Veromuutokset 2016

Toukokuussa 2015 Juha Sipilän uusi hallitus julkisti hallitusohjelmansa. Hallitusohjelma sisältää useita verolinjauksia koko hallituskaudelle. Nämä hallitusohjelman verolinjaukset ovat vielä monilta osin varsin yleisluonteisia toteamuksia  ja niiden on tarkoitus konkretisoitua kunkin vuoden osalta vuosittaisissa budjettiriihissä. Tämän syksyn budjettiriihen tuloksena hallitus on antanut  esitykset tulevista veromuutoksista, joiden on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2016.

Tuloverotuksen muutosesitykset

Veromuutokset kohdistuvat tuloverotuksen puolella etenkin henkilöverotuksen ylempiin tuloluokkiin sekä asuntolainan korkovähennykseen.

  • valtion tuloveroasteikkojen tulorajojen korotus n. 1,2 prosentilla (ns. indeksitarkistus) ja lisäksi tuloveroasteikon  ylimmän tuloluokan alarajan euromäärän lasku 90.000 eurosta 72.300 euroon (ns. solidaarisuusvero). Tämän solidaarisuusveron alarajan laskun on tarkoitus olla määräaikainen koskien vuosia 2016 ja 2017. Suomen verolainsäädännön historia toki tuntee veroja, jotka on säädetty alun perin määräaikaisiksi, mutta jääneet sittemmin käytännössä pysyviksi.
  • työtulovähennys ja kunnallisverotuksen perusvähennys; näiden enimmäismäärät hiukan nousisivat.
  • pääomatulojen ylempi verokanta nousisi 33 prosentista 34 prosenttiin. Ylempää verokantaa sovelletaan 30.000 euron pääomatuloista alkaen, kuten nykyisinkin.
  • asuntovelan korkovähennyksen leikkaus jatkuisi. Vuonna 2016 vähennyskelpoista olisi enää 55 % asuntolainan koroista, vuonna 2017 45 % , vuonna 2018 35 % ja vuonna 2019 25 %.
  • luonnollisilla henkilöillä ja kuolinpesillä omaisuuden luovutuksesta syntynyt tappio olisi vähennyskelpoista myös muista pääomatuloista tappion syntymisvuonna ja viitenä seuraavana verovuonna. Nykyisinhän kyseiset luovutustappiot ovat vähennyskelpoisia ainoastaan luovutusvoitoista. On tärkeää huomata, että tämä muutos ei koskisi esimerkiksi osakeyhtiöiden henkilökohtaisen tulolähteen luovutustappioita, jotka olisivat edelleenkin vähennyskelpoisia ainoastaan henkilökohtaisen tulolähteen luovutusvoitoista.
  • luonnollisille henkilöille ja kuolinpesille annettaisiin mahdollisuus ansiotuloverotuksessa vähentää yliopistoille ja korkeakouluille tehtävä vähintään 850 euron ja enintään 500.000 euron rahalahjoitus.

Arvonlisäverotuksen muutokset

Arvonlisäverotukseen ei ole tulossa kaikkia arvonlisäverovelvollisia koskevia muutoksia. Muutokset koskevat arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa sekä arvonlisäverovelvollisuuden huojennusrajaa.

  • arvonlisäverovelvollisuuden liikevaihdon alaraja nousee 8.500 eurosta 10.000 euroon ja samalla alarajaan liittyvä huojennusalueen yläraja nousee 22.500 eurosta 30.000 euroon.

Esitys tehokkaan katumisen sallimisesta verotuksessa peruttu

Hallituksen suunnitelmissa oli ottaa käyttöön menettely, joka olisi mahdollistanut tulo-,perintö- tai lahjaverotuksessa puuttuneiden varojen oma-aloitteisen ilmoittamisen. Näin ilmoittaja olisi välttynyt veropetosyytteiltä. Tämä julkisuudessakin paljon esillä ollut hallituksen esitys on kuitenkin päätetty perua.

SVOP-rahaston palautuksen siirtymäaika loppuu 31.12.2015

Ennen 1.1.2014 tehtyjen sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosijoitusten (ks. osakeyhtiölaki luku 8 § 2) eli ns. svop-rahastosijoitusten palautuksiin sovelletaan uusia säännöksiä 1.1.2016 alkaen. Tämä tarkoittaa, että siirtymäsäännös loppuu ja 1.1.2016 alkaen kaikkien listaamattomien yhtiöiden svop-rahaston palautukset verotetaan pääsääntöisesti osingonjakona. Svop-rahastopalautukset voidaan kuitenkin jatkossakin verottaa pääomanpalautuksina silloin kun palautetaan osakkeenomistajalle tämän itsensä tekemä sijoitus ja sijoituksen tekemisestä on kulunut enintään 10 vuotta.  Vuoden 2015 loppuun saakka voidaan siirtymäsäännöksen nojalla palauttaa ennen 1.1.2014 tehtyjä svop-sijoituksia vanhojen säännösten mukaan.

Muita verotuksen muutosesityksiä

Uuden hallituksen myötä veromuutospaketti on hyvin kattava ja sen vaikutukset näkyvät myös muissa kuin yllä mainituissa verotuksen kohteissa. Hallitus esittää verotuksen muutoksia vuodelle 2016 mm. autoveroon, ajoneuvoveroon, energiaveroon, jäteveroon, tupakkaveroon, kiinteistöveroon ja perintö- ja lahjaveron viivekorkoon. Paljon puhuttanut SOTE-uudistus ja sen vaikutus verotukseen on vielä tässä vaiheessa auki.

  • Kiinteistöveron osalta kiinteistöveroprosenttien vaihteluvälien ala- ja ylärajat nousisivat.
  • Tulevia vuosia odottamaan jää hallitusohjelmassa mainittu yrittäjävähennys, joka koskisi mm. liikkeen- ja ammatinharjoittajia ja henkilöyhtiöitä, mutta ei esimerkiksi osakeyhtiöitä. Vähennyksen määrä olisi tarkoitus olla 5 % tuloksesta.
  • Vielä kauempana tulevaisuudessa lienee hallitusohjelmassa mainittu tulolähdesidonnaisuuden poistaminen osakeyhtiöiden tappioiden vähentämismenettelystä. Voi olla, että tätä uudistusta ei saada läpi tälläkään hallituskaudella.
  • Tuleva SOTE-uudistus  tullee aikanaan myllertämään nykyisen kunnallis- ja valtionverotukseen perustuvan tuloverojärjestelmän melkoisesti. Kuntien tehtävien merkittävä siirtyminen SOTE-alueille tulee vaikuttamaan verotukseen. Tuleeko ”maakuntavero” vai tehdäänkö joku muu isompi verojärjestelmän muutos; nämä jäävät nähtäväksi.

Reijo Korpela
KHT
Visma Services Oy

About

Visma on Pohjoismaiden johtava yritysohjelmistojen, taloushallinnon palveluiden sekä IT-projekti- ja konsultointipalveluiden tarjoaja. Suomessa Visma-perheeseen kuuluvat yritykset työllistävät yhteensä yli 900 asiantuntijaa ja palvelevat yli 50 000 asiakasta.
Connect with Visma: