Perintälaki muuttuu – mitä tulee tietää?

Visma Financial Solutions tarjoaa laskutuksen ja perinnän palveluita sekä lakipalveluita. Vastuullisena toimijana pidämme tärkeänä tiedottaa perintälakiin liittyvistä muutoksista niin asiakkaita, kuin muitakin sidosryhmiämme. 
 
Noudatamme toiminnassamme perintälain lisäksi Suomen Perimistoimistojen Liiton vastuullisen perinnän periaatteita.

Jos haluat tarkastaa, ovatko yrityksesi saatavienhallinnan prosessit perintälain nykyisten vaatimusten mukaisia, asiantuntijamme käyvät tilanteenne läpi veloituksetta. Jätä yhteydenottopyyntö täällä.

Vapaaehtoisessa perinnässä velkaa peritään muun muassa maksumuistutuksilla tai velkojan ja velkaa olevan kesken sovittavilla maksujärjestelyillä. Perinnässä on aina tarkoituksenmukaista pyrkiä vapaaehtoiseen velan maksamiseen. Perinnässä voidaan joutua siirtymään myös ns. oikeudelliseen perintään, jolloin velkaa peritään tuomioistuimessa ja sen jälkeen mahdollisesti edelleen ulosotossa. Perintälain uudistus vaikuttaa vain vapaaehtoiseen perintään. 

Perintälaki on sen uudistuksen myötä saanut tarkempia säännöksiä yrityssaatavien osalta. Suurin vaikutus perintälain uudistuksella on yrityssaatavien perintäkuluihin. Lisäksi laissa on säädetty yrityssaatavien perintätoimien aikarajoista ja kokonaiskuluvastuusta.

Uudistuksessa otettiin kantaa myös sähköiseen asiointiin ja lakimuutoksen kautta on mahdollistettu joustavampi sähköinen perintä yrityssaatavien osalta. Tietyin edellytyksin voidaan maksumuistutuksen jälkeen lähetettävässä maksuvaatimuksessa eli perintäkirjeessä toteuttaa sähköistä toimittamistapaa myös kuluttajasaatavien perinnässä.

Perintälakiin asetettiin 10 päivän aikaraja yrityssaataviin liittyvien perintätoimenpiteiden välille. Aikaraja on voimassa 1.5.2022 alkaen. Käytännössä esimerkiksi seuraavan maksumuistutuksen tai -vaatimuksen voi lähettää vasta aikarajan täytyttyä edellisen lähettämisestä.

Aikaraja varmistaa sen, että velallisella on aikaa huomautuksen tai maksusuorituksen tekemiseen ennen mahdollista seuraavaa perintätoimenpidettä. Lisäksi aikarajan tavoitteena on estää se, ettei lyhyellä aikavälillä suoritetuista perintätoimenpiteistä pääse muodostumaan kohtuuttomia kuluja.

Lisäksi pysyvän lain säännöstä tratan lähettämistä muutetaan siten, että trattaa ei saa lähettää ennen kuin velalliselle on annettu tai lähetetty maksumuistutus, jossa on asetettu vähintään 10 päivän (aikaisemmin 7 päivää) määräaika saatavan maksamiselle tai saatavaa koskevien huomautusten esittämiselle, ja määräaika on päättynyt.

Lakiin vahvistetut säännökset aikarajoista perintätoimenpiteiden välillä tulevat käyttöön muiden kuin kuluttajasaatavien perinnässä. Yrityssaatavien osalta on huolehdittava siitä, että kulu- ja aikarajoja noudatetaan.

Ehdotettu 10 päivän aikaraja koskee uutta kirjallisesti tai muulla pysyvällä tavalla toimitettavaa maksumuistutusta ja maksuvaatimusta. Säännösten tavoitteena on muun muassa varmistaa, että velallisella on perintätoimenpiteiden välillä riittävä aika huomautusten tai maksusuorituksen tekemiseen ennen mahdollisia seuraavia perintätoimenpiteitä.

Lakimuutoksen yhteydessä suosittelemme yrityksiä tarkistamaan nykyistä luottopolitiikkaansa, jotta virheiltä vältyttäisiin. Mikäli maksumuistutuksia lähetetään määrällisesti enemmän suosittelemme tutustumaan Visma Reskontravahti -tuotteeseen, joka automatisoi maksumuistutukset.

Alla esitetyt rajat koskevat 1.5.2022 alkaen tehtäviä perintätoimia.

Kokonaiskulun enimmäismäärät; kokonaisuudessaan yrityssaatavan perinnästä saa pääsääntöisesti vaatia perintäkuluja samaa saatavaa perittäessä enintään seuraavasti:

250 €, kun avoin pääoma max. 500 € 

470 €, kun avoin pääoma > 500 € - 2500 €

550 €, kun avoin pääoma > 2500 € - 10 000 €

620 €, kun avoin pääoma > 10 000 €

Yksityiskohtaisemman erittelyn perintäkuluista voit lukea hallituksen esityksestä.

Tratan lyhyin sallittu protestointiaika pidennettiin 10 päivästä (protestointiaika ennen väliaikaista perintälakia) 14 päivään ja lakiin lisättiin säännös tratan protestoinnin takarajasta. 

Tratan lyhyimmän sallitun protestointiajan pidentämisellä pyritään varmistamaan, että velalliselle jää postinkulun mahdollisesta viivästymisestä huolimatta riittävästi aikaa reagoida trattakirjeeseen (ks. myös HE 59/2021 vp, s. 11 ja 14). Protestointiajan pidentämisellä voidaan paremmin turvata myös se, että yrityksillä on riittävä aika taloudellisen tilanteensa selvittämiseen ennen tratan mahdollista julkaisua tai ilmoittamista merkittäväksi luottotietorekisteriin.

Muutos voi aiheuttaa velkojayhtiöille hallinnollista työtä, koska tietojärjestelmiä saatetaan joutua päivittämään sekä muutoksen voimaan tullessa että väliaikaislain voimassaolon päättyessä. Visma pyrkii tukemaan asiakkaitaan muutoksessa, jotta pysyvän perintälain vaatimuksiin mukautuminen sujuisi mahdollisimman helposti.

Rajoitusten vuoksi on erityisen tärkeää, että yrityksen kassanhallinnan ja saatavien perinnän prosessit ovat ajan tasalla. Erityisesti ajan tasalla olevat taloushallinnon ohjelmistot ja perinnän automaatio varmistavat sen, että perintä sujuu mahdollisimman tehokkaasti myös muuttuneissa olosuhteissa.

Perintälain pysyvällä muutoksella ei ole suoria vaikutuksia velkojien ja toimeksisaajina toimivien perintäyhtiöiden välisiin sopimuksiin. Sopimuksiin tehtävät mahdolliset muutokset tulee erikseen sopia velkojien ja perintäyhtiön välillä.

Perintälain muutokset, erityisesti säännökset perintäkulujen enimmäismääristä ja perintätoimien aikarajoista, edellyttävät muutoksia tietojärjestelmiin muutoksen tullessa voimaan 1.5.2022. Myös sopimuksia voidaan joutua uusimaan em. syystä. Perintäalan henkilöstöä perehdytetään toimimaan sääntelyn mukaisesti.

Vismalla on jo tehty ja jatketaan edelleen kehitystyötä toimeksiantajien saatavien perimiseksi entistä tehokkaammin ja fiksummin lakimuutoksen ja koronapandemian vuoksi muuttuneesta toimintaympäristöstä huolimatta. Vaikka keinovalikoimaa onkin nykyisellään tarkemmin rajattu, saatavien tuloksekas perintä on edelleen mahdollista.

Miten automaatiota hyödynnetään yritysten maksuhuomautuksissa ja perinnässä? Mitkä ovat automaation tuomat suurimmat hyödyt? Entä voiko saatavienhallinnan automaatio vaikuttaa henkilöstötyytyväisyyteen?

Näihin kaikkiin kysymyksiin saat vastauksen tekemästämme Saatavienhallinta 2022 -tutkimuksesta, johon haastattelimme yli 200 yrityspäättäjää heidän käytännöistään.

Tutustu tekemäämme tutkimukseen täällä »

Väliaikaisessa muutoksessa säädetään yksittäisistä perintätoimista veloitettavien perintäkulujen ja velallisen kokonaiskuluvastuun enimmäismääristä. Muutos sisältää myös säännökset aikarajoista maksumuistutusten (maksuhuomautukset) ja maksuvaatimusten (perintäkirjeet) lähettämiselle. Lisäksi säädetään siitä, minkälaisista ja kuinka monesta perintätoimesta saa vaatia perintäkuluja.

Voit lukea tarkemmin väliaikaisista muutoksista täällä.

Väliaikainen laki tuli alun perin voimaan 1.1.-30.6.2021 väliseksi ajaksi. Tämän jälkeen muutosta pidennettiin jatkumaan 30.4.2022 asti. Tratan käyttöön liittyvät rajoitukset poistuivat kuitenkin jo 30.9.2021, mutta protestointiaikaa pidennettiin 10 päivästä 21 päivään.

Oikeusministeriön työryhmä on julkaissut lakivalmistelun pohjaksi välimietinnön 17.9.2021, jossa työryhmä ehdottaa perintälakiin pysyviä muutoksia. Pysyvien perintälakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.5.2022. Siihen saakka noudatetaan väliaikaista perintälakia ja väliaikaislain säädöksiä sovelletaan sen voimassaoloaikana tehtyihin perintätoimiin.

Oikeusministeriön työryhmä on julkaissut lakivalmistelun pohjaksi välimietinnön 17.9.2021, jossa työryhmä ehdottaa perintälakiin pysyviä muutoksia. Pysyvien perintälakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.5.2022. Siihen saakka noudatetaan väliaikaista perintälakia ja väliaikaislain säädöksiä sovelletaan sen voimassaoloaikana tehtyihin perintätoimiin.

Yritysperintään on asetettu 30.4.2022 asti kuluttajaperinnän tapaan lainsäädännössä asetetut euromääräiset rajat eli taksat.

Alla esitetyt rajat koskevat 1.1.2021 alkaen tehtäviä perintätoimia.

Kokonaisuudessaan yrityssaatavan perinnästä saa pääsääntöisesti vaatia perintäkuluja enintään seuraavasti:

Muutos ei koske kuluttajaperintää eli yksityishenkilöihin kohdistuvia perintätoimia, vaan pelkästään muiden saatavien kuin kuluttajasaatavien perintää.

Muutos voi aiheuttaa velkojayhtiöille hallinnollista työtä, koska tietojärjestelmiä saatetaan joutua päivittämään sekä muutoksen voimaantullessa että väliaikaislain voimassaolon päättyessä. Visma pyrkii tukemaan asiakkaitaan muutoksessa, jotta väliaikaislain vaatimuksiin mukautuminen sujuisi mahdollisimman helposti.

Rajoitusten vuoksi on erityisen tärkeää, että yrityksen kassanhallinnan ja saatavien perinnän prosessit ovat ajan tasalla. Erityisesti ajan tasalla olevat taloushallinnon ohjelmistot ja perinnän automaatio varmistavat sen, että perintä sujuu mahdollisimman tehokkaasti myös muuttuneissa olosuhteissa.

Väliaikaislailla ei ole suoria vaikutuksia velkojien ja toimeksisaajina toimivien perintäyhtiöiden välisiin sopimuksiin. Sopimuksiin tehtävät mahdolliset muutokset tulee erikseen sopia velkojien ja perintäyhtiön välillä.

Perintään liittyvät rajoitukset voivat hetkellisesti helpottaa joidenkin velallisyhtiöiden tilannetta, kun yritysperintää suoritetaan kevennettynä. On mahdollista, että joidenkin velallisyritysten tapauksessa perinnän rajoitukset johtavat maksumoraalin heikkenemiseen. Tämä olisi haitallista sekä velkojayrityksille että koko yhteiskunnalle.

Negatiivisena asiana velallisyritysten kannalta voidaan nähdä muun muassa se, että kyseessä olevan lain voimassaoloaikana yritysperintään kohdistuvat vapaaehtoisen perinnän rajoitukset saattavat johtaa velkojen oikeudellisen perinnän lisääntymiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että velkaa peritään tuomioistuinteitse ja velallisen näin saamasta maksutuomiosta aiheutuu lisäksi maksuhäiriömerkintä.

Muutos aiheuttaa perintäyhtiöissä merkittävää hallinnollista työtä. Väliaikaiset muutokset, erityisesti säännökset perintäkulujen enimmäismääristä ja perintätoimien aikarajoista, edellyttävät muutoksia tietojärjestelmiin sekä muutoksen voimaan tullessa että sen päättyessä huhtikuussa 2022. Myös sopimuksia voidaan joutua uusimaan. Perintäalan henkilöstöä perehdytetään toimimaan väliaikaisen sääntelyn mukaisesti.

Lisäksi muutokset lisäävät perintäyhtiöiden manuaalista työtä, esimerkiksi eri perintäprosesseihin liittyviä tarkistuksia. Tähän työhän perintäyhtiöiden on varattava resursseja.

Vismalla on jo tehty ja edelleen jatketaan kehitystyötä toimeksiantajien saatavien perimiseksi entistä tehokkaammin ja fiksummin lakimuutoksen ja koronapandemian vuoksi muuttuneesta toimintaympäristöstä huolimatta. Vaikka keinovalikoimaa onkin väliaikaisesti rajattu, saatavien tuloksekas perintä on edelleen mahdollista.

Koronapandemiasta johtuen myös konkurssilakiin tehtiin väliaikaisia muutoksia. Konkurssiuhkaisen maksukehotuksen käyttö perinnässä oli kiellettyä ajalla 1.5.2020-31.1.2021. Alkaen 1.2.2021 konkurssiuhkaista maksukehotusta voitiin jälleen käyttää yhtenä yritysperinnän keinona, mutta 30.9.2021 asti oli voimassa lakimuutos, joka antoi velalliselle em. maksukehotukseen 30 päivää maksuaikaa normaalin viikon maksuajan sijaan. Viimeisin konkurssilain väliaikainen muutos oli voimassa 1.2.-30.9.2021 välisenä aikana.

Miten automaatiota hyödynnetään yritysten maksuhuomautuksissa ja perinnässä? Entä mitkä ovat automaation tuomat suurimmat hyödyt? Voiko saatavienhallinnan automaatio vaikuttaa henkilöstötyytyväisyyteen?

Näihin kaikkiin kysymyksiin saat vastauksen tekemästämme Saatavienhallinta 2021 -tutkimuksesta, johon haastattelimme yli 200 yrityspäättäjää heidän käytännöistään.

Tutustu tekemäämme tutkimukseen täällä »