#kasvu360: Jakso 7 - Mitä tehdä kun yrityksessä kassakriisi iskee?
Jakson vieraana Noora Fagerström
Jakso 7: Noora Fagerström
Visman #kasvu360 -podcastin toisen kauden ensimmäisenä vieraana on enkelisijoittaja Noora Fagerström. Hänet tunnetaan Jungle Juice Barin perustajana ja entisenä toimitusjohtajana. Nykyään hän istuu 12 yrityksen hallituksessa sekä mentoroi ja tukee polkunsa alussa olevia yrityksiä.
Fagerström keskusteli podcastia hostaavan Visma Softwaren toimitusjohtajan Tommi Laitisen kanssa siitä, miten yrittäjiä voitaisiin rohkaista kasvamaan ja mitä on tehtävissä silloin, kun kassakriisi iskee.
Enkelisijoittaja Noora Fagerström: “Ulkopuolinen raha ja sijoittajien tuki kannustavat yrityksiä kasvamaan”
Taloudellinen tiukkuus on tullut valitettavan usealle yritykselle tutuksi viime vuosina, koronapandemian vaikuttaessa myös liiketoimintaan. Fagerströmille tiukat taloudelliset ajat tuli koetuksi jo vuosia sitten, aivan uran ja yritystoiminnan alkuvaiheessa.
“Silloin kun perustimme Jungle Juice Barin mieheni kanssa, emme ehtineet olemaan pystyssä vuottakaan, kun tuli ensimmäinen kassakriisi. Olimme laskeneet budjetteja väärin, eikä paikat olleetkaan niin kannattavia kuin ajattelimme. Siinä meni aika monta vuotta, kun yritettiin säästää ja miettiä, mitä on järkevää tehdä”, Fagerström kertoo.
Jungle Juice Bariin oli sijoitettu kaikki perheen säästöt, lisäksi rahaa lainattiin myös pankista.
“Itse asiassa rahaa lainattiin ihan joka paikasta. Myös miehen vanhempien kesämökki laitettiin vakuudeksi lainaan. Lähdimme yrittämään hirveällä riskillä - ja kaikki meni.”
Fagerström löysi itsensä tilanteesta, jossa rahaa ei ollut, lainaa ei enää saanut ja ostolaskut odottivat maksamistaan. Perheen esikoinen oli juuri syntynyt, mikä sai Fagerströmin epäilemään entistä enemmän sitä, oliko riski ollut sittenkin liian iso otettavaksi.
“Voin sanoa, että siitä selvittyä kassakriisin on tullut käyneeksi läpi niin perinpohjaisesti, että sen jälkeen on osannut tehdä suunnitelmia vastaavan varalle. Kun korona iski, meillä oli jo tehty suunnitelma B eli vaihtoehtoinen budjetti”, Fagerström kertoo.
Jungle Juice Barin varasuunnitelmassa oli listattu valmiiksi toimenpiteitä, joita on mahdollista ja kannattavaa tehdä niissä hetkissä, kun kassakriisi yllättää. Fagerström nostaa listalta esimerkiksi vuokrista neuvottelemisen sekä keskustelun pankin kanssa. Myös tukkulaskujen maksuaikojen pidentäminen voi olla neuvoteltavissa. Korona-ajan tullessa yrityksen sen hetkinen toimitusjohtaja käytti listaa päivittäen ja muokaten sitä tilanteeseen sopivaksi.
“Meillä oli jo valmiina suunnitelma siihen, että mistä kuluista on mahdollista karsia. Mutta siitä huolimatta, se on todella raskas paikka silloin kun se iskee”, Fagerström lisää.
Fagerström myöntää, että korona-ajan taloudellinen tilanne oli helpompi ottaa vastaan nyt, kun yrityksen toiminnassa oli mukana pääomasijoittajia. Hän ymmärtää, että yrityksen alkutaipaleella kassakriisin vastaanottaminen on henkisesti raskaampaa, kun sen joutuu kohtaamaan yksin.
“On paljon turvallisempi olo, kun tietää että he ovat tässä meidän kanssamme. He auttavat meitä.”
Numeroilla johtaminen tulee tärkeäksi yrityksen kasvaessa
Jungle Juice Barin ensimmäinen taloudellinen ahdinko selätettiin enkelisijoittajien avulla. Yrittäjät löysivät oikeita keinoja tehdä toiminnasta kannattavaa. Hankalat ajat ovat opettaneet ja kasvattaneet niin, että hankalia taloudellisia tilanteita on tänä päivänä aiempaa helpompi kohdata.
“Minä olin 24-vuotias, kun perustimme Jungle Juice Barin. Silloin ei vielä tiedä, mistä naruista voi vedellä. Vaikka sitä mistä kaikista asioista voi neuvotella vuokranantajan kanssa”, Fagerström huomauttaa.
Fagerström kertoo luottavansa johtajana numeroihin, mutta muistuttaa että yrityksen tilanne vaikuttaa oleellisesti johtamisen tapaan. Liiketoiminnan ollessa vielä pientä numeroiden liian tarkka seuraaminen ei ole välttämättä kannattavaa. Silloin energia kannattaa käyttää siihen, että toiminnan saa pyörimään ja yrityksen tuotteen saa tutuksi kuluttajille.
“Jos otetaan esimerkiksi meidän alkuaikamme, jolloin myyntiä oli aika vähän. Silloin oli vain pakko käyttää aikaa markkinointiin. Jos tänä päivänä saman tekisi sillä myynnillä, siinä ei olisi mitään järkeä. Mutta silloin smoothie piti vain saada maailmalle ja neuvotella uusia lokaatioita - se aika oli hyvin erilaista nykyiseen verrattuna”, Fagerström sanoo.
Yrityksen kasvaminen antaa aikaa johtamiselle, kun vastuuta esimerkiksi markkinoinnista voi antaa aikaisempaa suuremmalle tiimille. Kun pääomasijoittajat tulivat mukaan Jungle Juice Barin liiketoimintaan, numeroiden seuraaminen tuli entistä tärkeämmäksi.
“On jo oikeasti iso yritys, jos liikevaihtoa on melkein 20 miljoonaa ja 550 työntekijää. Silloin on pakko johtaa numeroiden kautta.”
Fagerström näkee, että mittarit muuttuvat aina liiketoiminnan suuruuden mukaan. Pienen yrityksen mittarit tulee siis päivittää aina toiminnan kasvaessa.
“Totta kai me tiedettiin jo yrityksen alkuvaiheessa keskiostos, myynnit ja katteet. Hävikki tiedettiin suunnilleen, sillä siihen ei ollut vielä silloin hyvää seurantaa. Tiesimme missä mennään. Sitten kokeilimme erilaisia toimenpiteitä. Esimerkiksi vaihdettiin reseptiikkaa ja kokeiltiin, onko siitä jotain hyötyä”, hän kertoo.
Ensisijaisesti aloittavan yrityksen toimintaa ohjasi myynti. Fagerström muistuttaa, että on eri asia tekeekö yritys koko ajan tappiota vai onko huonot ajat vain väliaikaisia.
“Kun yritys on isompi, analysoidaan kaikkea paljon syvemmin. Seurataan euroja per tehty työtunti ja henkilöstön sekä asiakkaiden tyytyväisyys mitataan joka kuukausi. Kun työntekijöitä on enemmän, seurataan toimintaakin paljon laajemmin.”
Enkelisijoittaja auttaa yritystä rahan lisäksi osaamisellaan
Noora Fagerström toimii tänä päivänä itse enkelisijoittajana. Hän keskittyy sijoittaessaan yrityksen ideaan sekä tiimiin. Sijoittaessaan hän lähtee mukaan vain kuluttajaliiketoimintaan, sillä siitä hän tietää kaikkein eniten - ja hänellä on annettavaa alan yrittäjille.
“Koen sen omakseni. Tunnen, että siihen minulla on annettavaa ja näkemystä”, hän sanoo.
Fagerströmille yrityksen idea on hyvää tiimiäkin tärkeämpi asia. Hän painottaa, että yrityksen perustajien ei tarvitse osata kaikkea itse.
“Yritykseen tulee mukaan hallitus, jolla on omaa osaamista. Jos tiimiltä puuttuu vaikka rahoitusalan tai brändäyksen osaaminen, niin hallitukseen voi ottaa mukaan jäseniä kenellä tämä osaaminen on.”
Tiimin kasvattaminen ja sen osaamisen päivittäminen on aina mahdollista, mutta hankalasti toteutettavaa ideaa on vaikea saada menestymään. Hyvistä bisnesideoista ei Fagerströmin mukaan kuitenkaan ole puutetta - hyviä ideoita tulee vastaan viikoittain. Hän ei kuitenkaan lähde sijoittamaan jokaiseen kannattavalta vaikuttavaan yritysideaan.
“Rahaa sijoittajilta aina saa. Mutta sanon usein yrittäjille, että miettikää ennemmin sitä mitä osaamista te tarvitsette. Mitä osaamista yritys tarvitsee nyt, entä kahden vuoden päästä?”
Fagerström haluaa sijoittamalla auttaa tiimejä parhaansa mukaan, sillä tietää kokemuksesta kuinka tärkeää se voi olla niin aloittaville yrittäjille kuin yrityksen menestyksellekin.
“Mitä monipuolisempi osaaminen yrityksessä on mukana, sitä paremmin yrityksellä menee. Sitä kautta sijoitettu raha palautuu myös sijoittajalle”, Fagerström sanoo.
Fagerström kannustaa yrittäjiä miettimään enkelisijoittajaa valitessa ensisijaisesti sitä, miten sijoittaja voi olla tukea ja apuna. Jos sijoittajalla on antaa ainoastaan rahaa, voi yrittäjä jäädä yksin. Sijoittajilta tulisi löytyä osaamista, aikaa ja halua tehdä töitä yrityksen menestyksen eteen.
“Tilanne ei saisi mennä siihen, että on vain hallituksen kokoukset ja that's it. Kyllähän sitä keskustelua käydään kokousten ulkopuolellakin, sparrataan ja käydään yhdessä budjettia läpi. Ainakin minä ajattelen niin, että ajan antaminen on tärkeää.”
Sijoittajien ja yrittäjien kemioiden tulee Fagerströmin mukaan kohdata. Hyvä sijoittaja ei jarruttele ideoita ja varoittele kokeilemasta uusia asioita.
“Ympärillä on hyvä olla tiimi, joka innostaa ja vie hommaa eteenpäin - näkee sen potentiaalin! Jos oikeasti haetaan sitä kasvua, niin myös sijoittajien pitää olla nälkäisiä”, hän hymyilee.
Noora Fagerström tietää mistä puhuu, sillä on nähnyt molemmat puolet: rakentanut enkelisijoittajien avulla menestyneen yrityksen sekä sijoittaa nyt itse. Hän osaakin sanoittaa, miten eri tavoin sijoittaja ja yrittäjä tätä yhteistyötään katsovat.
“Yrittäjä näkee, että yritys on hänen yrityksensä, johon sijoittajat pääsevät mukaan. Kun taas sijoittavat näkevät mukaan tulemisen riskinä. Heillä on ollut 20 ideaa, joista ovat päättäneet lähteä juuri tähän mukaan - että koitappa arvostaa tätä!” Fagerström naurahtaa.
Hän kannustaakin puhumaan asioita rehellisesti ja oikeilla nimillä. Vain näin voi syntyä hyvä yhteistyö ja eriävät näkemykset kohdata.
Fagerström käyttää sijoittamiinsa yrityksiin vaihtelevasti aikaa. Varsinkin alkuvaiheessa olevat yritykset vaativat sijoittajiltaan paljon, mutta toiminnan kasvaessa osaava henkilöstö tulee yrityksiin palkkauksen kautta. Fagerström arvioi sijoittajana työskentelevänsä yhden yrityksen parissa keskimäärin neljä tuntia kuukaudessa. Vaihtelu yritysten välillä on kuitenkin suurta.
Nälkäinen yrittäjä kiinnittää sijoittajan huomion
Jotta Fagerström lähtee mukaan sijoittamaan yritykseen ja sen yrittäjiin, hän haluaa nähdä halun kasvaa.
“Jos johonkin sijoittaa mukaan, yrittäjän täytyy olla kasvuhaluinen. Sen näkee kyllä nopeasti, miten paljon yrittäjät ovat halukkaita uhraamaan ja miten he ajattelevat. Sen täytyy näkyä ennen sijoituspäätöstä käytävissä keskusteluissa, että he haluavat viedä tätä eteenpäin.”
Fagerströmia myös naurattaa: monet yritykset tähtäävät kyllä korkealle ja maailmanvalloitukseen, vaikka tosiasiassa useat yritykset saadaan juuri ja juuri kannattavaksi Suomen markkinoilla. Hän ei siitä huolimatta sijoittaisi yritykseen, jolla ei ole näkemystä kansainvälistymisestä.
“Sijoittamistani ohjaavat tietyt arvot. Ja sijoittajalla on aina periaatteet, mihin lähtee mukaan. Yrityksen arvojen tulee kohdata näiden kanssa”, hän lisää. Esimerkiksi vastuullisuus ja ilmastonmuutoksen torjunnan tavoitteet ovat osa jokaista Fagerströmin sijoituspäätöstä.
“Monesti lähden mukaan yrityksiin, joissa halutaan muuttaa jotain. On helppo perustaa vain joku yritys, mutta haluan nähdä jonkun erottavan tekijän, kilpailuedun.”
Tilastot kertovat, että vain yksi prosentti yrityksistä kasvaa toiminnassaan yli 10 prosenttia vuodessa. Kasvuyritysten harvinaisuus johtuu Fagerströmin mukaan paljon yrittäjistä itsestään. Monet pelkäävät menettävänsä mukavan toimeentulon ja hyvän yrityksen tavoitellessaan riskillä jotain suurempaa.
Tämän ajattelutavan lisäksi Fagerström näkee kasvun esteenä sen, että yritystä rahoitetaan vain oman rahan turvin. Kun rahaa tulee mukaan myös ulkopuolelta, kehittyminen ja kasvaminen alkaa näyttämään mahdollisuudelta.
“Sijoittajat ja pääomasijoittajat haluavat aina kasvua. He haluavat jossain vaiheessa myydä osuutensa, mutta sitä ennen tulee tehdä vielä hommia ja saada se yritys oikeasti kasvuun. Se on draiveri, joka ajaa kehittymiseen, kun niitä kasvulukuja oikeasti vaaditaan ja mietitään yhdessä sitä strategiaa, kuinka ne saavutetaan”, Fagerström avaa sijoittajien mukanaan tuomia etuja.
Fagerström kannustaa olemaan henkisesti varautunut siihen, että enkelisijoittajat tulevat jossain vaiheessa myymään osuutensa - eivätkä yleensä jää nostamaan osinkoja.
Kasvumyönteisyys näkyy yhä enemmän tämän päivän yrittäjyyskeskusteluissa, mutta kasvuhakuisuutta kaivattaisiin yhä lisää. Fagerströmin mukaan Suomessa nähtäisiin enemmän kasvavia yrityksiä, mikäli yrittäjät saisivat aiempaa enemmän tukea ja apuja kehittymiseen ja kasvuun.
“Yrittäjä on saattanut kokeilla jo kaikki keinot, eikä hän tiedä mitä voisi enää tehdä. Siinä tilanteessa hallituksen vaihtaminen voi auttaa. Tai johtoryhmään voi hakea uutta osaamista. Kaikki lähtee kuitenkin siitä yrittäjästä: haluaako hän yrityksen kasvavan, ja jos niin millä tavalla?”
Noora Fagerström on todistanut myös tilanteita, joissa tiimin dynamiikka estää yrityksen kasvun.
“Jossain vaiheessa voidaan todeta, että tiimissä toiset ovat valmiita tekemään enemmän töitä ja toiset ovat kasvunälkäisempiä. Silloin pitää vain käydä se keskustelu, että kuka jatkaa ja millä ehdoilla. Tämän takia osakassopimukset ovat tosi tärkeitä”, hän huomauttaa.
Fagerströmin mukaansa ydintiimin mahdollista muuttumista kannattaa pohtia jo yritystä rakennettaessa. Osakassopimus pakottaa keskustelemaan yrityksen toiminnan kannalta merkittävistä asioista, sekä linjaa miten toiminnasta pääsee halutessaan jatkamaan toisaalle.
Kasvu tehdään Fagerströmin mukaan aina itse.
“Vaikka välillä tuleekin trendejä, jotka auttavat siinä. Hyvä esimerkki on Wolt, jota auttoi, kun korona iski ja kotiin tilattiin ruokaa aiempaa enemmän. Se puskee vähän eteenpäin, tulee ikään kuin puoli-ilmaiseksi. Mutta totta kai kasvu vaatii tosi paljon työtä.”
Aina trendejä ei voi ennustaa, vaikka sijoittajat kuinka haluaisivat. Jungle Juice Barin menestystä yrityksen alkuvuosina vauhditti fitness-buumi, joka teki hedelmäsmoothieista, proteiinijuomista ja suprefoodeista suosittuja välipaloja. Kysyntä kasvoi hyödyttäen Jungle Juice Barin liiketoimintaa.
“Myöhemmin myös kasvisruokailun suosion nousu ja keskustelu ilmastonmuutoksesta ovat auttaneet meitä eteenpäin. Eikä kaikkea tätä voi ennalta tietää!” Fagerström muistuttaa.
Tämän hetken yksi kiinnostavimmista yritysmaailman trendeistä on Fagerströmin mukaan keskustelu hiilineutraaliudesta- ja -negatiivisuudesta: yrityksille hiilijalanjäljen kompensointi on helpompaa kuin yksittäisille kuluttajille. Toiseksi esimerkiksi Fagerström nostaa digitaalisuuden ja robotiikan lisääntymisen.
“Sehän on tärkeintä, että applikaatiot hyödyntävät asiakkaan arkea. Ne tulee oikeasti kokea tarpeelliseksi”, hän sanoo ja jatkaa: “Mutta ideoista, joita kuulen tällä hetkellä noin 80 prosenttia on applikaatioita. Ja suurin osa niistä ihan turhia.”
Fagerström toivoisikin yrittäjien miettivän tarkasti teknologisten ideoiden toimivuutta, sillä trendiin ei kannata lähteä mukaan vain siksi, että se on suosittua. Esimerkiksi applikaatioiden kehitykset ovat hyvin kalliita, joten niitä kannattaa tehdä asiantuntijuudella ja ajatuksella.
“Saatetaan sokaistua, eikä enää mietitä mikä olisi kuluttajille hyödyksi. Kulutus sekä asiakkaiden käyttäytyminen muuttuvat. Koronahan saattaa tarjoilla meille seuraavan digitalisaation vastaiskun. Kaikki haluavatkin ollakin fyysisesti läsnä. Kukaanhan ei oikeasti tiedä, mitä seuraavaksi tapahtuu”, Fagerström huomauttaa.
Nooran vinkit kasvua tavoittelevalle yrittäjälle
1. Kirjaa selkeät tavoitteet ja keinot tavoitteiden saavuttamiseksi
“Tahtoa kasvuun täytyy olla, kaikki lähtee siitä. Täytyy olla selkeät tavoitteet. Pitää olla mietittynä, mikä on oikeasti mahdollista tietyssä ajassa, esimerkiksi vuodessa. Tavoitteet voi miettiä tarkasti esimerkiksi viideksi vuodeksi kerrallaan. Tavoitteisiin pääsemiseksi tulee löytää oikeat keinot. Jos yksi keino ei vie sitä asiaa eteenpäin, tulee olla mietittynä valmiiksi muita keinoja.”
2. Kokoa tiimi, joka vie yritystä eteenpäin
“Sinulla täytyy olla tiimi, joka auttaa sinua eteenpäin ja ajattelee samalla tavalla. Kun sinulla on tiimi, jonka kaikki jäsenet pyrkivät kohti samaa tavoitetta, ovat he valmiita miettimään erilaisia keinoja sen saavuttamiseksi.”
3. Huolehdi, että yrityksen hallitus on nälkäinen
“Kasvuun tarvitaan nälkäinen hallitus, joka vaatii tiettyjä asioita ja seuraa tavoitteiden toteutumista. Se voi olla kerran kuussa, kolmen kuukauden tai puolen vuoden välein, mutta niitä askelia pitää seurata. Se ei auta, että tilannetta katsotaan vasta vuoden päästä, että “oho ei päästykään tavoitteeseen” niin siitä ei ole mitään hyötyä.”
Visman #kasvu360 -podcast on yrittäjille ja yrityksille sekä muille organisaatioille suunnattu sarja, jossa keskustellaan kasvusta, kehittymisestä ja johtamisesta yhdessä bisnesmaailman kovimpien osaajien kanssa.
Visma haluaa osallistua keskusteluun siitä, miten yrityksiä voidaan kannustaa ja innostaa kasvuun. Podcastin hostina kuullaan Visma Softwaren toimitusjohtaja Tommi Laitinen.
