eTaikan podcast käsittelee osaamista ja teknologiaa eri näkökulmista. eTaikan operatiivinen johtaja Mika Kukkonen ja Keravan kaupungin toimialajohtaja Anu Laitinen keskustelevat kuntien toiminnasta koronavuonna.
Osaamisen johtaminen ja kehittäminen on usein tapetilla organisaatioiden henkilöstöstrategioissa. Henkilöstön ammattitaito ja asiantuntemus ovat voimavaroja, joille on vaikea antaa liikaa painoarvoa. Ne ovat kilpailuetuja, jotka näkyvät palveluiden ja tuotteiden parempana laatuna, työntekijöiden korkeampana tuottavuutena sekä positiivisempana työnantajamielikuvana. Kuitenkin suuret puheet osaamisen kehittämisestä jäävät helposti leijumaan ajatuksen tasolle. Työtä tukeva järjestelmä sekä tavoitteelliset kehityskeskustelut ovat tapoja saada tavoitteet jalkautettua sanahelinästä aidoksi käytännön toiminnaksi. Kokosimme vinkit osaamisen johtamiseen ja kehittämiseen.
Oletko alallasi jonkin tietyn aiheen asiantuntija, todellinen syväosaaja, vai kenties sellainen jokapaikanhöylä? Entä pystytkö toimimaan syväosaajana vähän kaikessa? Sellaisia tosiammattilaisiahan työmarkkinoilla arvostetaan yli kaiken!
Talent management eli osaamisen johtaminen pitää sisällään kehittämisen ja rekrytoinnin osa-alueita, joita tarkastelemme viidestä eri perspektiivistä.
Demografinen ja teknologinen murros ei näytä hidastumisen merkkejä. Seuraavien kymmenen vuoden aikana tullaan näkemään suuria muutoksia työmarkkinoilla.
Koulutus, oppiminen ja kehittyminen ovat toimintaa, joilla pyritään inhimillisen pääoman rakentamiseen organisaatiossa. Henkilöstön taitoja ja osaamista vaaditaan sekä organisaation strategian toteuttamiseen että kilpailuedun hankkimiseen ja ylläpitämiseen. Henkilöstön kehittäminen, Human Resource Development (HRD), on tästä syystä strategisen henkilöstöjohtamisen ytimessä. Henkilöstön kehittämisen HR-sanasto listaa alan yleisimmät termit suomen kielellä.
Sote-uudistuksen myötä tuhansien hoitoalan ammattilaisten työpaikka vaihtuu. Jokaisen työntekijän mukana täytyy siirtyä myös esimerkiksi tieto heidän osaamisestaan sekä varmistaa palkanmaksun jatkuminen häiriöttä. Millaisia haasteita uudet hyvinvointialueet tulevat kohtaamaan ja miten uudistukseen on valmistauduttu ympäri Suomea? Visma Publicin toimitusjohtaja Juha Mäntylä avaa tämänhetkistä tilannetta maakunnissa.
Sote-ala on tiukan paikan edessä: uudistuksen myötä hyvinvointialueiden toiminta ja järjestämisvastuut käynnistyvät vuoden 2023 tammikuussa. Uudistuksen vaatimien muutosten toteuttaminen ilman hallinnollisia häiriöitä on äärimmäisen tärkeää, joten siirtymän tueksi tarvitaan luotettavia ohjelmistoja. Millaisiin asioihin olisi tärkeää kiinnittää huomiota uusia ohjelmistoja hankittaessa?
Vuoden 2022 joulukuussa noin 173 000 julkisen sektorin työntekijää siirtyy uuden työnantajan palvelukseen, kun hyvinvointialueet astuvat voimaan. Tämä on sekä massiivinen että ennenkokematon siirtymä. Tällaisissa mittavissa henkilöstösiirroissa on riski, ettei muutoksessa kyetä tunnistamaan mitä osaamista organisaatioon tulee, mistä ydinosaamisesta on puutetta tai onko työluvat ja sertifikaatit ajan tasalla. Sosiaali- ja terveysalalla osaamisen johtaminen onnistuu luotettavilla työvälineillä.
Sote-uudistuksen tarkoituksena on parantaa peruspalveluita. Käytännössä toteutus tarkoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen siirtämistä kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle. Jotta palvelujen laatu ja jatkuvuus voidaan taata, muutos täytyy toteuttaa ilman häiriöitä esimerkiksi työvuorosuunnittelussa ja palkanmaksussa. Kuinka digitaaliset työkalut voivat tukea sulavaa sote-uudistusta?
