Osaamisen kehittämisestä voidaan hyötyä monin tavoin myös taloudellisesti

Kirjoittanut Sami Ventovuori


 

Toimintaympäristö vaatimuksineen muuttuu koko ajan. Muuttuvassa ympäristössä myös osaamisen kehittäminen ja sen ylläpito korostuu. Keinoja organisaation osaamisen kehittämiseen on paljon aina rekrytoinnista koulutukseen. Koulutuskorvaus on organisaatioille hyvä kannustin investoida henkilöstön osaamispääomaan panostamalla koulutukseen.

Miksi kuitenkin koulutuskorvausta jätetään toisinaan hakematta? 

Merkittävä syy on luultavasti se, että korvauksen hakemiseen tarvittava tieto ei ole ajantasalla tai helposti saatavissa. Koulutustiedot ovat usein hajallaan organisaatiossa, eikä niitä kerätä tai ylläpidetä keskitetysti. Tietojärjestelmät eivät välttämättä tue riittävällä tasolla koulutustietojen kirjaamista. Tiedot on luokiteltu sekavasti, eikä aina tiedetä mikä oikeuttaa korvaukseen ja mikä ei. Koulutussuunnitelmakin on saattanut jäädä tekemättä. Siispä korvauksen hakeminen saatetaan kokea työläänä.

Koulutuskorvaus on monelle organisaatiolle merkittävä taloudellinen mahdollisuus, kunhan korvauksen hakemista varten tarvittavat koulutustiedot saadaan helposti koottua yhteen.

Mitä jos työyhteisössäsi koulutustarpeiden kartoitus, koulutuksen järjestäminen, ilmoittautumiset, esimieshyväksynnät, vaikuttavuuden mittaaminen, pätevyyksien seuraaminen sekä koulutuskorvausraporttien ylläpitäminen pitkälti automatisoituisi? Lähtisitkö kokeilemaan uutta toimintatapaa? 

Mikäli vastaus on ”kyllä”, henkilöstön osaamisen kehittäminen yhtenäistyy ja tehostuu – koko työyhteisö hyötyy. Samalla kun yksilöt kehittävät osaamistaan, organisaation kehittämisinvestointien tuotto kasvaa. Mikä tärkeintä, varmistetaan kriittinen ja strategian mukainen tulevaisuuden osaaminen.

Automatisoimalla ja digitalisoimalla prosesseja, voidaan hyötyä osaamisen kehittämisestä monella tavoin myös taloudellisesti. Siksi siihen kannattaa panostaa.