#kasvu360: Jakso 13 - Mikä on muotoilun merkitys liiketoiminnassa?
Jakson vieraana Annaleena Hakola
Jakso 13: Annaleena Hakola
Uusimmassa Visma Fivaldin #kasvu360 -podcastin jaksossa vieraana on huonekalubrändi Hakolan toimitusjohtaja ja luova johtaja Annaleena Hakola. Hakola ryhtyi perheyrityksen johtoon kesäkuussa 2020, tavoitteenaan Hakolan kokonaisvaltainen uudistaminen.
Jaksossa podcastin host, Visma Softwaren toimitusjohtaja Tommi Laitinen selvittää, mikä on muotoilun merkitys 2020-luvun liiketoiminnassa.
Toimitusjohtaja Annaleena Hakola: “Aloin haastaa totuttuja toimintatapoja ja lähes kaikki piti tehdä uudella tavalla, että yrityksestä saatiin kannattava”
Annaleena Hakola on saapunut podcast-studioon hyvin levänneenä, sillä takana on viiden viikon kesäloma. “Nykyään pidän huolen siitä, että saan kunnon kesäloman. Olen ymmärtänyt sen, että kun itse voi hyvin, niin myös muut yrityksessä voi hyvin.”
36-vuotias Hakola on tunnettu huonekaluvalmistaja Hakolan uudistaneena toimitusjohtaja, mutta nuorena uravalinta ei ollut ollenkaan selvä. Hakola on perheyritys, joten Annaleena seurasi isänsä työtä pienestä pitäen. Yrittäjän arki tuntui niin tavalliselta, että sen arvoa ei osannut nähdä. Hakola muutti nuorena pois kotikylästään Jurvasta ja lähti tavoittelemaan unelmiaan sisustuksen ja muotoilun parissa. Hän pyrki Aalto-yliopistoon ja teki viisi vuotta pääsykoekeväiden välissä töitä tanskalaisen vaatealan yrityksen, Bestsellerin, visualistina.
“Silloin se tuntui siltä, että tuhlaan vain aikaani, kun en pääse opiskelemaan. Mutta nyt jälkeenpäin ymmärrän, miten paljon opinkaan tuossa työpaikassa.”
Vihdoin Aallon ovet aukesivat ja Hakola pääsi täydentämään osaamistaan opinnoilla. Kansainvälisessä tutkinto-ohjelmassa hän alkoi nähdä myös perheyrityksensä uudessa valossa.
“Kansainväliset opiskelijat ihastelivat, että ihanko totta teemme yrityksemme sohvat käsin Jurvassa. Mutta minulle siitä oli tullut jo niin tavallista. Kun olin lapsi, Jurvassa oli 70 huonekaluyritystä. Tosi monella kaverinkin vanhemmilla oli myös huonekalualan firma.”
Tänä päivänä Hakola ymmärtää, että juuri tähän paikalliset yritykset sortuvat: vähättelemään oman tekemisensä erityisyyttä ja laatua. On paljon arvokkaampaa kertoa paikallisuudesta, kun yrittää piilotella sitä.
Kun Hakolan isä pohti vuonna 2013 yrityksen uutta suuntaa, hänelle heräsi uudenlainen into auttaa. “En voinut katsoa sivusta, kun isäni elämäntyö menee hukkaan.”
Hakola oli yhdeksän vuotta sitten kahden hengen yritys, jonka liikevaihto oli noin 500 000. Annaleena alkoi miettiä uudelleen yrityksen totuttuja toimintatapoja ja haastaa niitä. Jotakin oli tehtävä eri tavalla kuin ennen.
Vanhasta Hakolasta jäi vain nimi, tuotanto ja työntekijät
Hakolasta haluttiin tehdä kasvuyritys, mikä vaati muutoksia. “Vanhasta Hakolasta jäi jäljelle ainoastaan tuotanto Jurvassa, nimi ja työntekijät. Kaikki muu mietittiin uusiksi.”
Hakola kertoo, että suurta muutosta johtaessa on tärkeä nähdä kokonaisuus. Muotoilu tuli tärkeäksi osaksi kaikkea yrityksen toimintaa, ei ainoastaan huonekalujen suunnittelua.
“Samalla kun uudistimme malliston, rakensimme myös verkkokaupan. Se millainen verkkokauppa oli, vaikutti myös mallistoon. Mallisto ei voinut olla enää kovin suuri ja eri vaihtoehdot tuli vakioida. Myös kankaista ja väreistä tuli valita vain muutama. Nimittäin jos asiakkaalle antaa liikaa vaihtoehtoja, päätöksen tekemisestä tulee vaikeaa.”
Verkkokaupasta tuli Hakolan ykkösmyyntikanava. Annaleena kertoo, että muutos pelotti: miten jälleenmyyjät suhtautuisivat siihen? “Ja se tuntuu olevan edelleen yritysten pelkona, että ei uskalleta tehdä omaa verkkokauppaa tai jos se tehdään siihen ei panosteta - ettei jälleenmyyjät vain suutu. Mutta me kerrottiin avoimesti Kodin1:lle, että olemme päättäneet tehdä näin ja että uskomme siitä olevan myös heille hyötyä.”
Arvio kävi toteen: Hakolan verkkokauppa tuplasi myös brändin myynnin Kodin1:en myymälöissä. Verkkokauppa ei ole ainoastaan ostopaikka vaan myös katalogi, joka esittelee tuotteet aiempaa suuremmalle yleisölle.
Tärkeä osa yrityksen uutta suuntaa oli kirjoittaa esille Hakolan tarina. “Se tarina on tietenkin aina ollut siellä, mutta sitä ei olla vain kerrottu”, Hakola sanoo. Hakolan perusti Annaleenan “paappa” eli isoisä, joka myi navetastaan lehmät 1960-luvulla ja alkoi tehdä vapautuneessa tilassa käsin sohvia. Etelä-Pohjanmaan Jurvassa huonekalujen valmistamisella on 1800-luvulle saakka pitkät perinteet, mutta Eero Hakola lähti etsimään vaikutteita myös kauempaa, kuten Kööpenhaminasta. Myöhemmin yritys periytyi hänen pojalleen Jari Hakolalle, joka on johtanut yritystä pian 40 vuotta, ja toimii tällä hetkellä Hakolan operatiivisena johtajana.
“Me annettiin Hakolalle kasvot. Minä, isä ja paappa.”
Liiketoiminnan muotoilu teki yrityksestä kannattavan
Hakolassa työskentelee tällä hetkellä 44 työntekijää. Kun Annaleena aloitti Hakolan johdossa, hän päätti, että toiminnan on oltava kannattavaa tai hän ei jatka yrityksessä. “Olin katsonut koko lapsuuteni vierestä, kun isä teki töitä 24/7 eikä käteen jäänyt mitään.”
Hakola oli jo nuorena ärsyyntynyt siitä, miten huonosti valmistajia kohdeltiin kauppiaiden taholta. Myös siihen hän halusi tehdä muutoksen - tänä päivänä yhteistyön on oltava kaikille tahoille eduksi.
“Myynnistä 99 prosenttia tehdään suoraan kuluttajalle. On tosi vapauttavaa, että me saadaan tehdä asiat omalla tavallamme ja riippumattomina kenestäkään.”
Hakola kertoo, että tämä liiketoiminnan muotoilu on tehnyt yrityksen toiminnasta kannattavaa. Hänellä onkin viesti kuluttajille: ostakaa suoraan valmistajilta.
Huonekalujen valmistaminen on edelleen hyvin perinteinen ala, eikä Hakola ole nähnyt kentällä suurta uudistumista liiketoiminnan suhteen. “Me halutaan haastaa ja olla edelläkävijöitä muotoilun suhteen. Me ollaankin tiivistetty, että me ollaan tällainen vaaleanpunainen kapinoitsija. Me halutaan tehdä asiat aina vähän eri tavalla. Enkä halua edes lokeroida meitä, että me ollaan huonekaluvalmistaja vaan Hakolan brändin alla voi tehdä ihan mitä vaan.”
Annaleenaa kiehtoo ajatus, että tulevaisuudessa Hakola voisi suunnitella jotakin aineetontakin. Hakola toimii hänen mielestään enemmän hyvinvointi- kuin huonekalualalla. “Ajattelen, että me parannetaan ihmisten elämänlaatua ympäristöissä, joissa he viettävät paljon aikaa.”
Klassikot syntyvät itsevarmuudesta
Hakola näkee, että monet yrittäjät ja yritykset toiminta-alasta riippumatta, voisivat hyötyä muotoilusta - jos osaisivat katsoa muotoilun kaikkia mahdollisuuksia.
“Muotoilusta tulisi puhua enemmän tavalla, jolla se olisi ymmärrettävää ihan jokaiselle. Muotoilu ei liity ainoastaan tuotteisiin, se ei tarkoita vain tuolin muotoilua. Kaikki asiat kaipaavat muotoilua. Mutta jopa muotoilijalle voi olla vaikea avata sitä, että mitä se design thinking on.”
Suomessa on pitkät perinteet suunnittelussa, jolla halutaan parantaa arkea ja elämänlaatua. Annaleena Hakola näkee itsensä osana tätä jatkumoa - tavallaan. “En näe itseäni tuotteiden muotoilijana, vaan mahdollistajan roolissa. Ja uskon, että suurin syy miksi suomalainen muotoilu ei ole ollut käsite 1950-ja 1960-lukujen jälkeen, on se että muotoilijoilta on puuttunut itsevarmuus. Itsevarmuus luottaa siihen omaan tekemiseen ja tehdä oman näköistä [muotoilua].”
Hakola näkee, että Suomessa on viimeiset vuosikymmenet yritetty jäljitellä 1900-luvun puolivälin muotoilun riemua. Tärkeintä olisi kuitenkin yrittää löytää jotakin uutta, etsiä uusia suuntia. Tätä kautta muotoilussa näkyisi myös työn ilo. Klassikot syntyvät, kun omaan työhön uskotaan myös silloin kun muut nauravat.
“Siinä näen, että on minun roolini. Haluan Hakolan kautta kasvattaa muotoilijoiden uskoa itseensä.”
Annaleenan vinkit kasvuun
1. Panosta omaan hyvinvointiin
“Kaikki lähtee omasta hyvinvoinnista. Olen itse joutunut oppimaan kantapään kautta, että minun on voitava itse hyvin, jotta muut ympärilläni voivat hyvin.”
2. Selkeä purpose
“Tärkeintä on tietää, mitä on tekemässä, miksi tehdään ja kenelle ollaan tekemässä. Jokaisen yrittäjän olisi hyvä tietää tarkasti, miksi tekee sitä mitä tekee.”
3. Oikeat ihmiset oikeissa paikoissa
“On tärkeää, että sinulla on hyvä porukka ympärillä. Oikeat ihmiset oikeissa paikoissa.”
Visma Fivaldin #kasvu360 -podcast on yrittäjille ja yrityksille sekä muille organisaatioille suunnattu sarja, jossa keskustellaan kasvusta, kehittymisestä ja johtamisesta yhdessä bisnesmaailman kovimpien osaajien kanssa.
Visma haluaa osallistua keskusteluun siitä, miten yrityksiä voidaan kannustaa ja innostaa kasvuun. Podcastin hostina kuullaan Visma Softwaren toimitusjohtaja Tommi Laitinen.