#kasvu360: Jakso 15 - Empatia ja ihmistieteet ovat strategiatyön tulevaisuus
Jakson vieraana Mikko Leskelä
Jakso 15: Mikko Leskelä
Uusimman Visman #kasvu360 -podcastin vieraana on Bisnesantropologia kirjastaan tuttu kirjailija ja toimitusjohtaja Mikko Leskelä. Leskelän urapolku bisnesmaailmaan on tapahtunut ihmistieteitä opiskelemalla. Jaksossa podcastin host, Visma Softwaren toimitusjohtaja Tommi Laitinen kysyykin, miten ihminen otetaan huomioon strategiatyössä.
Kirjailija-toimitusjohtaja Mikko Leskelä: “Strategia on kriisissä, koska meidät on opetettu olemaan liian varmoja omista näkemyksistämme”
Mikko Leskelä on tunnettu bisneskirjailija sekä konsulttiyritys Norenin toimitusjohtaja. Näkökulma liiketoimintaan on kuitenkin vahvasti ihmistieteiden värittämä – aloittihan hän opintonsa humanististen tieteiden parissa.
“Minusta piti tulla pappi. Lähdin opiskelemaan teologiaa, mutta sitten jossain kohtaa tajusin, että tämä ei todellakaan ole minua varten. Lähdin sitten opiskelemaan sieluttominta ainetta, mitä keksin eli rahoitustiedettä”, Leskelä naurahtaa.
Rahoitustieteen sieluttomuudella Leskelä tarkoittaa joidenkin kauppa- ja insinööritieteenalojen tapaa esittää maailma liian yksinkertaisena. Ihmistieteiden miettiessä, mitä muuta ihmisyys on kuin kasa soluja ja mitattavia asioita, osassa tieteessä nämä kysymykset jäävät kysymättä.
Leskelä hylkäsi ihmistieteet ja teki uraa ensin Nokialla ja sitten OP:lla. “Sain hyviä opastajia, jotka opastivat, että mitä jos pikkasen laajentaisit tuosta sinun puhdas rahis ja kauppatieteet -näkökulmasta takaisin siihen mistä olet lähtenyt.”
“Minä en mitään muuta teekkään työssäni, kun mieti, että mikä luo arvoa. Hinta on sieluton. Hinta on numero. Mutta arvo on tosi moniulotteinen juttu.”
Strategiatyö on kriisissä – ja vain ihmistieteet voivat auttaa
Mikko Leskelä on tunnettu näkemyksestään, että perinteinen strategiatyö ei pysty vastaamaan nykyisen toimintaympäristön muutoksiin. Hän ottaisi avuksi ihmistieteet ja rikastaisi sillä tämän päivän strategiatyötä.
“Tämä ei nimenomaan tarkoita sitä, että otetaan perinteiset menetelmät pois. Rakastan insinöörejä, hyviä kauppatieteilijöitä ja taloustieteilijöitä. Ajatus on, että lisätään siihen heidän analyysiinsä jotain, mikä auttaa ymmärtämään maailmaa hienoviritteisemmin ”, Leskelä sanoo.
Tänä päivänä osataan jo myöntää, ettei esimerkiksi kansantaloudesta pystytä antamaan tarkkaa ennustetta. Haasteet ja muutokset maailmassa ovat niin moniulotteisia. Leskelä haluaisi kuitenkin nähdä talouskeskusteluissa myös muita osanottajia kuin ainoastaan taloustieteilijöitä. Erilaiset näkökulmat kun luovat erilaisia ennakointeja.
Käyttäytymistaloustieteeseen tutustuneille on tuttua, kuinka yksittäisten ihmisten päätöksiä pystyy tarkastelemaan ja ennakoimaan psykologian ja biologian teorioiden avulla. “Sitten kun siihen tuodaan vielä kulttuuriset ulottuvuudet. Miten ihmisten välillä syntyvät merkitykset ja miten kokonaiset ihmismassat alkavat liikkua.”
Maailma on muuttunut aina nopeasti ja niin se muuttuu tässäkin hetkessä. Leskelän mukaan erityisesti liiketoimintamallit muuttuvat tänä päivänä nopeasti. Tämä on vienyt strategiatyön kriisiin.
“Se kriisi tulee siitä, että me ollaan opetettu itsemme arvostamaan bisneksessä omia mielipiteitämme ja näkemyksiämme. Olemaan tosi varmoja. Ja tämä on laajempi kulttuurinen ongelma.”
Suomalaista liike-elämää ohjaavat vahvasti vain yhdenlaiset tieteet: täsmälliset talous- sekä teknilliset tieteet. Samaan aikaan bisneselämässä elää ihanne johtajasta, joka tietää tarkasti suunnan ja oikeat tavat päästä tavoitteisiin. Tämä on haastavaa nopeasti muuttuvassa maailmassa, jossa tulisi olla sallittua sanoa myös johtajana, ettei kysymykseen ole olemassa vielä vastausta.
Leskelä sanookin, että on äärimmäinen hyve, jos ihminen pystyy sietämään omaa tietämättömyyttään. Se luo tilaa oivalluksille.
Mihin uskomukseen yrityksesi nojaa?
2020-luvulla yritykset navigoivat hyvin epävarmassa ympäristössä. Juuri silloin pienetkin näkökulman muutokset voivat auttaa näkemään haasteet uudessa valossa – ja tekemään oikeita ratkaisuja.
“Yksi tärkeimpiä asioita on markkinaposition ymmärtäminen. Sellainen monipuolinen analyysi, että mikä meidät erottaa kilpailijoista – erityisesti mielikuvissa.”
Leskelä nostaa esimerkiksi energiayhtiö Oomin. “Oomin strategia perustettiin nerokkaalle analyysille, jossa tarkasteltiin markkinapositiota semioottisella analyysilla. Vaikka sähköyhtiöt muistuttavat paljon toisiaan, niissä on valtavia eroja millä tavalla ne vetoavat kuluttajiin.”
Leskelä on kirjoittanut kirjan Bisnesantropologia, joka tarjoaa työkaluja ymmärtää liike-elämälle tärkeästä näkökulmasta, mistä ihmisten todellisuus koostuu. Menetelmien avulla voidaan ymmärtää oman yrityksen paikka ja tehtävä tämän hetken maailmassa. Samalla voidaan tarkastella uusiksi yrityksen suuntaa ohjaavat uskomukset.
“On ihmisiä, joilla kaikki on aina päin helvettiä ja toiset ovat aina ylioptimistisia – sekin johtaa joskus katastrofeihin. Yrityksillä ja johtajilla on myös joku tietynlainen tapa nähdä maailma. Oma uskomusjoukko. Ja ne on neuvoteltavissa. Itselle ne tuntuvat totuudelta, mutta ne ovat vaihdettavissa”, Leskelä sanoo.
Jos liike-elämän johdosta löytyy vain samanlaisen taustan omaavia johtajia, nähdään yrityksissä maailma vain yhdenlaisen uskomusjoukon läpi. Leskelä sanoo, että se ei välttämättä ole paha juttu – synnyttihän insinöörimaailma aikanaan Nokiankin – mutta näkökulmien rikkaus voisi täydentää nykybisneksen menetelmiä.
Jotain vanhaa ja jotain uutta
Mikko Leskelä jakaa puujalkavitsin: “Strategiaa ei voi käsittää, se pitää jalkauttaa.”
Vitsin teema on Leskelälle hyvin tuttu, sillä tällä hetkellä työn alla on toinen kirja Avoin strategia, suljettu strategia yhdessä Jaakko Luomarannan kanssa. Kirja pohjautuu kokemuksille useista projekteista, joissa strategian jalkauttamisen sijaan on keskitytty yhdessä käsittämiseen eli ajattelemiseen. “Kun strategiaa on ajateltu isolla joukolla, jää vain pieni ryhmä, jolle ajatukset pitää siirtää eli jalkauttaa.”
Tämän ajatuksen ympärille on perustettu myös Leskelän konsultointiyritys Noren. Vuonna 2016 perustetun Norenin liikevaihto on tänä vuonna kaksi miljoonaa euroa.
“Me ei ihan kauheesti myydä. Me etsitään asiakkaita, jotka ovat ajatelleet samanlaisia asioita kuin me, ja sitten he löytävät meidät. Tämä toimii tosi hyvin hyvinä aikoina – ja meillä ei ole kokemusta kuin hyvistä ajoista. Ja kuten kaikki tiedämme, tässä voi olla edessä toisenlaisetkin ajat.”
Leskelä vitsailee, että myyminen on teologille “kuvottava ajatus”. Mutta myöntää, että se on asia joka Norenin riveissä tulee tulevana syksynä opetella.
Norenin asiakkaat ovat saaneet kokea, että tämän konsultointiyrityksen kanssa strategiatyössä testataan samanaikaisesti useampaa menetelmää: yhtä perinteistä ja helppoa, sekä toista haastavampaa ja uutta.
"Kukaan asiakas ei ole niin hullu, että he ostaisivat menetelmän, jota ei ole koskaan kokeiltu missään. Joten me tuodaan sellainen usein vähän sivuoven kautta.” Lopulta asiakas saa lopputuloksen, jossa on yhdistelty kahta erilaista menetelmää – ja tuottanut usein jotakin mielenkiintoista.
"Tämä on pitkä peli. Jos me aiotaan muuttaa konsultointia Suomessa tai ylipäänsä kontribuoida siihen, minkälainen yritysten johdon maailmankuva on. Tämä on tosi pitkä peli.”
Mikon vinkit liiketoiminnan kehittämiseen
1. Ymmärrä, miten ihmiset käsittävät arvon
“Ymmärrä, mikä luo ihmisten silmissä arvoa ja miten hienovaraisiin tekijöihin se perustuu.”
2. Näe, miten maailmankuvasi vaikuttaa yritykseesi
“Perception eli se, että ymmärrät, kuinka oma ajattelusi on rakentunut. Kun tulet tietoiseksi siitä, näet myös ne kaikki muut vaihtoehdot, miten voisit olla täysin eri mieltä samasta asiasta.”
3. Tunnista toimivat kaavat
“Tämä on perinteistä strategiatyötä eli tunnistetaan ne kaavat, jotka toimivat. Me voidaan oppia toisista yrityksistä niin paljon perinteisellä liikkeenjohdon analyysilla: katsotaan, että mikä näyttää toimineen aikaisemmin.”
Visma Fivaldin #kasvu360-podcast on yrittäjille ja yrityksille sekä muille organisaatioille suunnattu sarja, jossa keskustellaan kasvusta, kehittymisestä ja johtamisesta yhdessä bisnesmaailman kovimpien osaajien kanssa.
Visma haluaa osallistua keskusteluun siitä, miten yrityksiä voidaan kannustaa ja innostaa kasvuun. Podcastin hostina kuullaan Visma Softwaren toimitusjohtaja Tommi Laitinen.