Asiakas kiistää maksuvelvollisuuden, koska lasku on hävinnyt
Perintätoimiston lakimiehenä saan päivittäin sähköpostiini kyselyitä toimeksiantajiltamme siitä, ovatko he toimineet jotenkin väärin, kun asiakas kiistää maksuvelvoitteensa ja kertoo ettei ole saanut laskua. Myös perintäneuvojamme sanovat, että tämä sama kysymys esitetään heille lähes päivittäin.
Perittäessä saatavaa velalliset usein tekevät väitteen siitä, että he eivät ole saaneet laskua ja kieltäytyvät maksamasta saatavaa. Nykypäivänä voi todeta, että jos nämä kaikki väitteet pitäisivät paikkaansa, niin postia jäisi paljon kantamatta postilaatikoihin tai sitä menisi suuria määriä vääriin osoitteisiin. Miten sitten näihin väittämiin laskun häviämisestä pitäisi vastata?
Aina pitää tietysti huomioida, että laskutuksessa tärkeää on laskun sisältö ja oikea osoite. Laskussa olevien tietojen perusteella laskun vastaanottaja pystyy päättelemään, onko lasku sopimuksen mukainen, onko saatavaa jo syntynyt, onko maksuehto oikea ja tietenkin sen kuuluuko lasku ylipäätään hänen maksettavakseen.
Vastaanottavan yrityksen virallinen nimi sekä oikea ja tarkka osoite ovat laskussa välttämättömiä. Ostajan tiedot on syytä tarkastaa YTJ:stä ennen laskun toimittamista, jotta lasku löytäisi perille asiakkaan pöydälle tai sähköiseen järjestelmään maksua varten. Osoitetiedoissa on myös varmistettava, että lasku lähtee asiakkaan toimipaikkaan, jossa laskuja käsitellään. Yksityishenkilöstä tietysti riittävät tiedoiksi nimi ja tarkka osoite. Tarkka yksilöinti osoitteen suhteen on tärkeää, koska samassa rapussahan saattaa asua monta Mäkistä. Tärkeää on, että posti tavoittaa maksajansa nimenomaan tästä osoitteesta. Vastaavasti verkkolaskutusosoitteen oikeellisuus on syytä tarkistaa.
Miten sitten jos näitä ohjeita on noudatettu, lasku on toimitettu oikealla nimellä ja oikeaan paikkaan, mutta velallinen silti kiistää perintäkirjeen saatuaan maksuvelvollisuutensa sillä perusteella, että hän ei ole saanut alkuperäistä laskua?
Näitä riitautuksia tulee velallisasiakkailta suhteellisen paljon perintäkirjeen toimittamisen jälkeen. Monesti siis perintäkirje kyllä on tavoittanut velallisen laskutusosoitteesta, mutta alkuperäinen lasku tai huomautus ei ole saapunut perille. Velkojalla on oikeus luottaa siihen, että alkuperäinen lasku on mennyt perille, mikäli myös samaan osoitteeseen lähetetty perintäkirje on mennyt perille.
Velallisen kiistettyä maksuvelvollisuutensa, toimitetaan hänelle alkuperäisestä laskusta laskukopio. Kun laskukopio on toimitettu, on velallinen maksuvelvollinen saatavalleen. Mikäli velallinen edelleen kieltäytyy maksamasta saatavaansa, on häntä kehotettava kääntymään postinjakelusta vastaavan tahon puoleen. Postinjakelusta on tiedusteltava, mihin posti on mahdollisesti hukkunut matkalla.
Kaiken kaikkiaan voi siis todeta, että näistä väitteistä on turha hätääntyä. Velalliselle tulee toimittaa laskukopio ja sen jälkeen riitautus on perusteeltaan poistunut ja velallinen on maksuvelvollinen saatavalle.
