Yhteisenä päämääränä terve ja jatkuvasti uudistuva opetustoimialan ekosysteemi

On tärkeää, että oppilaitokset, oppijat ja kasvattajat saavat tulevaisuuden tarpeisiin vastaavat työkalut tuekseen. Se onnistuu yhteistyöllä ja kohdistamalla voimavarat niin, että rakennetaan uutta sinne, missä sitä tarvitaan, ja uudistetaan jo markkinoilla olevia ratkaisuja niin, että saumaton kokonaisuus ja aito käyttäjälähtöisyys toteutuvat.

Viiden kunnan 10.11. julkistama sopimus koulutusalan digitaalisen ekosysteemin luomiseksi on tervetullut uutinen (Helsingin Sanomat 11.11.) Opetushallitus on oikeassa siinä, että ekosysteemistä toimintaa on tähän saakka ollut vain vähän koulutuksen alalla Suomessa.  

Mitä seuraavaksi todella tarvitaan?  

Siitä kuntien kesken on tärkeää saavuttaa yhteisymmärrys ”toiveiden tynnyrin” sijasta. Tuskin on itsetarkoitus rakennella uudelleen niitä ohjelmistoja, joita on kaupallisesti saatavilla, laajasti hyötykäytössä ja jotka on toimiviksi todettu. Eri palvelujen yhteenkokoamiseen ja kertakirjautumiseen on jo nyt olemassa ratkaisuja, jotka sujuvoittavat opettajien työpäivää. Toivottavasti niitä kunnissa myös otetaan käyttöön koulujen arkea helpottamaan. 

Miten digitaalinen kokonaisuus kannattaa toteuttaa?  

Julkisella sektorilla on vain harvoja rohkaisevia menestystarinoita omista laajoista tietojärjestelmähankkeista, jotka valmistuivat halutussa ajassa, sovitun budjetin puitteissa ja jotka ylipäätään toimivat kuten toivottu. 

Ruotsista tiedämme, että Tukholmassa opetustoimi kulutti miljardi kruunua hieman digionemaiseen järjestelmäprojektiin, eikä valmista ole vieläkään. Samoin Norjassa julkishallinto on kehittänyt sähköistä ratkaisua lukioille vuodesta 2013, ja seitsemän vuoden haastava projekti on kustannuksiltaan Tukholman hankkeen mittaluokkaa. Näihin pohjoismaisiin kokemuksiin olisi nyt kehittäjien ja varsinkin kuntapäättäjien syytä perehtyä, ettei kompastuta ainakaan samoihin kalliisiin virheisiin Suomessa.

Mistä kuntien kannattaa maksaa?  

SaaS-palvelua eli valmista ohjelmistoa pilvestä käyttäessä kunnan ei tarvitse maksaa omistamisesta vaan vain käyttämisestä. Esimerkiksi Wilman eli koulujen toiminnanohjausjärjestelmän ja vanhemmillekin tutun viestiohjelmiston kustannukset ovat nyt keskimäärin 10 € per oppija vuodessa. Se on vain murunen opetustoimen nykyisistä oppilaskohtaisista kustannuksista.

Euroja puntaroivan on syytä muistaa, etteivät maksut lopu järjestelmän pystyttämiseen. Kaikkia ohjelmistoja täytyy ylläpitää jatkuvasti niiden tietoturvallisuuden vuoksi. Lisäksi pitää kehittää käyttäjien toivomia ja viranomaisten sekä lain vaatimia uusia ominaisuuksia niihin. Tähän kuluva aika, vaiva ja ammattilaisten työ ja riskit sisältyvät jo olemassa olevien ohjelmistojen vuosihintaan. Valtio ja Business Finland eivät enää 2023 jälkeen ole mukana opetusalan ekosysteemiä rahoittamassa, joten käyttäjien on syytä valmistautua maksamaan Kuntien Tiera -yhtiölle sekä aikaansaadun ohjelmiston käyttämisestä että sen jatkokehityksestä. 

Miten Wilma kehittyy? 

Kouluista on purnattu parin viime vuoden aikana ihan aiheesta: meillä on ollut ongelmia Wilman kehitysputken kanssa ja uusien, toivottujen ominaisuuksien valmistumisessa käyttäjien hyödyksi. Alun perin Wilmassa on ollut tavoitteena pitää käyttäjäkuntien kustannukset mahdollisimman matalina, ja tämän hyvän aikeen kääntöpuoli on se, että ”kehitysvelkaa” pääsi kertymään. 

Sinä ehkä näet vain sen Wilman, jota itse olet omassa työssäsi tai vanhempana tottunut käyttämään. Wilma on paljon enemmän: oikeastaan koko koulun hallinnon ja toiminnanohjausjärjestelmä. Wilman taustajärjestelmät ja viestiohjelma palvelevat monia eri koulutusta järjestäviä tahoja: varhaiskasvatusta, peruskouluja ja toisella asteella ammattikouluja ja lukioita. Näiden kaikkien erityistarpeita vastaavat ominaisuudet on kehitetty Wilmaan vuosikymmenten varrella, ja käyttäjien kanssa yhdessä sitä kehitetään jatkuvasti eteenpäinkin.  Itsekriittisesti voi sanoa, että kehitystyö oli aiemmin ehkä liiankin kouluastekohtaista. Nykyisen toimintatapamme mukaan kehitämme kaikille yhteisiä toiminnallisuuksia.  

Koronakevät ja yhtäkkinen tarve aloittaa etäkoulut kyllä todisti Wilman joustavuuden ja sen ylläpitäjien palvelualttiuden. Huikea piikki liikenteen määrässä ja käyttötavat sellaiseenkin, mihin Wilmaa ei ole suunniteltu, haluttiin ja myös pystyttiin järjestämään pikavauhtia kaikkialla Suomessa. En ole ihan varma, pystyisikö julkisen sektorin arkeen mitoitettu järjestelmä ja sen ylläpitäjät näin ketterästi vastaaviin isoihin muutoksiin. Wilman vahvuus korona-ajan käyttöpiikissä on nimenomaan se, että operatiivinen toiminta ei katkea yhdessä ja samassa järjestelmässä, kuten voisi käydä usean eri järjestelmän yhdistelmässä. 

Miten ekosysteemistä tehdään totta?  

Ekosysteemimallin teknisistä rajapinnoista on helppo sopia. Tietotekniikan lisäksi tarvitaan myös uusia sopimusmalleja ja hankintatapoja, jollaisia vielä ei ole julkisella sektorilla. 

Me teemme oman osamme ja kehitämme Wilmaa edelleen niin, että varmasti sitten, kun Digione on kypsä käyttöön, senhetkiset vaatimukset eri rajapinnoille on myös otettu huomioon. Näinhän toimimme jo nyt, sillä tuotekehityksessä otetaan joka vuosi huomioon ne toimintaympäristön muutokset, joita varhaiskasvatukseen ja kouluihin liittyvissä lainsäädännössä tai opetusohjelmien tavoitteissa ja sisällöissä sillä kertaa on tapahtunut. 

 Yhteinen päämäärä on saada Suomen opetustoimialalle syntymään terve ja jatkuvasti uudistuva ekosysteemi, jossa kumppaneita ei kättelyssä jaeta vuohiin ja lampaisiin. Meille julkisen sektorin toimijat, OPH ja kunnat ovat kaikki mieluisia kanssakehittäjiä, samoin toiset alan liikeyritykset. Tärkeintähän on, että oppilaitokset, oppijat ja kasvattajat saavat tulevaisuuden tarpeita vastaavat työkalut tuekseen – veronmaksajien kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla.  

Se onnistuu yhteistyöllä ja kohdistamalla voimavarat niin, että rakennetaan uutta sinne, missä uutta tarvitaan, ja uudistetaan jo markkinoilla olevia ratkaisuja niin, että saumaton kokonaisuus ja aito käyttäjälähtöisyys toteutuvat. 

Jukka Holm 

toimitusjohtaja 

Visma Enterprise 

Suosituimmat

  • Matka Tikonista Fivaldiin: Porvoon Tilipalvelu (osa 1/2)

    Tilitoimisto Porvoon Tilipalvelu on nyt uuden edessä, sillä yrityksessä ollaan vaihtamassa järjestelmää Tikonista Fivaldiin. Tässä juttusarjassa seurataan Tikon-tilitoimiston matkaa ohjelmiston vaihdon aikana.

  • School Day Dashboard

    Dashboard avasi silmät ja vapautti Exceleistä

    Paljon koulun arkeen liittyviä asioita löytyy koulun datasta. Monelle oppilaitokselle on varmasti tuttua erilaisten tilastolukujen raportointi. Visman yhteistyökumppanin School Dayn kehittämä Dashboard visualisoi tämän tiedon ja tuo mahdollisuuksia tiedolla johtamiseen. Visualisoinnin lisäksi Dashboard myös auttaa parantamaan tiedon laatua. Lue asiakkaamme Saimaan ammattiopisto SAMPOn kokemuksia Dashboardin käytöstä.

  • Ihmisten johtamisen ABC

    Ihmisten johtamisen ABC

    Esimiestyö vaatii erityisiä taitoja, joiden avulla työntekijöiden onnistumisia tuetaan. Asiantuntijamme vinkkien avulla löydät lisää aikaa ihmisten johtamiselle ja opit arvioimaan kuinka hyvin siinä onnistut.