Yrittäjyys on työn uusi suunta

Jos minulta kysytään, mikä on työn uusi suunta, vastaus on selvä: yrittäjyys.

Suomessa on yli 280 000 yritystä. Erityisesti yksinyrittäjien määrä on kasvanut 2000-luvulla. Heitä on noin 180 000. Lisäksi ovat alkutuotannossa toimivat yrittäjät.

Yritysten määrä on kasvanut nopeasti. Viime vuosina kasvu on hidastunut, kun työmarkkinat ovat vetäneet yksinyrittäjiä palkansaajiksi.

Kasvu jatkunee kuitenkin tulevina vuosina, sillä nykynuorilla on paljon kovempi yrittäjyysinto kuin aiemmilla sukupolvilla. Nuorille työn merkitys korostuu, ja monelle maistuu yrittäjämäinen vastuunotto ja vapaus.

Yrittäjänä intohimoisen harrastamisen ja intohimoisen työnteon yhdistäminen on helpompaa kuin palkkatyössä, jossa on sopeutuminen työnantajan ja työkavereiden toiveisiin.

Erityisesti yksinyrittäjyyden kasvu kertoo työn muutoksesta. On helppoa ostaa yrittäjiltä ja jakaa siten yrittäjäriskiä. Nykyaikana ja –tekniikalla on myös kohtalaisen helppoa toimia yrittäjämäisesti verkostoituen toisten yrittäjien kanssa. Tärkein syy yksinyrittäjänä toimimiseen on intohimo omaan tekemiseen ja halu tehdä sitä vapaasti.

Uutta on niin sanottu kevytyrittäjyys. Kevytyrittäjäpalveluihin on rekisteröitynyt noin 100 000 henkilöä. Monen yrittäjätie alkaa laskutuspalvelun kautta. Tuhannet kevytyrittäjät ovat perustaneet oman yrityksen. Laskutusyrittäjyys on kelpo tapa tehdä työtä ja monelle luonteva polku yrittäjyyteen.

Myös tekniikan kehittyminen avaa uusia yrittäjyyden mahdollisuuksia. Pienikin yritys voi toimia uusilla välineillä jopa globaalisti. Työtä voi myös tehdä melkein mistä tahansa.

Yrittäjyyttä vahvistaa myös Suomen poikkeuksellisen jäykkä työmarkkinajärjestelmä. Moni pieni yritys ei halua palkata työntekijöitä vaan ostaa mieluummin toiselta yritykseltä.

Työllistämisen riskistä on keskusteltu kiivaasti koko syksy. Työmarkkinajärjestöt ja hallitus mittelivät siitä, saako henkilöperusteista irtisanomista helpottaa, jotta pienyrittäjät uskaltaisivat helpommin palkata lisää työntekijöitä.

Hallitus muokkasi esityksensä lopulta muotoon, jossa henkilöperusteisen irtisanomisen helpotuksille ei ole työntekijärajaa. Suomen Yrittäjät pitää hallituksen esitystä riittävän hyvänä. Uskomme, että se rohkaisee pienyrittäjiä palkkaamaan lisää työntekijöitä.

Se voi myös auttaa yksinyrittäjiä ottamaan työntekijän helpottamaan omaa työkuormaansa ja auttamaan asiakkaiden palvelemisessa.

Vaikka kaipaamme Suomeen enemmän kasvavia työnantajayrityksiä, yksinyrittäjien työllä on meille valtava merkitys. Harva pärjää ilman yksin- tai pienyrittäjiä.

Parturikampaajat, suutarit, ompelijat, tilitoimistoyrittäjät, verkkosivujen tekijät, autokorjaajat, remontintekijät – monet ammattilaiset toimivat yksin- tai pienyrittäjinä. On kaikkien etu, että heidän työnsä ja toimeentulonsa esteitä puretaan mahdollisimman tehokkaasti.

Tärkeää on keventää byrokratiaa niin, että yrittäjä selviää ilmoitusvelvollisuuksistaan ja luvistaan mahdollisimman helposti.

Verotuksessa yrittäjävähennys on ollut monelle yksinyrittäjälle tärkeä apu: se luotiin toiminimiyrittäjille, avoimille yhtiöille ja kommandiittiyhtiöille tasaamaan verotusta, kun osakeyhtiöiden yhteisöveroa laskettiin.

Vuoden 2017 verotuksessa yrittäjävähennys myönnettiin peräti 344 000 asiakkaalle. Yhteensä vähennyksen määrä oli 290 miljoonaa euroa. Tämä on merkittävä yrittäjyyttä tukeva uudistus, jota yrittäjäjärjestö on ajanut ja puolustaa myös tulevien vaalien alla.

Mikael Pentikäinen
Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja.
www.yrittajat.fi

Katso tallenne: Yrittäjät ja digitalisaatio.