Työhyvinvointi hoitotyössä

Mikä on työhyvinvoinnin tila hoitoalalla ja miten sitä voisi kehittää?

Hoitoalan päättäjä, kaipaatko uusia työkaluja hoitoalan kriisin keskellä? Koostimme sinulle asiapaketin tämän polttavan aiheen ympäriltä. Jos haluat voit hypätä suoraan seuraaviin kohtiin:

Työhyvinvoinnin tila hoitoalalla

Hoitajien työhyvinvointi puhuttaa - mikä on ongelman syy?

Mitkä asiat vaikuttavat työhyvinvointiin?

Vinkkejä työhyvinvoinnin kehittämiseen hoitoalalla

Työhyvinvoinnin tila hoitoalalla

Hoitoalan kriisiin etsitään kuumeisesti ratkaisuja. Suurin ongelma tuntuu olevan työvoimapula, epärealistiset odotukset, työajan riittämättömyys eli työntekijöitä on työn määrään nähden liian vähän, työn kuormittavuus sekä työntekijöiden kokema arvostuksen puute.

Työhyvinvointi on kokonaisuus, jonka muodostavat työ ja sen mielekkyys, terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Työhyvinvointia lisäävät muun muassa hyvä ja motivoiva johtaminen sekä työyhteisön ilmapiiri ja työntekijöiden ammattitaito.

SuPerin tekemän selvityksen mukaan hoitoalan työhyvinvointia ja työssä jaksamista uhkaavat eniten:

vuorotyö ja ylipitkät työajat
ristiriitakokemukset esihenkilöiden ja alaisten välillä
ristiriitakokemukset työntekijöiden välillä
työn fyysinen ja henkinen kuormittavuus sekä
väkivalta ja sen uhka.

Hoitajapula on toki yksi suuri ongelma mutta taustalla on monia tekijöitä, jotka vaikuttavat hoitoalalla työssä viihtymiseen ja sen kuormittavuuteen.

Näitä ovat esimerkiksi:

hoitajia laitetaan vuoroihin, joissa tarvitaan erityisosaamista jota heiltä ei löydy, tai joissa heidän paras osaamisensa menee hukkaan
hoitajia on vuoroissa liikaa tai liian vähän
esihenkilö ei ehdi tukea työssä.

Kouluttamalla lisää hoitajia tekemään asiat samalla tavalla ei saada kaivattua muutosta aikaan. Alalla tarvitaan kokonaan uudenlaista lähestymistapaa.

Teknologia nähdään yhtenä ratkaisuna ulos kriisistä. Tehostamalla ja automatisoimalla toimintoja voidaan aikaa ja resursseja vapauttaa tärkeisiin tehtäviin, kuten esihenkilötyön laadun parantamiseen.

Hoitajien työhyvinvointi puhuttaa - mikä on ongelman syy?

Yle uutisoi hoitajien ja lähihoitajien halukkuudesta alanvaihtoon. Tiedot käyvät ilmi Työterveyslaitoksen tuoreesta tutkimuksesta koskien sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työntekijöiden työhyvinvointia.

Tutkimuksesta selvisi että jaksamisen kanssa kipuillaan kaikissa ikäryhmissä,

Alalle valmistuneet kokevat usein hoitoalan työn vaatimukset liian kovina, ja alle 30- ja 40-vuotiaiden hoitajien keskuudessa alanvaihtohaaveet ovat yleisiä.
Työn ja arkielämän yhteensovittaminen koetaan entistä hankalammaksi ruuhkavuosia elävien keskuudessa.
Myös vanhemmat työntekijät miettivät terveydenhuollon kevyempiin ja säännöllisen työajan takaaviin hommiin siirtymistä. Koronan kuormittavilta osastoilta on lähtenyt kokeneita konkareita työpaineen noustua liikaa.

Kaikesta huolimatta hoitoalalla on silti imua. Uusia sairaanhoitajia valmistuu joka vuosi yli 3 000. Mistä siis johtuu että päteviä hoitoalan ammattilaisia on vaikea löytää? Moni alalle valmistunut kohtaa karun todellisuuden vasta työpaikassa. Hoivatyö on raskasta. Jos työolosuhteet eivät ole kunnossa ihmiset väsyvät. Työpahoinvointia ruokkivat huono tai olematon perehdytys, vajaa miehitys, epäreilut työvuorot sekä suuri vaihtuvuus työpaikoilla. Nämä ovat päivittäistä arkea monessa paikassa.

Tekemisen pitää siis muuttua radikaalisti, jotta saadaan muutos aikaan.

Työterveyslaitoksen tuoreesta tutkimuksesta käy ilmi että eniten toistuva ongelma on työn määrä suhteessa työntekijöihin. Hoitohenkilöstöä tarvitaan alalle lisää, mutta asia ei suinkaan ole näin yksioikoinen. Suunnittelemalla paremmin hoitohenkilöstön työvuorot ja tuomalla joustavuutta työvuorosuunnitteluun ei ainoastaan optimoitaisi tärkeiden resurssien käyttöä vaan tuotaisiin hoitotyöhön lisää mielekkyyttä, jonka myötä hoitajat saataisiin luopumaan alanvaihtoaikeista. Paremmin suunnitelluilla työvuoroilla aikaansaadaan

työn ja vapaa-ajan välinen tasapaino,
työn tasavertaisuus
hoitohenkilökunta pääsee tekemään osaamistaan vastaavaa työtä
edistetään työssä jaksamista

Mitkä asiat vaikuttavat työhyvinvointiin?

Työhyvinvointi on monen tekijän summa

Työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät voidaan jaotella tiivistettynä seuraavasti:

organisaation rakenne ja toiminta,
johtamisen tapa,
työyhteisön toimivuus,
työn organisoinnin tapa, ja
yksilön vastuu omasta hyvinvoinnistaan.

Kokonaisvaltaiseen työhyvinvoinnin tarkasteluun sisältyy myös työhyvinvoinnin ilmentymät eli työntekijän oma kokemus hyvinvoinnistaan. Kun työhyvinvointia mitataan esimerkiksi kyselyillä, tarkastellaan näitä edellä mainittuja vaikuttavia tekijöitä ja tämän lisäksi työntekijän tai työyhteisön kokemusta hyvinvoinnista.

Näitä kokemuksia ja työhyvinvoinnin positiivisia ilmentymiä voivat olla esimerkiksi

virtauksen kokemukset (flow),
työn imu, ja
työtyytyväisyys.

Kielteisiä ilmentymiä puolestaan ovat

työhön leipääntyminen,
stressi, ja
uupumus.

Lisäksi kokonaisuuteen liitetään vielä havaitut työhyvinvoinnin seuraukset ja vaikutukset. Näitä voidaan tarkastella sekä työntekijän että organisaation näkökulmasta. Yksilötasolla työhyvinvoinnin positiivisina seurauksina ovat mm. tyytyväisyys työhön ja tuloksellinen toiminta, motivoituminen, työyhteisötaidot ja terveys. Organisaatiotasolla on nähtävissä myös mm. toiminnan tuloksellisuus ja asiakastyytyväisyys sekä sairauspoissaolojen ja vaihtuvuuden väheneminen.

Työvuorosuunnittelulla näkyviä tuloksia

Työvuorosuunnittelu on yksi merkittävimmistä asioista, joilla työnantajana voit vaikuttaa hoitajien työhyvinvointiin.

Kun työ on organisoitu hyvin, työntekijän työhyvinvoinnin kokemus kasvaa. Kun työntekijät pääsevät itse vaikuttamaan työvuoroihinsa edes jonkin verran, kokemus työn mielekkyydestä kasvaa. Tyytyväiset työntekijät taas suoriutuvat töistään paremmin ja tuottavuus kasvaa. Tutkimusten mukaan yritykset, jotka satsaavat työntekijäkokemukseen tuottavat jopa neljä kertaa enemmän kuin muut.

Hoitoalalla hyvin tehdyllä työvuorosuunnittelulla saadaan mitattavia tuloksia. Työvuorosuunnittelu kattaa hoitajamitoituksen laskemisen ja varmistamisen, sekä laadukkaan esihenkilötyön mahdollistamisen. Kun työvuorot on suunniteltu oikein hoitajilla on mahdollisuus myös palautua työstä, joka lisää työn mielekkyyttä.

Tiivistettynä: Mitä työntekijät toivovat hoitoalan työpaikoilta?

Enemmän vaikuttamisen mahdollisuuksia ja näkyvyyttä työvuorosuunnitteluun
Tasapuolisuutta ja tukea työnantajalta
Työn tarpeen ja osaamisen kytkemistä tiiviiksi osaksi työvuorosuunnittelua ja resursointia

Perinteisellä työvuorojen suunnittelulla Post-It lapuilla näihin toiveisiin on vaikea vastata. Apuun kannattaa ottaa työvuorosuunnittelu- ja työvoiman hallinta ratkaisu Numeron.

Lue lisää Numeronista.

Vinkkejä työhyvinvoinnin kehittämiseen hoitoalalla

Huomioi esihenkilö

Moni asia vaikuttaa siihen, miten kuormittavaksi työ koetaan. Muista, että keskiössä on myös esihenkilön jaksaminen.

Muilta, ja aivan erityisesti esihenkilöiltä saatu tuki lisää työhyvinvointia ja vähentää uupumuksen tunnetta, kun taas huono työilmapiiri ja erilaiset konfliktit työyhteisössä kuormittavat työntekijöitä. Panostamalla selkeyteen, avoimuuteen ja tasapuolisuuteen toimintatavoissa luot luottamusta ja edesautat työhyvinvointia. Esihenkilöiden työtaakan vähentäminen ja työn mielekkyyden lisääminen on investointi, joka auttaa koko organisaatiota sekä asiakkaita.

Alalla kuin alalla laadukkaan esihenkilötyön tärkeys korostuu mitä kuormittavampaa ja haastavampaa työ on. Sotealan yrityksessä Treili Oy:llä selvitettiin tovi sitten, kuinka paljon aikaa yhdellä esihenkilöllä kuluu työvuorojen suunnitteluun. Lopputulokseksi saatiin reilut 30 %, mikä innoitti heidät laittamaan työvuorosuunnittelun prosessin uusiksi ja automatisoimaan sen. Automaattinen työvuorojen suunnittelu Numeronin avulla onkin oiva keino, jolla voit vapauttaa esihenkilöitä heidän työnsä tärkeimpään tehtävään eli alaisten hyvinvoinnista ja pysyvyydestä huolehtimiseen.

Tutustu alan uusiin parhaisiin käytäntöihin

Vuorotyö on jo itsessään iso kuormitustekijä. Poistamalla tähän ja sen suunnitteluun kuluvaa kuormitusta, voit luoda henkilöstölle turvallisuuden tunnetta sekä kokemuksen siitä, että he voivat vaikuttaa työhön, sen luonteeseen sekä siihen mitä työyhteisössä tapahtuu. Tämä auttaa jaksamaan arjessa. Lue täältä lisää vinkkejä ja hyviä käytäntöjä miten tämä voidaan toteuttaa.

Alan ahdinko on myös tuonut uusia luovia ratkaisuja. Turussa on esimerkiksi kokeiltu mallia, jossa asiakkaiden hoidon tarve on ohjannut työvuorosuunnittelua. Työhyvinvointi lisääntyy huomattavasti kun hoitajien osaaminen ja työtehtävät kohtaavat jokapäiväisessä työssä.

Ota matemaattinen optimointi avuksi hoitajapulan keskellä

Anna koneiden tehdä mitä ne tekevät parhaiten, ja ihmisten tehdä se, missä heidän arvokasta osaamistaan kipeimmin kaivataan. Työvuorosuunnittelun tehostaminen matemaattista optimointia hyödyntäen saattaa olla kaivattu ihmelääke hoitoalan kriisin keskellä.

Työvoiman hallintajärjestelmä Numeron optimoi työvuorot ja tuo näin lisää työtyytyväisyyttä sekä hoitoalan johtajille että työntekijöille. Esihenkilöiden työaikaa voidaan vapauttaa jopa 30% tärkeään esihenkilötyöhön, ja hoitajat voivat kokea työnsä mielekkäämmäksi työvuorojen kohdistuessa tasapuolisesti ja osaamista vastaten.

Jos työvuorot suunnitellaan manuaalisesti, tasapuolisuutta on vaikea toteuttaa. Pyhävapaat saattavat mennä kovaäänisimmille, tai esihenkilön lähipiirille. Tämä on omiaan luomaan eripuraa työyhteisöön. Kaikkien toiveiden huomioiminen on vaikeaa, vaikka haluaisikin, kun pyyntöjä satelee sähköpostissa ja lapuilla.

Tasapuolisuus on kuitenkin helppo toteuttaa, jos työvuorosuunnitteluun osallistuu kone, automatisoitu työvoiman hallintajärjestelmä. Se on kaikille reilu. Se ei tee päätöksiä sen mukaan, kuka on ensimmäisenä esittänyt toiveet tai kuka on parempaa pataa esihenkilön kanssa. Työntekijät voivat myös itse esittää toiveita suoraan järjestelmään, jolloin toteutuu avoimuus ja tasapuolisuus. Työntekijät pääsevät itse vaikuttamaan työvuoroihinsa, mikä lisää työhyvinvointia ja työmotivaatiota.

Järjestelmään on kirjattuna myös mihin tehtäviin kukin työntekijä on koulutettu ja perehdytetty. Tämä on erityisen tärkeää, jotta voidaan varmistaa jokaisen työvuoron riittävä osaaminen ja myös työntekijöiden sijoittaminen koulutusta vastaaviin tehtäviin. Ilman automatiikkaa tehtävä on ei ainoastaan aikaa vievä vaan myös inhimillisen erehdyksen riski kasvaa.

Lue lisää Numeronista

Hyödynnä automaattista hoitajamitoituksen laskentaa

Lakisääteinen hoitajamitoitus tarkoittaa sitä, montako henkilöä täytyy olla vuorossa paikalla kutakin asiakasta kohti. Työturvallisuuslaki myös velvoittaa että työnantajan tulee huolehtia työntekijän turvallisuudesta ja huomioida työn kuormitus. Ilman tähän suunniteltua järjestelmää hoitajamitoitusta on haastavaa seurata arjen muuttuvien tilanteiden keskellä. Visma Numeron työvuorosuunnittelujärjestelmässä voit suunnitella ja valvoa mitoitusta myös arjen muutosten keskellä.

Numeronissa voit:

→ Erotella mikä on suoraan mitoitukseen laskettavaa työaikaa, ja mitä sinne ei lasketa mukaan.

→ Merkata millä prosenttiosuudella työ lasketaan mukaan mitoitukseen. Esim. perehdytettävä opiskelija, joka osallistuu jo hoitotyöhön voidaan laskea mitoitukseen 40 prosenttisesti.

→ Ylläpitää tarkkaa tietoa siitä, mistä tehtäväkokonaisuuksista yksikön toiminta koostuu, ja määrittää, miten erilaiset “työpalat” huomioidaan mitoituksessa. Yksikön viikonpäivittäin vaihtelevista työpaloista muodostuu työntekijöiden työvuorosuunnitelma.

→ Seurata reaaliaikaista tietoa mitoituksesta. Näin esihenkilö pystyy reagoimaan välittömästi yksikön vaihteleviin tilanteisiin. Esimerkiksi poissaoloilmoituksen saavuttua nähdään suoraan mittarista tarvitaanko sijaista vai ei, sillä tilanne on saattanut muuttua myös asiakkaan osalta.