Olin yhtenä sunnuntaina lapseni kanssa eräässä liikunnallisessa seikkailupuistossa. Kyseessä on paikka, jossa on erinomainen tilaisuus liikkua yhdessä ja mahdollisuus viettää aikaa lastensa kanssa. Mitä kuitenkin näen kyseisen paikan kahvilassa? Äitejä ja isiä istumassa kahvilassa yksin läppäreidensä takana selvästi töitä tehden. Oliko töitä pakko tehdä sunnuntaina yhteisen ajan kustannuksella? Ehkä oli. Saiko konetta naputteleva vanhempi tekemästään työstä jotain korvausta? Tuskin, ikävä kyllä.
Työntekijä, välitätkö itsestäsi? Kenties pyrit nukkumaan hyvin, harrastat ehkä liikuntaa, ulkoilet ja luultavasti vietät myös yleensä vapaa-aikaa perheesi ja ystäviesi kanssa. Hyvä niin, mutta ethän tee työtä ilmaiseksi? Todennäköisesti saat palkkaa, mutta yllättävän usein törmään tilanteeseen, jossa etenkin toimihenkilöt, asiantuntijat ja muut niin sanottua tietotyötä tekevät ihmiset, joilla työsopimukseen on kirjattu viikoittaiseksi työajaksi 37,5 tuntia, painavat duunia iltaisin, viikonloppuisin, sairastaessaan ja jopa kesken lomaa. Harmillisen usein he eivät saa lisiä, korvauksia tai edes ”plussaa” mahdolliseen liukumasaldoonsa. Toisin sanoen he tekevät työtä ilmaiseksi.
En väitä etteikö joskus olisi tarpeellista tehdä töitä normaalin konttoriajan ulkopuolella tai että saapuneita sähköposteja ei saisi selailla omalla ajallaan, mutta työn tekeminen säännöllisesti yömyöhään kotisohvalta käsin tai sunnuntaina perheen yhteisen ajan kustannuksella ilman mitään korvausta, kuulostaa suoraan sanottuna melko typerältä. Jos jo nyt pystyt jollain tavalla merkitsemään tekemäsi työt muistiin ja pitämään tehtyjä tunteja vaikkapa vapaina niin hyvä, mutta jos et, niin olisikohan syytä alkaa pohtimaan asiaa hieman tarkemmin. Muista että työntekijänä sinä myyt omaa vapaa-aikaasi työantajallesi.
Muista että työntekijänä sinä myyt omaa vapaa-aikaasi työantajallesi.
Esimies, välitätkö alaisistasi? Toivottavasti vastaat tähän kyllä. Seuraat varmasti töiden valmistumista, muistutat lähestyvistä deadlinesta ja hyvänä pomona ehkä silloin tällöin muistat myös kehua alaisiasi hyvästä työstä. Tiedätkö kuinka pitkää päivää alaisesi tekevät tai kuinka paljon heille on kertynyt tunteja mahdollisiin itse ylläpidettyihin exceleihin? Onko sinulla tietoa alaistesi jaksamisesta? Toki työssäjaksaminen on laaja käsite, johon liittyy monia eri tekijöitä, mutta jo maalaisjärjelläkin pääteltynä on aivan selvää, että tehtyjen työtuntien määrä on varmasti yksi iso tekijä jaksamiseen, työhyvinvointiin ja sitä kautta myös hyviin tuloksiin.
Iso johtaja, välitätkö yrityksestäsi? No, tottakai välität. Omistajat haluavat tuloksia ja sinut on palkattu niitä tekemään. Millä tavalla teillä päästään tuloksiin? Silläkö että työntekijöille maksetaan kiinteää kuukausipalkkaa seitsemän ja puolen tunnin keskimääräisestä päivätyöstä, vaikka tosiasiassa ”kirjoittamaton sääntö” ja pinttynyt yrityskulttuurinne ohjaavat ja osaltaan jopa vaativat työntekijöitä avaamaan kannettavat toistuvasti vielä Urheiluruudun jälkeen, kun jo työpaikalla vietetty perus 8-18-päivä ei ole riittänyt kaikkien tarvittavien tehtävien hoitoon? Toivottavasti ei näin. Tai jos tehdään, niin toivon, että teillä työntekijöillä on helppo mahdollisuus myös merkitä tehdyt työt esimerkiksi omaan saldoonsa ja tätä kautta nauttia ansaitsemistaan vapaista kun työtilanne niin sallii.
Työntekijät ja heidän palkkansa maksavat, ja vieläpä melko paljon, etenkin näin Pohjoismaissa. Väitän faktaksi myös sitä, että jo pelkästään työtyytymättömyys, työstä johtuvat burnoutit ja muut sairaspoissaolot maksavat myös, eikä tällöinkään puhuta enää aivan pikkusummista. Kun organisaatio välittää tärkeimmästä osastaan eli työntekijöistä ja on valmis tarjoamaan heille työkaluja työajan seurantaan ja työssäjaksamiseen, uskaltaudun heittämään väitteen, että tämä näkyy myös tuloksessa, positiivissa sellaisessa.
