Tuntuuko sinusta turhan usein siltä, että luotonantajan vaikutusmahdollisuudet velallisasiakkaan maksukäyttäytymisen ohjaamiseen ovat olemattomat tai ainakin rajalliset ja että asiakkaat pitävät luotonantajaa jatkuvasti liiketoimintansa rahoittajana eli pankkina?
Mikäli olet joutunut törmäämään em. tilanteeseen, kannattaa vakavasti harkinta käytössä olevien perintäkeinojen valikoiman laajentamista. Konkurssiperintään on välillä pakko turvautua saatavan kotiuttamiseksi mikäli muut käytetyt keinot (maksuvaatimus, tratta, haaste ja tuomion ulosottoon toimittaminen) eivät tuo velkojan kannalta toivottua lopputulosta.
Mitä konkurssiperintä tarkoittaa?
Konkurssiperintä ei ole virallinen termi eikä tätä tehokasta perintäkeinoa löydy Suomen voimassaolevasta lainsäädännöstä. Periaatteessa konkurssiperinnällä tarkoitetaan konkurssiuhkaista maksukehotusta ja konkurssihakemusta, joihin velkoja joutuu turvautumaan saatavan perimiseksi. Konkurssiuhkaisesta maksukehotuksesta ja konkurssihakemuksesta on säädetty konkurssilaissa.
Konkurssiperintä käynnistyy toimittamalla käräjäoikeuteen haastemiehen tiedoksiannettavaksi, yleensä haastehakemuksen kanssa, konkurssiuhkainen maksukehotus. Konkurssiuhkaisella maksukehotuksella voidaan periä saatavaa, joka on selvä ja riidaton. Eli samoilla edellytyksillä kuin ns. summaarinen haastehakemus. Lisäksi edellytyksenä on, että saatavan määrä ei ole pieni vaan perittävä summa on vähintään muutamasta tuhannesta eurosta ylöspäin.
Miksi konkurssiperintä on tehokas perintäkeino?
Konkurssiuhkainen maksukehotus ei ole julkinen vaan se ”näkyy” ainoastaan haastemiesten tiedoksiantojärjestelmässä. Konkurssiperinnän tehokkuus perustuu siihen, että mikäli velallinen ei maksa konkurssiuhkaisen maksukehotuksen perusteella velkaa 7 päivän kuluessa, on velkojalla oikeus laittaa käräjäoikeuteen vireille konkurssihakemus. Konkurssihakemus tulee laittaa vireille 7 päivän (konkurssiuhkaisessa velallisella varattu maksuaika) + 3 kuukauden kuluttua konkurssiuhkaisen maksukehotuksen tiedoksiantamisesta velallisyhtiön edustajalle. Konkurssiuhkainen maksukehotus voidaan haastemiehen toimesta antaa välttelevälle velalliselle tiedoksi myös ns. sijaistiedoksiantona. Mikäli velallinen ei maksa po. velkaa 7 päivän kuluessa tiedoksiannosta eikä velasta tehdä velkojan kanssa maksusopimusta, on velkojalla oikeus laittaa konkurssihakemus käräjäoikeuteen vireille. Konkurssihakemus on julkinen ja tähän konkurssiperinnän tehokkuus pitkälti perustuukin. Velallinen haluaa välttää vireillä olevasta konkurssihakemuksesta aiheutuvat ongelmat esim. tavarantoimittajien, pankkien ja verottajan kanssa pyrkimällä hoitamaan asian kuntoon hakijavelkojan kanssa.
Mitoita perintäkeinot oikein
Kovienkaan perintätoimenpiteiden käyttöä ei siis kannata arastella. Perintäkeinot kannattaa aina valita ja mitoittaa ottaen huomioon yrityksen luottopolitiikka, taloudellinen intressi ja tavoitteena oleva lopputulos. Tavoitteena tulisi kuitenkin kaikessa tekemisessä olla yrityksen omien saatavien turvaaminen eli rahojen saaminen sinne minne se kuuluvatkin eli yrityksen pankkitilille. Konkurssiperintään turvautuminen on nykyään jo niin yleistä, mm. koska konkurssiperintä kuuluu hyvin monen yrityksen luottopolitiikan mukaisiin perintäkeinoihin, ettei sillä ole sellaista asiakkaita karkottavaa vaikutusta kuin jotkut vielä erehtyvät luulemaan. Saatavien kotiuttamiseksi kannattaa kuitenkin joskus, varsinkin hankalien velallisten kanssa ja suurempien saatavien ollessa kyseessä, turvautua kovempiinkin perintätoimenpiteisiin, jos saatavan kotiuttaminen ei muilla keinoin onnistu.
Meillä Visma Duetossa on pitkä kokemus perintäjuridiikasta ja osaamme arvioida ja suositella velkojille erilaisiin tapauksiin soveltuvat tarkoituksenmukaiset perintäkeinot. Meidän toimintaperiaatteisiimme kuuluu edelleen se, että me suosittelemme tapauskohtaisesti toimivinta ratkaisua toimeksiantajallemme ja toimeksiantaja tekee lopullisen päätöksen. Tällä tavalla pääsemme asiakkaamme kannalta parhaimpaan mahdolliseen taloudelliseen lopputulokseen. Annamme mielellämme lisätietoja konkurssiperinnästä, jotta teillä olisi parhaat mahdolliset tiedot perintäkeinojen valitsemiseen.
Artikkelin kirjoitti lakimies Jukka Salmela, joka työskenteli Visma Duetto Oy:ssä.
Lisätietoa konkurssiperinnästä ja Visma Dueton lakimiesten yhteystiedot löydät täältä.
