Paljonko voimme vaatia viivästyskorkoa asiakkailtamme?
Viivästyskorko on korkoa, jota velkojalla on oikeus laskuttaa erääntyneelle ja maksamatta olevalle saatavalleen laskun eräpäivästä lukien maksupäivään saakka. Viivästyskorko hyvittää velkojaa maksuviivästyksen johdosta ja toisaalta pyrkii ohjaamaan laskun maksamiseen ajallaan. Viivästyskorko määräytyy eri tavalla yritys- ja kuluttajakaupassa.
Viivästyskorko, jos asiakkaasi on yritys
Yritysten välisessä kaupassa voidaan vapaasti sopia viivästyskorosta, kuten muistakin kaupan ehdoista. Jos viivästyskorosta on sovittu, niin myyjällä on oikeus vaatia ostajalta sopimuksen mukaista viivästyskorkoa eräpäivästä lukien ellei laskua makseta eräpäivänä. Viivästyskorko kannattaa ottaa mukaan yrityksen käyttämiin sopimusehtoihin, kun niitä laaditaan tai päivitetään.
Pelkästään laskuun merkitty viivästyskorko ei kuitenkaan aina välttämättä tarkoita sitä, että korosta on sovittu, ellei kyse ole vakiintuneesta kauppatavasta.
Jos viivästyskorosta ei ole sovittu, niin velkojalla on kuitenkin oikeus kaupallisissa sopimuksissa vaatia velalliselta ns. laillista korkoa eräpäivästä lukien. Laillinen korko yritysten välisessä kaupassa on Euroopan keskuspankin (EKP) viitekorko lisättynä 8 prosenttiyksiköllä. Viitekorko tarkistetaan kaksi kertaa vuodessa, kesäkuun ja joulukuun lopulla.
Viivästyskorko, jos asiakkaasi on kuluttaja
Kuluttajansuojalaki määrittelee kuluttajaksi luonnollisen henkilön, joka hankkii kulutushyödykkeen pääasiassa muuhun tarkoitukseen kuin harjoittamaansa elinkeinotoimintaa varten.
Kuluttaja-asiakkailta ei voida vaatia korkeampaa viivästyskorkoa kuin EKP:n viitekorko lisättynä 7 prosenttiyksiköllä. Kuluttajasaatavien viivästyskorko saa olla tällä hetkellä (kesäkuu 2018) korkeintaan 7 %. Viitekorko tarkistetaan puolivuosittain.
Olemme seuranneet laillisen viivästyskoron kehitystä sen koko olemassaolon ajan. Tarkista ajantasainen viivästyskorkoprosentti täältä.
