Vieraskynä: Roosa Selkämaa, NCC
Tehottomaksi työajaksi lukeutuvat esimerkiksi odottaminen, materiaalien kantaminen, rupattelu, aikaiset lähdöt ja myöhäiset tulemiset – ja käytännössä se tarkoittaa 3-5 tuntia 8 tunnin työpäivästä. On muistettava, että yrityksen korkea tuottavuus ei tarkoita, että työntekijät olisivat tehokkaita. Työmenetelmät, työkalut, taidot ja henkilön tuottavuus vaikuttavat tehokkuuteen, joten ammattilaisen arvoa tuottava työ saattaa olla yhtä suuri kuin aloittelijan. Kuitenkin arvoa tuottava työ määrittelee henkilön työajan tehokkuuden, mikä puolestaan nostaa rakentamisen tuottavuutta.
Hukka-ajan kokemus vaihtelee työmailla
Olen NCC:llä työmaainsinöörinä ja tein diplomityöni keskittyen erityisesti viestintäongelmista johtuvaan hukka-aikaan. Lähtökohtaisena oletuksenani oli, että ihmisten käsitys hukka-ajan suuruudesta eroaa. Haastattelin anonyymisti 28:aa työmaahenkilöä. Ensinnäkin tutkimukseni perusteella 18 % oli sitä mieltä, ettei yhtään aikaa mene hukkaan, 57 % mielestä yksi tunti on hukkaa ja 25 % mielestä 2 tuntia on hukkaa. Haastateltavien mukaan työkalujen ja materiaalien etsimiseen sekä suunnitelmien puutteellisuuden tai epäselvyyksien vuoksi aikaa menee hukkaan eniten. Lisäksi jutteleminen, ihmisten tavoittaminen ja paikkojen epävalmius aiheuttavat työn seisauksen. Nämä asiat ovat asioita, joihin urakoitsijan olisi voitava vaikuttaa.
Tehdasolosuhteissa on mahdollista nähdä, mikä työvaihe tuottaa hukkaa, sillä tuote liikkuu työpisteeltä toiselle, kun taas rakennustyömaalla työntekijä liikkuu kohteen perässä. Yksi tapa seurata ihmisten liikkeitä työmaalla on paikantimien avulla. Säädökset ja laki hidastavat tämän prosessin kehittämistä, koska ihmisistä talletettava tieto on tarkasti säädelty. Kuitenkin työntekijän allekirjoituksella voidaan seurata, missä henkilö kulkee työmaalla. Datan analysointi vie paljon aikaa ja analysoija joutuu tekemään oletuksia siitä, miksi työntekijä on liikkunut paikkaan B vaikka työ tapahtuu paikassa A. Analysointi ei kuitenkaan ota kantaa työn laatuun. Odotan innolla sitä, kun on tehty tarpeeksi tutkimuksia aiheesta, jotta nähdään, mitkä vaiheet ja syyt vievät eniten tehokasta työaikaa ja kuka määrittelee sen, mitä tehokkaaseen työpäivään kuuluu.
Työmaat kaipaavat digitalisointia
Kun työmaalla ei tapahdu, pääurakoitsija saattaa työntää syyt helposti työntekijöiden tai aliurakoitsijoiden niskoille, vaikka todellisuudessa pääurakoitsijan on jaettava urakoitsijoiden ja suunnittelijoiden välillä tietoa. Reaaliaikainen tieto jokaiselle osapuolelle mahdollistaa sen, ettei työtä tehdä uudestaan, mikä taas vaikuttaa työntekijöiden motivaatioon sekä työajan tehokkuuteen. Jotta reaaliaikainen tieto on saatavilla, täytyy rakennusyritysten ja työmaiden toimijoiden panostaa digitalisaatioon, eikä vain jättää sitä puheen tasolle.
Perinteisten työmaakokousten lisäksi digitaaliset sovellukset ja laitteet ovat viestinnän kannalta ehdottomia – unohtamatta kommunikointia kasvokkain. Vanhempia ihmisiä pitää kouluttaa käyttämään laitteita sekä yritysten investoida mahdollisesti puhelimiin ja muihin tarvittaviin laitteisiin. Tiedon saatavuus reaaliaikaisesti ja läpinäkyvyys parantavat työntekijöiden ajankäytön tehokkuutta. Tutkimukseni vastaajista 93 % oli sitä mieltä, että digitaaliset laitteet ovat helpottaneet työntekoa eli ei myöskään pitäisi olla pelkoa siitä, että ihmiset arastelisivat digitalisoitumista.
Roosa Selkämaa on vastavalmistunut rakennustekniikan diplomi-insinööri Aalto-yliopistosta. Hänen diplomityössään ”Decresing time-waste in production through digitalization” pilotoitiin Visma Moveniumin kehittämää järjestelmää, jonka avulla voidaan seurata ihmisten liikkeitä työmaalla.
Sinua voisivat kiinnostaa myös seuraavat sisällöt:
Rakennusalan työturvallisuus on kaikkien vastuulla
Rakennusalan tiedonantovelvollisuus – opas urakka- ja henkilöraportointien tekemiseen
Digi pelastaa työmaalla henkiä
Opas rakennusalan työturvallisuuden kehittämiseen
