Hoitajamitoitusen laskeminen

Miten hoitajamitoitus lasketaan 2022 – ja miten varaudut siihen

Tuottaako hoitajamitoituksen laskeminen ja seuraaminen päänvaivaa? Tällä sivulla avaamme mitä se tarkoittaa käytännössä, miten se lasketaan eri aloilla ja miten sen seurantaa voi automatisoida.

Miten hoitajamitoitus lasketaan näppärästi? Tässä muutama osuva vinkki avuksesi!

Laissa määritellyllä henkilömitoituksella eli arkikielellä hoitajamitoituksella pyritään varmistamaan hoivatyötä tekevän henkilöstön riittävyys, jotta ammattilaisen työ kohdistyisi asiakkaiden tarpeisiin laadukkaasti ja turvallisesti niin, että hoito-, palvelu- ja kasvatussuunnitelmat toteutuvat päivittäisessä työssä.


Tällä sivulla avaamme:

Mitä hoitajamitoitus tarkoittaa käytännössä?

Miten hoitajamitoitus lasketaan sosiaali- ja terveysalalla?

Miten henkilöstömitoitus lasketaan varhaiskasvatuksessa?

Miten hoitajamitoituksen laskentaa ja seurantaa voi automatisoida?

Mitä hoitajamitoitus tarkoittaa käytännössä?

Hoitajamitoitus, viralliselta nimeltään hoitohenkilöstön minimimitoitus tai henkilömitoitus tarkoittaa sitä, montako henkilöä täytyy olla vuorossa paikalla kutakin asiakasta kohti. Suomen lain mukaan jokaisella asiakkaalla on oikeus laadukkaaseen ja hyvään hoitoon, ja hoitajamitoituksella pyritään takamaan sen toteutuminen.

Riittävä hoitajamitoitus on lisäksi työhyvinvointikysymys: vain hyvinvoiva henkilöstö mahdollistaa asiakkaan yksilöllisen palvelun, ja omannäköisen elämän.

Ennen mitoitusta on ohjattu pääasiassa laatusuosituksilla, mutta 9.7.2020 voimaan astuneessa laissa on määritelty, paljonko hoitotyöntekijöitä tulee olla läsnä asiakasta kohti.

Samalla työturvallisuuslaki velvoittaa, että työt täytyy suunnitella siten, ettei työ aiheuta työntekijälle haittaa tai vaaraa psyykkisesti ja fyysisesti. Työnantajan täytyy siis huolehtia työntekijän turvallisuudesta ja huomioida myös kuormittuminen.

Henkilöstömitoitus on määritelty:

  • Iäkkäiden palveluasumisessa
  • Pitkäaikaisessa laitoshuollossa
  • Varhaiskasvatuksessa

Jokaisessa toimintayksikössä on oltava riittävä määrä koulutettua henkilöstöä vastaamassa asiakkaiden, eli potilaiden tai varhaiskasvatuksessa lasten tarpeisiin. 

Riittävä määrä on määritelty laissa, ja nämä säädökset koskevat sekä julkista että yksityistä palveluntuottajaa. Yksityisiltä toimijoilta vaaditaan toiminnan harjoittamiseen lupa, johon on kirjattu vähimmäismitoitus, jolla palvelua on lupa tuottaa.

Siinä missä ennen riitti, että suunnitelmaan oli kirjattu oikea määrä hoitajia, tuoreen lakimuutoksen jäljiltä vaatimus on, että hoitajamitoituksen täytyy toteutua myös käytännössä.

Hoitajamitoituksen toteutumista arvioidaan kolmen viikon seurantajaksolla, joka vastaa työaikalain mukaista jaksotyön työvuorolistan pituutta.

Henkilöstömitoituksen laskeminen tapahtuu eri tavalla sotealalla ja varhaiskasvatuksessa.

Miten hoitajamitoitus lasketaan sosiaali- ja terveysalalla?

Hoitajamitoitus on tällä hetkellä määritelty laissa vain iäkkäiden henkilöiden tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Mitoitus nousee portaittain seuraavien vuosien aikana siten, että yhtä asiakasta kohti täytyy olla vähintään:

  • 1.10.2020 – 0,5 työntekijää
  • 1.1.2021 – 0,55 työntekijää
  • 1.1.2022 – 0,6 työntekijää
  • 1.4.2023 – 0,7 työntekijää

Laskennassa tulee huomioida:

→Lähtökohtana on aina asiakkaan tarpeet, eli se millaista hoivaa ja osaamista asiakas tarvitsee. Siksi hoitajamitoitukseen on kirjattu vähimmäismäärä, mutta jos hoidettavien kunto on huono ja he tarvitsevat niin sanotusti raskaampaa hoitoa, myös mitoituksen täytyy olla suurempi.

→Hoitajamitoitukseen lasketaan vain työntekijät jotka tekevät välitöntä hoito- ja hoivatyötä. Välilliseen työhön, kuten siivoukseen, ruoanlaittoon, pyykinpesuun täytyy olla lisäksi muuta henkilökuntaa.

→Mitoitukseen lasketaan vain asiakkaan välittömään hoitoon osallistuvat työntekijät. Esimiehiä ja kuntouttavaa henkilökuntaa ei lasketa elleivät he osallistu asiakkaan hoitotyöhön.

→Henkilöstömäärää suunniteltaessa on varmistettava että henkilöstön lyhyt- ja pidempiaikainen poissaolo kyetään korvaamaan sijaisilla. Lomalla tai sairaana olevat henkilöt eivät ole mukana mitoituksessa, mutta heidän tilalleen palkatut sijaiset lasketaan mitoitukseen.

→Avustavissa tehtävissä olevat työntekijät eivät voi osallistua lääkehoitoon eivätkä olla yksin työvuorossa.

Hoitajamitoituksen laskeminen vanhustyössä

Kun puhutaan hoitajamitoituksesta vanhustyössä, tarkoitetaan iäkkäiden henkilöiden tehostettua, ympärivuorokautista palveluasumista ja pitkäaikaista laitoshoitoa.

→Vaativaa hoitoa tarjoavissa yksiköissä hoitajamitoitus määräytyy asiakkaiden hoitoisuuden mukaan siten, että jokaiselle asiakkaalle voidaan taata laadukas hoito.

→Lakiuudistuksen myötä nykypäivänä hoitotyö ja tukityö erotellaan toisistaan. Esimerkiksi siivoustyötä ei enää lasketa mukaan yksikön mitoitukseen.

→Mitoitukseen lasketaan mukaan välittömään asiakastyöhön osallistuvat työntekijät.

Näitä voi olla esimerkiksi:

  • Sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat
  • Lähihoitajat ja perushoitajat,
  • Geronomit
  • Fysio- ja toimintaterapeutit
  • Kuntoutuksen ohjaajat
  • Sosiaalialan ohjaajat ja kasvattajat
  • Sosionomi AMK:t
  • Kotiavustajat ja kodinhoitajat
  • Hoiva-avustajat, hoitoapulaiset, viriketoiminnan ohjaajat ja muut vastaavat asiakkaan sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitoon osallistuvat työntekijät
  • Toimintayksiköiden vastuuhenkilöt ja -johtajat.

Esimerkki hoitajamitoituksen laskentakaavasta ikäihmisten tehostetussa palveluasumisessa

Hoitajamitoitus 25-paikkaisessa ympärivuorokautisessa yksikössä on 12,5 henkilöä. 

Asiakkaita on 25
Aamulla töissä on neljä hoitajaa: 4/25 = 0,16
Iltavuorossa on neljä hoitajaa: 4/25 = 0,16
Yövuorossa yksi hoitaja valvoo vuorollaan: 1/25 = 0,04
Vapaapäivillä on kolme ja puoli hoitajaa: 3,5/25 = 0,14

Mitoitus on: 0,16 + 0,16 + 0,04 + 0,14 = 0,5

Hoitajamitoituksen laskeminen kotihoidossa

→Kotihoidossa mitoituksen riittävyyttä voidaan mitata vertaamalla asiakkaisiin käytettyä aikaa työntekijöiden välittömään asiakastyöhön käytettyyn aikaan. Näin nähdään voiko työvuoroon varattu henkilöstö todellisuudessa vastata tarpeeseen.

→Näihin ei lasketa mukaan siirtymiin käytettyä aikaa eikä lakisääteisiä taukoja.

Huom! 1.4.2023 alkaen kunnilla on velvollisuus käyttää RAI-arviointijärjestelmää asiakkaan hoivan tarpeen määrittelyssä. Se on asiakkaan toimintakyvyn ja palvelutarpeiden arviointimenetelmä, joka on tarkoitettu palvelutarpeen arviointiin sekä hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelman laatimiseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen on huolehdittava siitä, että kunnilla on käytössä RAI-arviointivälineistö maksutta, sekä koulutusta välineistön käyttöön.

Miten henkilöstömitoitus lasketaan päiväkodeissa?

Varhaiskasvatuksessa puhutaan hoitajamitoituksen sijaan yleensä henkilöstömitoituksesta.

→Alle 3-vuotiaiden ryhmä: 1 koulutettu työntekijä 4 lasta kohden (Yhteensä korkeintaan 12 lasta)
→Yli 3-vuotiaiden lasten ryhmä: 1 koulutettu työntekijä 7 lasta kohden (Yhteensä korkeintaan 21 lasta)
→Yli 3-vuotiaiden osapäivähoidossa: 1 kasvattaja / 13 lasta.

Erityisen hoidon ja kasvatuksen tarpeessa olevien lasten osalta on huomioitava myös lapsen erityistarpeet ja yksilöllinen hoidon tarve (ellei lapsella ole erityistä avustajaa).

Yllä olevat maksimimäärät johtuvat siitä, että yhdessä ryhmässä saa olla enintään kolmea hoito-, opetus- ja kasvatustehtävässä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia. 

Oikeaa lapsimäärää määriteltäessä lasketaan vain päiväkotiryhmässä paikalla olevat lapset ja henkilöstö. Lasten määrän mukaan tarvittavan henkilöstön tulee olla päiväkotiryhmässä paikalla ja käytettävissä. Sitä, miten henkilöstö ja lapset päiväkodissa sijoittuvat ja toimintaa toteuttavat, ei ole yksityiskohtaisesti määritelty. Työvuorojen ja lasten läsnäolojen suhteen tulisi pyrkiä siihen, että mitoitus toteutuu keskimäärin koko päivän aikana.

Huom! Vuonna 2030 astuu voimaan henkilöstörakenteen muutos, joka edellyttää että ⅔ varhaiskasvatuksen henkilöstöstä tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus.

>> Lue miten henkilöstömitoituksen laskentaa on mahdollista automatisoida varhaiskasvatuksessa

 

Hoitajamitoituksen laskeminen yöllä

Hoitajamitoitus vaihtelee riippuen potilaiden hoitoisuudesta. Päivittäin ja vuorokauden eri aikoina paikalla on siis eri määrä hoitajia, eli yleensä iltaisin, öisin ja viikonloppuisin on vähemmän hoitajia kuin arkisin päivällä.

Varsinaista määritelmää ei ole, paljonko yövuorossa täytyisi olla hoitajia suhteessa päivävuoroon, kunhan hoitajamitoitus sekä hoito- ja palvelusuunnitelma kokonaisuudessaan toteutuu.

Hyödynnä automaattista hoitajamitoituksen laskentaa

Hoitajamitoitus perustuu lakiin, joten mitoitustietoa on voitava seurata. Haaste syntyy siitä, että arjessa tulee vastaan erilaisia muuttuvia tilanteita, jotka vaikuttavat yksikön hoitajamitoitukseen. Näitä ovat esimerkiksi henkilökunnan poissaolot ja asiakkaiden määrän vaihtelut. 

Mitoitus täytyy siis huomioida paitsi työn jaksosuunnittelussa, myös muutosten hetkellä. Siksi ylläpitoon ja valvontaan kannattaa hyödyntää työvuorosuunnittelun automatiikkaa.

Visma Numeron työvuorosuunnittelujärjestelmä varmistaa ja valvoo sovittua mitoitusta sekä työtä suunniteltaessa, että arjen muutosten keskellä.

Numeronissa voit:

→Erotella mikä on suoraan mitoitukseen laskettavaa työaikaa, ja mitä sinne ei lasketa mukaan.
→Merkata millä prosenttiosuudella työ lasketaan mukaan mitoitukseen. Esim. perehdytettävä opiskelija, joka osallistuu jo hoitotyöhön voidaan laskea mitoitukseen 40 prosenttisesti.
→Ylläpitää tarkkaa tietoa siitä, mistä tehtäväkokonaisuuksista yksikön toiminta koostuu, ja määrittää, miten erilaiset “työpalat” huomioidaan mitoituksessa. Yksikön viikonpäivittäin vaihtelevista työpaloista muodostuu työntekijöiden työvuorosuunnitelma.
→Seurata reaaliaikaista tietoa mitoituksesta. Näin esihenkilö pystyy reagoimaan välittömästi yksikön vaihteleviin tilanteisiin. Esimerkiksi poissaoloilmoituksen saavuttua nähdään suoraan mittarista tarvitaanko sijaista vai ei, sillä tilanne on saattanut muuttua myös asiakkaan osalta.

Esimerkki siitä, miten mitoitustietoa voi kuvata Visma Numeroniin:

  • Osasto A hoitotyö – huomioidaan 100 % mitoituksessa
  • Avustava työntekijä – huomioidaan 80 % mitoituksessa
  • Perehdytetään yksikön toimintaan – huomioidaan 40 % mitoituksessa
  • Hallinnollinen esihenkilötyö – huomioidaan 20 % mitoituksessa
  • Tiimipalaveri – ei huomioida mitoituksessa
  • Siivoustyö – ei huomioida mitoituksessa
  • Ruoanjakelu – ei huomioida mitoituksessa

Tutustu Visma Numeroniin