpäin ja varmistettava kouluarjen toimivuus Wilman osalta etänäkin. Näin tärkeimmiksi asioiksi koronakeväänä nousi Wilman toimivuuden varmistaminen sekä Wilman optimointi siten, että tuikitärkeä viestitoiminto nopeutui. 

Wilma onkin tuotteistamme se, joka saa ylivoimaisesti eniten kehitystoiveita, onhan sillä todella laaja käyttäjäkuntakin. Arvostamme saatua palautetta ja ehdotuksia, joita tälläkin hetkellä on satoja. Tästä syystä myös aina muistuttelemme siitä, että kaikki kehitysehdotukset kannattaa kertoa ensin omalle koululle, josta ne ohjelman pääkäyttäjän kautta etenevät meille Vismalle. Koska Wilma on koulujen itsensä hallinnoima ohjelma, saattaa toivottu asia olla olemassa, mutta sitä ei ole otettu käyttöön kunnassa tai oppilaitoksessa.

Raketti

Ideasta Roadmapille 

Miten sitten jokin asia päätyy Roadmapille? Roadmap on suunnittelun tulos ja tekemisen lähtökohta. Roadmapilla ei ole yksittäisiä pieniä muutoksia, vaan sinne nostetaan isompia kokonaisuuksia, jotka ovat myös yrityksen tuotestrategian kannalta merkittäviä. Joku itse toiminnallisuus voi toki olla pienikin, mutta asiakkaiden kannalta katsottuna iso ja siten strategisesti merkittävä. Tällä hetkellä lait ja viranomaisvaatimukset ohjaavat Wilman Roadmappia vahvasti, niitä on paljon, mutta ne myös ovat hyödyksi ihan kaikille asiakkaillemme. Strategian ja viranomaisvaatimusten lisäksi Wilman suunnittelussa huomioidaan myös esim. rajapintamuutokset ja tekninen uudistus.

Roadmapin suunnittelussa mukana on koko organisaatio. Tällä varmistetaan se, että saadaan mahdollisimman hyvin koottua kaikki organisaatiossa oleva taustatieto yhteen, sekä löydetään paras mahdollinen toteutus toivotun tarpeen saavuttamiseksi. Sen sijaan, että toteutetaan ohjelmaan suoraan jokin toive, mietitään ensin voisiko toivotun ominaisuuden sijaan jokin muu tapa olla vielä parempi ja hyödyllisempi? 

Vertauksena; jos tarve on päästä ylimmälle hyllylle, ensimmäinen ajatus tarvittavasta työkalusta saattaa olla monella tikapuut. Ennen kuin automaattisesti aletaan tekemään tikapuita, mietitään ensin, mikä olisi paras tapa päästä ylimmälle hyllylle – tikapuut, vai jokin muu tapa? Lopputuloksena voi hyvinkin olla tikapuut, mutta se saattaa olla myös vaikka pieni raketti. Ja mitä mahdollisuuksia jatkokäytön osalta raketti voisi antaa asiakkaalle? Entä tikapuut? Tasaisin väliajoin edustajat jokaisesta tiimistä (esim. tuki, koulutus, myynti) kootaan yhteen keskustelemaan tällaisista “tikapuista” ja “raketeista”  sekä arvioimaan tarpeita.

Kun jotain kokonaisuutta lähdetään edistämään, tutkitaan ensin miksi sitä tarvitaan, miten ja mihin sitä käytetään ja myös miltä se näyttäisi. Lisäksi selvitetään mm. kenelle tai mille käyttäjäryhmälle siitä on hyötyä, onnistuuko sen tekeminen teknisesti, miten kalliiksi se tulee ja riittääkö siihen resurssit – ylipäätään onko sen tekeminen kannattavaa. Kehitysjaksoa ei täytetä aivan täyteen valmiiksi suunnitelluilla toiminnallisuuksilla, vaan jätetään jonkin verran tilaa pelivaralle yllättävien muutosten varalta. Roadmap elää ja kehittyy, jotain voidaan päätyä siirtämään eteenpäin ja jotain taas kiilaa takavasemmalta eteen. 

Kuten sanottu, Roadmap on pyrkimystä tehdä oikeita asioita oikeaan aikaan, parhaalla mahdollisella tavalla. Se ei ole kiveen hakattu taulu, vaan elävä ja muuttuva tilanteisiin reagoiva suunnistuskartta.

Lue myös: 

3