#kasvu360: Jakso 18 – Kasvu vaatii yksilön ja organisaation resilienssiä
Vieraana Harri Gustafsberg
Jakso 18: Harri Gustafsberg
Visma Fivaldin #kasvu360-podcastissa on tällä kertaa vieraana yrittäjä, valmentaja, entinen poliisi ja tietokirjailija Harri Gustafsberg. Gustafsberg on väitellyt filosofian tohtoriksi yksikön resilienssistä suhteessa organisaation resilienssiin ja näkee johtajan tärkeimmäksi ominaisuudeksi uteliaisuuden erilaisten ihmisten toimintatapoja kohtaan. Jaksossa podcastin host, Visma Softwaren toimitusjohtaja Tommi Laitinen, nostaa keskustelun aiheeksi itsensä kehittämisen ja oman resilienssin kasvattamisen tiukkojen tilanteiden varalle.
Valmentaja ja tietokirjailija Harri Gustafsberg: “Jos johtaja ei ole lainkaan kiinnostunut ihmisyydestä, ihmettelen mikä hänen johtajuutensa kompetenssi oikein on”
Harri Gustafsbergin aamu on alkanut huonosti. Aamulenkki koiran kanssa on päättynyt Gustafsbergin huomioon siitä, että kotiavaimet sekä puhelin olivat jääneet kotiin. Ilman lukulaseja oli mahdotonta löytää oikeaa ovisummeria. Seistessään aamuviiden aikaan kotirappunsa oven takana, Gustafsberg keskittyi pysymään rauhallisena, vaikka aamuinen erehdys saattaisikin pilata minuuttiaikataulutetun työpäivän.
“Kun keskittyy hengittelemään rauhassa, voi ongelmaan löytyä ratkaisu. Aina niin ei käy, mutta usein se onnistuu”, Gustafsberg sanoo ja kertoo, että aamun tilanne oli lopulta ratkennut hänen muistaessa, että nurkan takana sijaitsevalla toimistolla olisi toiset lukulasit.
Gustafsbergin aamu on kuin oppikirjaesimerkki stressaavan tilanteen selättämisestä. Yrittäjä ja resilienssiin erikoistunut valmentaja ja asiantuntija ei ole kuitenkaan aina ollut yhtä tietoinen sisällä tapahtuvasta myrskystä, kun vastoinkäymiset uhkaavat suunnitelmia. 1990-luvulla Gustafsberg työskenteli poliisin erikoisryhmässä, jonka johtamiskulttuurissa oli omat sokeat pisteensä.
“Aloin 2000-luvulla tietoisesti perehtyä mieleen, tietoisuuteen ja päätöksentekoon paineen alla. Siihen mitä ihmisessä tapahtuu, kun me ollaan vaikeassa tilanteessa.” Tämä johti lopulta siihen, että Gustafsberg päätyi tekemään myös tieteellistä tutkimusta aiheesta. Vuodesta 2015 lähtien Gustafsberg on keskittynyt tutkimustyöhön ja elättänyt itsensä yrittäjänä.
Resilienssillä tarkoitetaan kykyä sietää stressiä ja palautua kuormittavista tilanteista. Gustafsberg on työssään määritellyt resilienssin olevan joustavuuden lisäksi myös henkistä vahvuutta ja kykyä olla rohkea sekä määrätietoinen.
“Meidän määritelmässämme resilienssi on kykyä vastustaa ja olla rohkea, silloin kun sitä pitää olla. Ja samalla viisautta ymmärtää, että nyt on olemassa joku sellainen asia, johon minä en voi vaikuttaa. Silloin minun roolikseni jää joustaa ja sopeutua siihen muuttuneeseen tilanteeseen.”
Muutoksen vastustaminen ja erityisesti sellaisen muutoksen vastustaminen, johon ei voi itse vaikuttaa, estää palautumista. Tämä voi näkyä käytännössä esimerkiksi yöheräilynä. Gustafsberg kertoo, että resilientti ihminen sopeutuu nopeasti tilanteisiin, mutta osaa myös löytää tilanteiden oleelliset hänen ratkottavissaan olevat ongelmat ja tehdä niille jotakin.
“Ja mitä muuta yrittäjyys tänä päivänä on? Tai mitä muuta järkevä, kannattava yritystoiminta tänä päivänä on kuin uuden oppimista?”
Tunteet ohjaavat johtamista
Omaa tai yrityksenä resilienssiä voi kasvattaa. Organisaatiossa se tarkoittaa sen kirkastamista, miksi työtä tehdään. “Monesti on helppo kertoa, mitä yritys tekee ja miten se tekee, mutta tärkeintä on tietää miksi jotakin tehdään”, Gustafsberg sanoo.
Omaa henkilökohtaista joustavuutta ja rohkeutta vaativissa tilanteissa voi kehittää huoltamalla aivojaan. Omia ajatusmalleja on hyvä kyseenalaistaa ja laittaa tarvittaessa uusiksi. Fysiologisesti aivot voivat hyvin, kun keho saa aerobista liikuntaa.
“Yksinkertaisesti ulkoile. Käy lenkillä. Tee jotakin sellaista aktiviteettia, joka hengästyttää ja hikoiluttaa. Se on aivojen näkökulmasta parasta. Aivot ovat se koneisto, missä se mieli eli ohjelma operoi.”
Tunteet vaikuttavat vahvasti johtamiseen. Stressaantunut ihminen voi olla vihainen tai olla ylimielinen päätettäviä asioita ja muita ihmisiä kohtaan. Joskus stressi piiloutuu välinpitämättömyyden taakse.
Gustafsbergin kokemuksen mukaan ihmiset usein ohittavat hälytysmerkit, kun mieli kaipaisi lepoa tai oikeisiin asioihin keskittymistä. Syyksi hän näkee sen, että reaktiot tai tunteet on toisinaan vaikea yhdistää käsiteltävään asiaan. Joskus esimerkiksi päätösten tekeminen voi tuntua vaikealta tai epämiellyttävältä. Olisikin hyvä pysähtyä miettimään, miksi käsiteltävä asia herättää tunteita, joita haluaisi välttää.
“Vaikea tarkoittaa sitä, että jokin on aidosti vaikeaa. Siinä voi uhka- ja vaaraelementtejä. Epämiellyttävä voi olla vain epämiellyttävä. Me saatetaan lykätä epämiellyttäviä asioita, koska me tiedetään, että jos teen tämän päätöksen joudun siitä maksamaan.”
Epämiellyttävä päätös voi olla esimerkiksi kieltäytymistä yhteistyöstä, kun sille ei ole riittävästi resursseja. Silloin itselleen on hyvä perustella sen syy: kun kieltäydyn tästä teen tilaa jollekin tärkeämmälle.
Rauhoitu, kuuntele ja kyseenalaista oma mielipiteesi
Harri Gustafsberg on iloinen nähdessään, että yhä useampi yritys on kiinnostunut siitä, miksi ihmiset toimivat kuten ihmiset toimivat. Yritykset kehittävät työyhteisöjen psykologista turvallisuutta ja yhteishenkeä, mikä näkyy tuloksissa.
“Jos johtaja tai vallan käyttäjä ei ole koskaan kiinnostunut siitä, mitkä ihmisten vaikutustekijät ovat, puhutaan tällaisesta ihmisyyden pohjavirrasta, niin ihmettelen että mikä sen johtajuuden kompetenssi sitten oikeasti on.”
Johtajan olisi hyvä muistaa myös kyseenalaistaa omia näkemyksiään ja mielipiteitään. Vaikka jostain olisi tiukka näkemys, voi toisen ihmisen näkökulmasta asia näyttäytyä täysin vastakkaisena. Gustafsberg on kirjoittanut yhdessä Sami Sallisen kanssa Taktinen neuvottelu -kirjan, jossa viitataan huolestuttavaan tutkimukseen: jos ihmisellä on jostain asiasta hyvin tiukka mielipide, sitä on vaikea muuttaa, vaikka argumentoinnissa käyttäisi hyväkseen vahvistettua tietoa ja objektiivisesti katsottuna hyviä perusteluja.
Gustafsberg kannustaakin miettimään syvällisesti omia mielipiteitään ja arvojaan, sekä sitä mistä ne kumpuavat. Tällä ajattelua kehittävällä työllä saavutetaan konkreettista hyötyä, vaikka sitä vielä edelleen toisinaan epäillään.
“Siinä ajatellaan olevan konkretiaa, kun mennään salille ja nostetaan penkistä. Mutta samalla tavalla se on konkreettista, että meillä on kyky reflektoida sitä, miksi olen tätä mieltä”, Gustafsberg sanoo.
Kun ihmisellä on kyky rauhoittaa itsensä, osaa hän kuunnella muita ja ottaa huomioon erilaisia näkemyksiä. Se on tärkeää kaikille, mutta erityisen tärkeää johtavassa asemassa olevalle ihmiselle.
“Johtaminen on tilan luomista. Se on tilan luomista ihmisille, jotta ihmiset kykenevät antamaan sen mikä ihmisessä on.”
Harrin omien voimavarojen kehittämiseen
1. Kysy itseltäsi, miksi teet sitä mitä teet
“Se on helppo kysymys, mitä joutuu pohtimaan aika syvällisesti.”
2. Mieti tarkkaan kenen kanssa haluat työskennellä
“Yrittäjän on tärkeä miettiä, mistä löytää ympärilleen ne ihmiset, jotka ovat valmiita jakamaan sinun visiosi ja olemaan siinä mukana.”
3. Hyödynnä vastavoimien dynamiikka
“Meissä ei ole vain yhtä puolta. Emme ole vain yrittäjiä tai johtajia. Me voimme olla muusikoita, ystäviä, jääkiekkoilijoita, osa perhettä. Jos me edistämme liian yksipuolisesti vain yhtä osaa elämästämme, ajaudutaan lopulta moraaliseen konfliktiin. Eikä meistä tule niin hyviä kuin meistä voisi tulla.”
Visma Fivaldin #kasvu360-podcast on yrittäjille ja yrityksille sekä muille organisaatioille suunnattu sarja, jossa keskustellaan kasvusta, kehittymisestä ja johtamisesta yhdessä bisnesmaailman kovimpien osaajien kanssa.
Visma haluaa osallistua keskusteluun siitä, miten yrityksiä voidaan kannustaa ja innostaa kasvuun. Podcastin hostina kuullaan Visma Softwaren toimitusjohtaja Tommi Laitinen.