Liiketoiminnan mittareista puhuttaessa keskitytään usein yrityksen taloutta kuvaaviin lukuihin. Kannattavuus, vakavaraisuus ja maksuvalmius ovat kiistatta kannattavan yritystoiminnan keskiössä, mutta niitä kuvaavat tunnusluvut kertovat vain osan tarinasta. Kun päättäjä sukeltaa lukujen takaa löytyvään informaation viidakkoon, tarvitaan konkreettisia keinoja, joilla omaa suoritusta voidaan parantaa.
Jokainen organisaatio koostuu työntekijöistä, joiden hyvinvoinnilla on keskeinen vaikutus itse yrityksen hyvinvointiin. Työntekijöiden hyvinvointia mitataan muun muassa säännöllisillä terveystarkastuksilla, mutta mitä yrityksen terveystarkastukseen pitäisi kuulua? Yrityksen henkilöstö on aina enemmän kuin osiensa summa, joten hoitavan lääkärin roolissa keskittyisin itse erityisesti heidän hyvinvointinsa varmistamiseen.
Esimerkiksi erään taloustutkimuksen mukaan parhaiten henkilöstönsä hyvinvoinnista huolehtineet yritykset menestyivät osakemarkkinoilla jopa lähes 4 % paremmin kuin kilpailijansa. Työntekijöiden hyvinvointi todella siis heijastuu myös yrityksen hyvinvointiin. Työhyvinvoinnin ja yrityksen tuloksellisuuden yhteyden on myös todettu olevan kaksisuuntainen. Toisaalta hyvinvointi lisää yrityksen kilpailukykyä, joka edelleen heijastuu henkilöstön hyvinvointiin ja toisaalta tuloksellisuus myös luo edellytyksiä hyvinvoinnin kehittämiselle.
Mittaristo koostuu monista palasista
Työhyvinvointi on kokonaisuus, jonka muodostavat työ ja sen mielekkyys, terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Työntekijöiden potentiaalista saadaan eniten irti, kun työhyvinvointiin panostetaan aktiivisesti ja sitä myös mitataan säännöllisesti erilaisilla mittareilla.
Pitämättömien lomapäivien määrä on yksi näistä. Mitä suurempi luku on, sitä pahemmaksi tilanne on päässyt. Kun lomia ei pidetä, työn henkinen kuormittavuus kasvaa ja ennemmin tai myöhemmin kamelin selkä katkeaa.
Toinen hyvä mittari on liukumasaldo. Liukumasaldojen määrää on tärkeää tarkastella, kuten myös sitä, kuinka paljon niitä mahdollisesti maksetaan palkkana pois.
Myös poissaolojen ja mahdollisten työsuojelutapausten määrät sekä henkilöstön vaihtuvuus ovat tärkeitä työhyvinvoinnin mittareita. Esimerkiksi työeläkevakuutusyhtiö Varman poissaolokustannuslaskurilla voit laskea, kuinka paljon poissaolot käytännössä maksavat omalle yrityksellesi.
Työhyvinvointi näkyy myös yrityksen asiakkaille ja sidosryhmille. Työhyvinvointiin panostaminen voidaan lähes poikkeuksetta nähdä jopa ennemmin säästönä kuin investointina. Työterveyslaitoksen pientyöpaikkatutkimuksen mukaan yritys voi säästää yhtä työntekijää kohden 1 000 – 2 500 euroa vuodessa, kun työhyvinvoinnin edistämiseen panostetaan riittävästi.
Lue lisää aiheesta:
Mitä hyötyä työajanseurannasta on asiantuntijayritykselle?
Miksi ja miten seurata työaikaa asiantuntijaorganisaatiossa?
Miksi työajanseuranta kannattaa – myös nykypäivän työelämässä?
Työajanseurannalla lisää hyvinvointia
Työajanseurantaan panostamalla voidaan konkreettisesti lisätä yrityksen työntekijöiden hyvinvointia. Kun työaikaa seurataan asianmukaisesti, ei kenenkään tarvitse potea huonoa omaatuntoa siitä, jos vaikkapa perjantai-iltapäivällä pakkaa laukkunsa muita aiemmin ja jättää aamu-uniset kollegat vielä sorvin äärelle. Seuranta vähentää kyräilyä ja lisää työskentelyn läpinäkyvyyttä, joka myös heijastuu suoraan yleiseen työhyvinvointiin.
Myös työtuntien oikealla kohdentamisella on merkitystä. Kun kohdentaminen on tehty helpoksi, on todennäköisempää, että kaikki tehty työ tulee laskutetuksi. Jos työtunnit on merkitty “vasemmalla kädellä”, saatetaan päätyä tilanteeseen, jossa yrityksen liiketoimintaa kehitetään virheellisen datan perusteella. Esimerkiksi rekrytointipäätösten kohdistaminen oikeille yksiköille voi tällaisessa tilanteessa mennä pahasti pieleen.
Suuret ikäluokat eivät vaihda työpaikkaa helposti. Heidän työhyvinvoinnin puutteensa näyttäytyy yleensä lähinnä tehottomuutena työssä.
Milleniaalit ja heitä seuraavat sukupolvet kuitenkin pelaavat työmarkkinoilla erilaisilla säännöillä, joissa työhyvinvoinnin puute johtaa konkreettisiin tekoihin ja maiseman vaihtumiseen. Kilpailukykyisellä palkalla voidaan pitää työntekijät tiettyyn pisteeseen asti tyytyväisinä, mutta tulevaisuuden suuntaa katsoisin tällä hetkellä koodareiden työmarkkinoista. Hyvä palkka on heille jo itsestäänselvyys, joten tarvitaan uusia tapoja, joilla erottautua edukseen kilpailevista työnantajista. Kun yritys huolehtii työntekijöistään, se saa vastineeksi tyytyväisen työntekijän työpanoksen.
Lue työajanseurantaoppaastamme, miten organisaatiosi työntekijöiden hyvinvointiin voidaan konkreettisesti panostaa!
