Hyvinvoinnin merkitys työtehossa ja työntekijöiden pysyvyydessä on todistettu useissa tutkimuksissa. Jokaisessa organisaatiossa kannattaisiskin mitata työntekijöiden hyvinvointia ja viihtyvyyttä: Näin varmistat, että työntekijöiden pysyvyys ja hyvä työteho jouduttavat yrityksesi liiketoimintaa.

Jos nyt pohdit, miten mittaaminen onnistuu käytännössä, lue tämä teksti. Jaamme tässä omat suosikkityökalumme, joilla dataa voi kerätä ja pilkkoa selkeiksi toimenpiteiksi, joilla henkilöstötyytyväisyyttä voi kehittää.

1. Tyytyväisyyskysely – Kerää perusdataa työntekijöiden hyvinvoinnista

Suositus työkalusta: Workday Peakon / Officevibe

Suosituin työtyytyväisyyden mittari tällä hetkellä on varmaankin eNPS, eli Employee Net Promoter Score. Sen avulla selvität, moniko henkilöstöstä suosittelisi yritystä työpaikkana tutuilleen.

ENPS:n muodostumiseen vaikuttaa moni tekijä, ja siksi sitä kannattaa lähteä selvittämään kyselytyökalulla, joka pisteiden lisäksi selvittää työntekijöiden tyytyväisyyttä eri osa-alueilla. Näin tiedät, mitkä tekijät nostavat eNPS:ää, ja mitkä taas vetävät sitä alaspäin.

Työkaluja on useita erilaisia, mutta kiinnostavimmat hyödyntävät tekoälyä vastausten keräämisessä ja tulkinnassa. Esimerkiksi Workday Peacon ja Officevibe keräävät dataa pitkällä aikajänteellä sekä koko yrityksestä että tiimikohtaisesti. Ne myös pyörittävät eri kysymyksiä joka kierroksella, jolloin eri osa-alueista saadaan mahdollisimman kattava ja todenmukainen näkemys.

Tyytyväisyyskyselyn avulla voit:

  • Selvittää työntekijöiden tyytyväisyyttä, eNPS:ää sekä tekijöitä jotka vaikuttavat näihin.
  • Määritellä organisaatiollesi prioriteettejä, joita haluatte kehittää.
  • Kerätä työntekijöiltä anonyymiä, kirjallista palautetta.

Huom! Anonymiteetin vuoksi tiimikohtaiseen mittaukseen tarvitaan vähintään 5 vastaajaa joka kierroksella. Jos vastaajia on vähemmän, dataa kerätään pidemmältä aikajaksolta, jolloin mukana on myös vanhempia vastauksia. Tällöin esimerkiksi muutaman kuukauden takainen kiire saattaa edelleen näkyä tuoreimman kyselyn tuloksissa.

Jos joudut pelaamaan matalammalla budjetilla tai jos haluat kokeilla alkuun kuinka hyödyllistä dataa näistä saa, kyselyitä voi toki toteuttaa myös esimerkiksi Google Formsin ja Excelin avulla. Olemme kasanneet tätä varten valmiin kysymyslistan jota voit hyödyntää.

>> Lataa kysymyslista

2. Työajanseurantajärjestelmä – Ennakoi hyvinvointia seuraamalla hiljaisia signaaleita

Suositus työkalusta: Tiima / Aikajana

Kuten kaikki varmasti tietävät, työhön kuluva aika ja työtyytyväisyys ovat tiiviisti linkittyneet toisiinsa. Jos työntekijät tekevät toistuvasti liikaa töitä, kuormittuvat he helpommin ja työtyytyväisyys ei todennäköisesti ole parhaalla mahdollisella tasolla.

Siksi hyvä työajanseurantajärjestelmä, kuten Tiima tai Aikajana on yllättävän arvokas työkalu. Sen avulla varmistat, että kuormitus pysyy järkevällä tasolla.

Työajanseurantajärjestelmän avulla voit:

  • Seurata tehtyjen tuntien määrää, ja asettaa notifikaatiot työntekijälle & esihenkilölle kun perustyöajan rajat ylittyvät. Näin voit näet nopeasti jos joku tekee ylitöitä ja voit puuttua tilanteeseen ajoissa.
  • Seurata poissaoloja. Kun työntekijät kuormittuvat, tyypillisesti myös sairaspoissaolojen määrät lisääntyvät. Työkalun avulla voit seurata näiden kehitystä pidemmällä aikavälillä.
  • Hyödyntää ennakoivaa resursointia. Jos ylityöt ovat toistuva ongelma, ja työkuorma jakaantuu epätasaisesti, voitte tiimin kanssa ennustaa tulevan jakson työkuormaa työntekijäkohtaisesti ja jakaa töitä tasaisemmin. Jakson lopussa voitte sitten tarkistaa työajanseurannasta kuinka hyvin ennustus toteutui. Näin opitte jatkossakin tasoittamaan ja ennustamaan työkuormaa aiempaa paremmin.

Lataa ilmainen työkalu tueksi resursoinnin suunnitteluun >>

Tutustu Tiimaan tarkemmin >>

Tutustu Aikajanaan tarkemmin >>

3. HR-järjestelmä – Varmista että työntekijä tulee kuulluksi

Suositus työkalusta: Saima HR

Vaikka digitaaliset kyselyt ovatkin osuvia ja antavat kattavan katsauksen siitä miten henkilöstö voi, eivät ne koskaan korvaa kasvokkain käytävää keskustelua. Siksi työntekijän kanssa henkilökohtaisesti käydyt keskustelut ovat tarpeellisia. Kehonkieli, äänensävy ja jatkokysymykset rikastavat olemassa olevaa tietoa. 

Samalla keskustelut auttavat työntekijän henkilökohtaisen kehityspolun luomisessa, joka myös parantaa tyytyväisyyttä.

Pohdi esimerkiksi mitä työntekijä on kertonut viimeisimmässä kehityskeskustelussaan? Onko hän esittänyt toiveita kehityspolkuunsa, siihen mitä hän haluaisi oppia tai mihin rooliin hän haluaisi kasvaa? Millainen työ inspiroi häntä? Entä millaisen työn hän kokee haastavaksi tai epämiellyttäväksi?

Ikävä kyllä näiden keskustelujen dataa harvoin hyödynnetään laajemmin organisaatiossa. Usein keskustelun anti jää esihenkilön ja työntekijän väliseksi, ja sitä ei kirjata minnekään ylös. Kun yrityksessä sitten kiinnostavia tehtäviä tai mahdollisuuksia, saattavat nämä lipua halukkailta työntekijöiltä sivu suun ja syntyy pettymyksiä. Siksi keskustelujen tärkeimpien pointtien kirjaaminen ylös on äärimmäisen tärkeää.

HR-järjestelmän avulla varmistat että:

  • Työntekijän kanssa käytävissä keskusteluissa on selkeä struktuuri, ja eri työntekijöiden kanssa käydään läpi samat aiheet.
  • Tieto tulee kirjattua ylös ja se löytyy kaikki samasta paikasta. Näin mikään ei ole ihmismuistin varassa ja jos esihenkilö vaihtuu, tieto on edelleen löydettävissä.
  • Työntekijän toiveisiin ja haaveisiin tulee palattua tulevissakin keskusteluissa, ja työntekijä huomaa, että häntä kuunnellaan.
  • Sisäiset rekryt helpottuvat, kun voitte nopeasti tarkistaa löytyykö talon sisältä jo henkilö, joka haluaisi kasvaa uuteen positioon.
  • Muistatte pitää kaikki tarvittavat keskustelut, kuten kehityskeskustelut ja exit-keskustelut, jokaisen työntekijän kanssa.
  • Voit seurata työntekijämäärän kehitystä, ja tehdä siitä päätelmiä viihtyvyyydestä: Kasvaako työntekijöiden määrä sitä tahtia kuin budjetoitu? Kuinka nopeasti henkilöstö vaihtuu, montako vuotta keskimäärin yrityksessä viihdytään?

Entä jos tulokset ovat heikot? Lue täältä miten saat henkilöstötyytyväisyyskyselyn tulokset käännettyä positiiviseksi >>

Tutustu Saima HR:ään paremmin >>

4. Hyvinvointimittaus – Selvitä stressitasot ja -tekijät

Suositus työkalusta: Firstbeat

Jos haluat ymmärtää työntekijöiden palautumista ja stressin syitä paremmin, hyvinvointimittaus tuo kiinnostavaa dataa tähän tueksi. Tässä erityisen oleellista on myös se, että: työntekijät itse oppivat enemmän itsestään ja siitä millaisissa tilanteissa he palautuvat taikka stressaantuvat. Näin he voivat suunnitella työtään ja arkeaan aiempaa paremmin.

Mittauksessa työntekijät pitävät monitoria kolmen päivän ajan ja kirjaavat ylös mitä missäkin kohtaa päivää tapahtuu. 

Mittauksen avulla:

  • Työntekijät näkevät missä tilanteissa stressitasot käyvät korkealla, ja missä puolestaan tapahtuu palautumista. Näin he oppivat, millaiset tehtävät nostavat stressitason korkealle, sekä millaiset työtehtävät, tauot ja vapaa-ajan aktiviteetit palauttavat parhaiten.
  • Työntekijät voivat mitata oman yleiskuntonsa ja selvittää pitäisikö liikuntaa lisätä nykyisestä.
  • Työnantajana näet millainen on yleinen tilanne henkilöstössä on, ja olisiko esimerkiksi kannattavaa lisätä jotain hyvinvointiin liittyviä työsuhde-etuja joilla palautuminen saataisiin nousuun.

5. Arvostelutyökalu – Selvitä mitä entiset työntekijät ajattelevat

Suositus työkalusta: Tunto / Glassdoor

Jos haluat taata rehellisyyden palautteessa, mikä olisikaan parempi keino saada todenmukaisia vastauksia kuin kysyä anonyymisti lähteviltä työntekijöiltä mitkä olivat heitä poistyöntäviä tekijöitä, ja mitkä houkuttelivat jäämään.

Kannusta siis lähteviä työntekijöitä jättämään palautetta julkiselle foorumille, jossa kuka tahansa voi selata yrityksen saamia arvosteluja entisiltä työntekijöiltä.

Jokaisessa työpaikassa on nimittäin omat hyvät ja huonot puolensa ja kaikki sen myös ymmärtävät, joten julkista palautetta ei pidä liikaa pelätä – tärkeintä on, että esiinnostettuihin pointteihin etsitään ratkaisuja ja ne pyritään korjaamaan. Näin palaute saadaan todennäköisesti käännettyä ympäri.

Jos tämä tuntuu liian hurjalta, aina voi aloittaa exit-kyselyllä. Näissä ei kuitenkaan yleensä voida taata samanlaista anonymiteettiä.

Arvostelujen avulla:

  • Saat rehellistä palautetta, sillä lähteneillä työntekijöillä ei niin sanotusti ole mitään menetettävää.
  • Ymmärrät paremmin, mitkä tekijät ovat työntekijöiden näkökulmasta poistyöntäviä.
  • Saat hyvää vipuvoimaa uusiin rekrytointeihin. Kun kerrot rehellisesti työpaikan hyvät ja huonot puolet jo ennakkoon, uudetkin työntekijät tietävät mihin he ovat tulossa.

Varmista sisäisten työkalujen yhteensopivuus

Data on aina vain dataa, jos sitä ei saa kätevästi tulkittua ja siirrettyä oikeisiin paikkoihin. Siksi työkaluja valitessa kannattaa varmistaa, että niistä oleellisimmat ovat yhteensopivia. Näin saat ristiinverrattua dataa ja varmistat että et joudu täyttämään samoja tietoja moneen paikkaan.

Siksi tässäkin listauksessa olemme nostaneet esiin Visman Tiima, Aikajana ja Saima HR -työkalut – ne tulevat samalta toimittajalta, ja siksi ne on helppo liittää yhteen.

Ja jos vielä pohdit millaisia asioita henkilöstötyytyväisyyskyselyssä kannattaa kysyä, ei huolta! Meillä on sinulle valmis kysymyslista.

Lataa valmiit kysymykset täältä