
#kasvu360: Jakso 12 - Taidokas taloushallinto on kannattavan kasvun peruspilari
Jakson vieraana Paula Roima
Jakson vieraana Paula Roima
Visman #kasvu360 -poscastin vieraana on tällä kertaa KHT-tilintarkastaja Paula Roima. Roima on toiminut yrittäjänä, mutta tällä hetkellä hän työskentelee PWC:llä. Kokemus yrittäjyydestä on ollut Roimalle arvokasta ja hän ymmärtää hyvin yrittäjän päivittäisiä haasteita.
Jaksossa podcastin host ja Visma Softwaren toimitusjohtaja Tommi Laitinen keskustelee Roiman kanssa suomalaisesta kasvuyrittäjyydestä sekä sähköisestä taloushallinnosta. Lopuksi Paula Roima antaa omat vinkkinsä kasvun tavoitteluun.
”Tilinpäätöskausi on nyt kuumimmillaan! Lähes kaikki Suomen 100 000 yritystä laativat tilinpäätöksen vuodenvaihteeseen ja se tarkoittaa tietysti sitä, että taloushallinnon ihmiset ovat äärimmäisen kuormittuneita. Termi tilintarkastajan kevät on olemassa ihan syystä”, Roima kertoo kuulumisistaan.
Tilintarkastajan kevään pituus riippuu tietysti ihmisestä ja omasta asiakassalkusta. Roimalla kiireet alkavat yleensä tammikuussa ja ne päättyvät, kun hän jää heinäkuussa lomille. Tilintarkastaja tarvitseekin itsensä johtamisen taitoja ja omasta hyvinvoinnista huolehtimista.
”Pitää hyväksyä keskeneräisyys ja se, ettei valmista tule kerralla”, Roima kiteyttää.
Roima toivoo, että yrityksiä kannustettaisiin enemmän murrettuihin tilikausiin. Usein tilikausi menee kalenterivuoden mukaan, eikä asiaan ole yritetty saada ratkaisevaa muutosta.
”Minulla on lukuisia hyviä esimerkkejä siitä, että murrettu tilikausi voi olla kalenterivuotta parempi. Aikoinaan minulla oli lastentarhoja asiakkaana ja silloin toimi hyvin tarhan oma rytmi eli uusi kausi alkaa aina syksyisin. Silloin ehtii pysähtyä tilinpäätöksen äärelle”, Roima sanoo.
Toiseksi näkökulmaksi hän nostaa inventaariot: jos varastot ovat täynnä juuri vuodenvaihteessa, se ei ole järkevin ajankohta tilinpäätökselle. Roimasta pitäisi aina muistaa katsoa yrityksen rytmiä ja sitä, milloin on rauhallinen aika laittaa tilikausi pakettiin. Hän näkisi myös mielellään lainsäädännöllistä kannustusta murrettuihin tilikausiin.
Yleisesti taloushallinnolle kuuluu hyvin samaa kuin monelle muullekin toimialalle – osaajapula on Roiman mukaan huutava. Nyt tulisi tehdä töitä sen eteen, jotta kirjanpitäjän ja tilintarkastajan työ pysyisi houkuttelevana.
”Moni tilintarkastaja tulee alalle suoraan opintojen jälkeen eli työstä ei välttämättä tule loppuelämän ammattia. Meiltä poistuu todella kovan luokan osaajia muihin tehtäviin”, Roima sanoo.
Roima kannustaa opiskelijoita hakeutumaan rohkeasti alalle. Hän kuvailee alaa inspiroivaksi näköalapaikaksi, jossa saa hienon mahdollisuuden kehittää omaa osaamistaan monipuolisesti.
”Asiakkailta tulee vaikka minkälaisia kysymyksiä, opin joka päivä uutta. Näiden kysymysten kautta kehitys on mielettömän nopeaa. Lisäksi varsinkin pienissä yhtiöissä pääsee myös esihenkilötehtäviin, jos johtamispuoli kiinnostaa”, Roima rohkaisee.
Nuoret pitää saada työelämään mukaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, vaikka edes pieniksi ajanjaksoiksi tutustumaan työelämään. Roima kannustaa myös vielä opiskelevia lähtemään mukaan työelämään matalalla kynnyksellä.
”Koen itse, etten osannut yhtään mitään tilintarkastukseen liittyvää tullessani koulun penkiltä. Nuorten kannattaa pitää oma kynnys riittävän matalalla eikä murehtia turhaan sitä, osaako tai pärjääkö. Aivan varmasti pärjää!” Roima hymyilee.
Avainasemassa alan arvostuksessa olisi myös se, että yrittäjä vaalisi yhteistyötä tilintarkastajan kanssa ja olisi valmis maksamaan tästä palvelusta. Roiman oma kokemus yrittäjyydestä on ollut hänelle arvokasta ja hän ymmärtää hyvin yrittäjän päivittäisiä haasteita.
”Olen ollut pienestä tytöstä asti yrittäjähenkinen. Yrittäjyyshän on hyvin monimuotoista, ei pelkästään oman yrityksen vetämistä. On esimerkiksi hienoa nähdä perheyrityksiä, jossa sukupolvesta toiseen tehdään töitä yhtiön toiminnan jatkumisen eteen! Toivon, että jokainen löytäisi omasta itsestään yrittäjyyden ja toisi työpaikalle uusia näkökulmia”, Roima kertoo ja kannustaa ihmisiä antamaan itsestään vähän enemmän, kuin oma rooli yhtiössä edellyttäisi.
Sähköinen taloushallinto on yleistynyt vahvasti viimeisen 10 vuoden aikana. Roima tuli alalle 15 vuotta sitten, jolloin asiakkaan luokse mentiin viikkokausiksi selaamaan mappeja.
”Olen todella iloinen, miten nopeasti sähköistyminen on edennyt Suomessa, olemme aivan edelläkävijöitä kansainvälisesti katsottuna. Kun taustalla on korona-aika, niin mitä jos meillä ei olisi ollut sähköisiä malleja? Nythän tilintarkastajan työ on pitkälti tehtävissä etänä ja kaikki omat asiakkaani hoidetaan sähköisesti”, Roima kertoo ja toivoo kehityksen jatkuvan yhä edelleen.
Tällä hetkellä olemme menossa kohti entistä reaaliaikaisempaa taloushallintoa.
”Olemme menossa siihen suuntaan, että me saadaan kaikki tositeaineisto samanmuotoisena datana. Data auttaa nimenomaan siinä, että on vähemmän skannaamista ja näpyttelyä ja pystyisimme tekemään enemmän automatisointia. Tämä on kyllä vielä vaiheessa”, Roima kertoo.
On tärkeää, että johdolla ja taloushallinnolla on joka ikinen päivä tieto siitä, missä mennään. Prosessit pitäisi saada paljon vauhdikkaammiksi. Roiman mukaan se vaatii sitä, että tieto on sellaisessa muodossa, jossa ohjelmistot pystyvät sitä käsittelemään. Näin kirjanpitäjiä tarvittaisiin yhä vähemmän byrokraattiseen ja hallinnolliseen työhön ja he voisivat keskittyä yritysten konsultointiin ja asiantuntijatyöhön.
”On hienoa, että verohallinto ja muutkin viranomaiset ovat tavallaan pakottaneet sähköistymään. Koen verohallinnon yhdeksi keskeiseksi toimijaksi, joka voisi saada muutosta aikaiseksi ja oikeasti uskon siihen, että jonain päivänä meillä on transaktiokohtainen verotus ja data siirtyy eri toimijoiden välillä reaaliaikaisesti”, Roima kertoo.
Kasvuyrittäjyys pyörittää yhteiskuntaamme ja on omalla tavallaan hyvinvointimme lähde. Suomessa kuitenkin vain harva yritys pyrkii tosissaan kasvamaan ja Roima onkin pohtinut, miksi asia on näin.
”Ehkä yksi syy on, ettei pysähdytä tarpeeksi usein miettimään omaa visiota. Kalenterista pitäisi ottaa tälle aikaa eikä vain pyrkiä selviytymään työpäivistä. Kasvu vaatii suunnitelmallisuutta ja sitä, että itsensä altistaa kasvun ajatukselle”, Roima kertoo.
Itseään voi altistaa kasvulle esimerkiksi osallistumalla tapahtumiin, tapaamalla muita kasvuyrittäjiä, lukemalla kirjallisuutta ja kuuntelemalla podcasteja aiheesta sekä hankkimalla itselleen mentorin.
”Yksin on hirveän vaikea kasvaa mihinkään suuntaan. Mutta jo yksi keskustelu voi avata silmät sille, että hei, mä pystyn tähän. Inspiraatio tulee joskus todella pienistä jutuista ja siksi kasvusta on kerrottava tarinoita”, Roima lisää.
Myös taloushallinto alana liittyy olennaisesti kasvuyrittäjyyteen. Tilintarkastajien on aina ehdottomasti katsottava 12 kuukautta eteenpäin tilikauden päättymisestä. On varmistettava, että yhtiö selviää myös seuraavan tilikauden yli. Rahoituksen tarpeen ennustaminen voi olla hankalaa varsinkin start upeissa, kun ei ole tietoa, milloin liiketoiminta lähtee kunnolla lentoon ja milloin liikevaihtoa saadaan aikaiseksi. Myös rekrytointia tulisi tehdä etupainotteiseksi ja kasvua ajatellen.
”Kyse ei ehkä ole siitä, onko rahoitusta saatavilla, koska hyville yrityksille sitä tasan tarkkaan on. Se voi olla Business Finlandin rahoitusta, pankkilainaa tai osakeantia ja näitä kaikkia työkaluja kyllä käytetään”, Roima kertoo kokemuksistaan.
Roima on keskustellut usean yrittäjän kanssa siitä, että on rankkaa olla isossa kasvuvaiheessa ja panostaa tulevaisuuteen. Vaikka rahoituksia löytyy, neuvottelujen käyminen ei ole helppoa. Silloin täytyy olla todella aktiivinen ja valmis myymään omaa liiketoimintaa ja-ideaa muille.
”Tässä testataan konkreettisesti, pystytkö kertomaan mitä lisäarvoa tuot asiakkaillesi. Ajatus pitää pystyä myymään hissipuheena ihan parissa minuutissa”, Roima sanoo.
Tilintarkastaja voi olla suurena apuna kasvuyrittäjälle. Roimalla on omaa kokemusta siitä, että yritystä harkitsevat tutut ovat soittaneet hänelle jo ennen yrityksen varsinaista perustamista ja kyselleet vinkkejä esimerkiksi kirjanpidon suhteen.
”Minulle tuli itseasiassa juuri yksi uusi asiakas, joka jo ensimmäisellä tilikaudella tekee monien miljoonien liikevaihdon ja hyvän tuloksen. Hyppään siis jo ensimmäisellä tilikaudella mukaan hommaan ja koen tärkeimmäksi tehtäväkseni varmistaa, että taloushallinto on kunnossa. Tehtäväni on esittää asiakkaalle myös niitä vaikeita kysymyksiä esimerkiksi liiketoiminnan riskialueista. Näitä kysymyksiä ei välttämättä kuule hirveän monesta suusta”, Roima sanoo.
Tilintarkastajalla on oma agenda eli halu varmistaa, että yhtiössä asiat on hoidettu hyvin. Tilintarkastajat voivat tuoda paljon pöytään ja Roimalle tärkeää on tuoda yrittäjän lähelle veroasiantuntijoita, yritysjuridiikan asiantuntijoita sekä muita tahoja, jotka voivat auttaa erityskysymyksissä ja varmistaa, että kaikki menee hyvin.
”Yhdessä tapauksessa otin heti asiantuntijan mukaan katsomaan sijoituskierroksen ehtoja. Sieltä sitten ilmeni, etteivät kaikki tahot ehkä olekaan niitä, jotka kannattaa ottaa mukaan. Eli todella valistuneita päätöksiä saa tehdä”, Roima lisää.
1. Ympäröi itsesi kasvunälkäisillä ihmisillä
”Näillä ihmisillä voi hyvin olla vaikka exit-kokemuksia tai muuta näkemystä, miten kasvua viedään systemaattisesti eteenpäin. Tämä on aivan ensimmäinen asia.”
2. Altista itsesi kasvun teemoille
”Altistamalla itseäsi saat ideoita siitä, miten muut ovat asioita tehneet.”
3. Hanki mentori
”On tärkeää löytää verkostoja, jossa pääsee keskustelemaan näistä teemoista.”
Visman #kasvu360 -podcast on yrittäjille ja yrityksille sekä muille organisaatioille suunnattu sarja, jossa keskustellaan kasvusta, kehittymisestä ja johtamisesta yhdessä bisnesmaailman kovimpien osaajien kanssa.
Visma haluaa osallistua keskusteluun siitä, miten yrityksiä voidaan kannustaa ja innostaa kasvuun. Podcastin hostina kuullaan Visma Softwaren toimitusjohtaja Tommi Laitinen.