Muutos tuo tullessaan uusia toimintamalleja
Mitä esiselvitys sitten Päijät-Hämeen Laitoshuoltopalveluille opetti?
Yksi iso asia oli ainakin se, että esiselvitys konkretisoi, mitä muutos käytännössä vaatii koko organisaatiolta. Esimerkiksi yhteisten pelisääntöjen tulee olla selvänä ennen kuin uutta järjestelmää voidaan ottaa käyttöön.
Jantusen mukaan on ymmärretty myös se, miten haastava asia toimintakulttuurin muutoksen johtaminen tulee olemaan. Kun asiat ajatellaan uusiksi, muuttuu kaikki tekeminen. Esimerkiksi työvuorolistoja ei tulevaisuudessa enää suunnittele lähiesimies, vaan sen tekee vieras ihminen pääkonttorilla. Samalla opitaan, miten työvuorosuunnittelulla palvellaan oikeasti asiakkaan etua.
Tärkeä oppi on myös se, miten muutosvastarintaan kannattaa suhtautua ja miten sen kanssa pärjätään. Jo nyt on päätetty, ettei kerralla tehdä radikaaleja muutoksia ja esimerkiksi työvuorolistojen tekoa hiotaan matkan varrella.
Olennaista on kuitenkin muistaa koko ajan, miksi muutoshankkeeseen on ylipäänsä lähdetty: siksi, että halutaan tehdä asiat entistä tehokkaammin, mutta kuitenkin ihmiset huomioiden.
– Päijät-Hämeen alueella on valtava työvoimapula. Ennen palkattiin tarvittaessa sijaisia, mutta nyt heitä ei enää ole saatavilla. Meidän on pärjättävä omalla henkilökunnalla, mutta emme halua panna ihmisiä juoksemaan, vaan annamme kaikille mahdollisuuden tehdä oma työ kunnolla, Jantunen selittää.
Muutos vaatii oikeanlaista osaamista ja asennetta myös henkilöstöltä. Jotta uusi työvuorosuunnittelu tuottaa säästöjä, on työntekijöiden oltava valmiita vaihtamaan tarpeen mukaan yksikköä. Tätä on jo ennakoitu hankkimalla kaikille työntekijöille älypuhelimet. Näin varmistetaan, että siirtyminen yksiköstä toiseen on mahdollisimman kivutonta ja tieto varmasti kulkee eteenpäin kaikille. Puhelimessa on paljon muutakin kuin työvuorolistat – esimerkiksi sähköposti ja sisäinen intranet, josta löytyy uusin tieto, vaikka välimatkaa lähimpiin työkavereihin olisi kymmeniä kilometrejä.