Koulun ja kodin Wilma-pelisäännöt eivät synny itsestään

Koulun ja kodin wilma pelisäännöt

Tärkeämpää tavoitetta tuskin voi olla kuin lapsen kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin turvaaminen. Se onkin sekä perusopetuksen että varhaiskasvatuksen tavoitteena, mutta koulut ja päiväkodit eivät kuitenkaan pysty siihen yksin.

Kotien panos on tärkeä. Puhutaan kasvatuskumppanuudesta: ammattikasvattajien ja kotien yhteistyöstä.

”Tämän yhteistyön on aina toimittava lapsen parhaaksi”, Suomen Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Ulla Siimes sanoo. Vanhempien ja opettajien välinen toimiva viestintä tukee tutkitusti kasvatuskumppanuutta ja oppilaiden hyvinvointia.

”Sekä perusopetuksen opetussuunnitelmassa että varhaiskasvatuksen perusteissa on hienosti kirjoitettu, kuinka vanhempien osallisuuden tulisi olla keskeinen osa koulujen ja päiväkotien toimintakulttuuria”, hän jatkaa. 

Toimiva yhteistyö edellyttää, että vanhemmat pääsevät tutustumaan koulun toimintaan ja henkilökuntaan. ”Ja samalla kun opettajat vastavuoroisesti pääsevät tutustumaan oman luokkansa vanhempiin, kanssakäymisestä kotien kanssa tulee mutkatonta”, Siimes sanoo. 

Jatkot digissä

Vanhemmat ja opettajat eivät tietenkään pysty käsittelemään lapsen asioita jatkuvasti kasvokkain. Näin ei tarvitsekaan olla. 

”Kun yhteistyön perusta on luotu vanhempainilloissa ja -tapaamisissa, yhteydenpito myös digitaalisilla välineillä on helpompaa ja väärinkäsitysten riski vähenee”, Siimes sanoo. Tämä tarkoittaa käänteisesti sitä, että kahnauksien todennäköisyys kasvaa, jos yhteistyö perustuu vain ja ainoastaan digiviestintään.

Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan sekä vanhemmat että opettajat ovat pääosin tyytyväisiä keskinäiseen digitaaliseen viestintäänsä. Tutkimuksen hyvä tulos voi tuntua yllättävältäkin. Digiviestintä kun näyttäytyi julkisessa keskustelussa vielä joitain vuosia sitten monesti vähemmän mairittelevassa valossa.

Myös viestien määrä on sangen kohdillaan. Vanhempainliiton tuoreimman Vanhempien Barometrin mukaan lähes 80 prosenttia vanhemmista tuumii, että kodin ja koulun välisessä viestinnässä käytetään sähköisiä viestimiä juuri sopivasti – ei liikaa eikä liian vähän.

”Digiviestinnän rooli on merkittävä näinä päivinä. Vanhempien mielestä on esimerkiksi aivan loistavaa, kun kaikki koulunkäyntiä koskeva tieto on yhdessä järjestelmässä. Se helpottaa asioiden hoitamista, kun tietoja ei tarvitse etsiä eri verkkosivuilta tai tiedotteista.”

Tilanne on parempi…

Uusien digitaalisten viestintäkanavien tultua käyttöön kouluilla ei välttämättä ollut pedagogista ohjeistusta niiden käyttöön. Tämä näkyi ja tuntui käytännössä. 

Varhaisimmat tutkimustulokset Suomen koulujen ja kotien välillä eniten käytetyn yhteydenpitokanavan Wilman käytöstä nimittäin kertovat, että perusopetuksen tuntimerkinnät jakautuivat epätasaisesti. Myönteiset merkinnät kasaantuivat kymmenesosalle oppilaista. Kielteisiä merkintöjä saivat erityisesti pojat ja muita todennäköisemmin myös oppilaat, jotka tarvitsevat erityistä tukea. 

Myös Vanhempainliiton Ulla Siimes on työssään tunnistanut erityislasten tilanteen.

”Näiden lasten perheissä helposti koetaan Wilma edelleen sellaisena, että rohkaisevaa ja myönteistä palautetta tulee vähemmän. Keskitytään helposti oppivan lapsen erityisyyksiin ja haasteisiin”, Siimes sanoo. 

”Koulut ovat oivaltaneet, että Wilman käytössä täytyy liikkua myös myönteistä viestiä lasten koulunkäynnistä ja oppimisesta.”

Hän kuitenkin arvioi, että kokonaisuutena tilanne Wilman käytön suhteen on kehittymään päin. 

”Ollaan edetty taannoisesta Wilma on rästi- ja syntilista -sävyisestä keskustelusta. Koulut ovat oivaltaneet, että Wilman käytössä täytyy liikkua myös myönteistä viestiä lasten koulunkäynnistä ja oppimisesta”, Siimes sanoo. 

Tilanteen parantumisesta kertoo myös Sanna Oinaksen tuoreempi tutkimus. Sen mukaan positiivista palautetta olisi tullut jo 70 prosentille oppilaista, Opettaja-lehdessä mainitaan.

…mutta petrattavaa on

Vaikka kehitystä on tapahtunut, matkaa ideaalitilanteeseen tuntuu vielä olevan. Tutkija Anu Alangon mukaan opettajien ja koulujen käytännöt Wilman käytössä vaihtelevat edelleen, mikä hämmentää oppilaita. 

Oppilaat ottavat Ylen haastatteleman Alangon mukaan opettajien merkinnät yleensä vakavasti. Jos opettaja antaa oppimisesta vain negatiivista palautetta, tämä on omiaan vaikeuttamaan oppilaan positiivisen minäkuvan kehittymistä. Ja jo opetussuunnitelman mukaan palautteen tulisi tukea ja kannustaa oppilasta. 

Tilanteen korjaamisessa avainasemassa ovat rehtorit niissä kouluissa, joissa käytännöt sähköisten digikanavien suhteen vielä puuttuvat. 

”Ehkä tilanne kertoo siitä, että kaikissa kouluissa ei ole linjattu sitä, miten Wilmaa pitäisi käyttää – mitä järjestelmään kirjataan ja mitä ei. Tämä on viime kädessä johtamiskysymys kouluissa ja kuntatasolla”, Ulla Siimes sanoo. 

Hän uskoo, että kyse voi olla myös siitä, että Wilmaa pidetään jo itsestäänselvyytenä, jota ”kaikki osaavat kyllä käyttää”.

”Näin teknisesti varmaan onkin, mutta yhteiset linjaukset sisällöstä eivät synny itsestään. Niistä täytyy käydä kouluissa keskustelua ja tehdä töitä niiden eteen”, Siimes sanoo.

Ihminen on digissäkin vain ihminen

Kannattaa toki muistaa, että inhimillisessä kanssakäymisessä ei voi välttyä törmäyksiltä missään ympäristössä – ei Wilmassakaan, vaikka pohjatyöt olisivatkin kunnossa ja tehtynä. 

”Ei pidä väistellä sitä tosiasiaa, että ihmisten välillä joskus vain syntyy konflikteja. Tällaista tilannetta ei kannata yrittää ratkaista digiympäristössä. Tilanne todennäköisimmin vain sotkeutuu entisestään”, Ulla Siimes sanoo. Vanha kunnon kasvokkain tapaaminen on paras tapa tällaisten solmujen aukaisemiseen.

Siimes vinkkaa, että yhteistyöhakuisuus on hyvä käytäntö digiviestinnän kitkan kitkemiseksi. 

”Jos oppilas esimerkiksi käyttäytyy huonosti, opettajan ei kannata töksäyttää, että lapsen käytös on nyt ongelma, tehkää asialle jotain.” Sen sijaan kannattaa kertoa, mikä on tilanne, ja kannustaa koteja työstämään asiaa koulun kanssa.

”Idealla saisinko teiltä vanhemmilta nyt apua – miten olette onnistuneet ratkaisemaan tällaisia tilanteita kotona, ja voisivatkohan nämä ratkaisumallit toimia myös koulussa”, Siimes kuvailee.

Ongelman sijaan kannattaa keskittyä sen ratkaisemiseen yhdessä. Olipa kanava sitten mikä tahansa.

Vinkkejä Wilma-arkeen

Uusi kompakti Wilma-opas antaa opettajille konkreettisia vinkkejä hyvään Wilma-viestintään:

Wilmaa yhteistyössä – ilmaiset verkkoluennot huoltajille:

0