Siirry sisältötekstiin

Hatusta kiinni – Työ muuttuu enemmän kuin arvaammekaan

Digitalisaatio kiihtyy ja työn tekemisen tavat uudistuvat nopeastikin, arvioi Visma Publicin Juha Mäntylä. Muutos voi toisia hirvittää, mutta lopulta siitä hyödymme me kaikki.

”Työ tulee seuraavan kymmenen vuoden aikana muuttumaan enemmän kuin se on muuttunut viimeisen 50 vuoden aikana.” 

Visma Publicin toimitusjohtaja Juha Mäntylä on asiastaan varma. Työelämän suuri muutos tulee perustumaan yhä kiihtyvään digitalisaatioon. Muutos ei tapahdu äkillisesti, vaan uusia keinoja parantaa ja helpottaa työn tekemistä teknologisten ratkaisujen kautta kehitetään jatkuvasti. 

”Kaikki, mitä voidaan digitalisoida, tullaan digitalisoimaan,” Mäntylä arvioi. 

Kukapa olisi muutama vuosikymmen sitten uskonut, että vuonna 2021 ojaa kaivetaan 3D-ohjauksella. Mutta niin vain kaivinkonettakin voi tänä päivänä ohjata päätelaitteella kuin pelikonetta. Murros on kuitenkin ensimmäisenä ulottunut niille aloille, joissa sähköisten järjestelmien käyttöönotto on ollut luontevaa.  

”Esimerkiksi taloushallinnon digitalisoituminen ja sitä kautta työn tehokkuuden kasvu on ollut valtavaa – näemme sen omissa asiakasyrityksissämme,” Mäntylä toteaa. 

Visma on selvittänyt työn tuottavuuden kasvua asiakkaillaan. Selvityksen mukaan voidaan arvioida, että digitaalisia ratkaisuja onnistuneesti käyttävien yritysten työn tuottavuus on kansallista tasoa korkeampi.* Tätä kehitystä on syytä jatkaa ja vahvistaa. 

Tekoäly ja koneoppiminen muutosvoimina

Korona-aika haastoi yrityksiä muuttamaan prosessejaan nopeasti. Yritysten tuli varmistaa, että työtä pystytään tekemään ajasta ja paikasta riippumatta ja erilaisilla päätelaitteilla. Pakon edessä tuli poistettua moni pullonkaula.  

”Koronapandemia vauhditti digitaalisten kanavien kautta tehtävää yhteistyötä, mikä näkyi vaikkapa sähköisen allekirjoituksen käyttöönotossa. Sähköiset allekirjoitukset ovat olleet käytettävissä pitkään, mutta nyt etätyö pakotti monet yritykset ottamaan digiloikan”, Mäntylä kertoo. 

Mihin suuntaan kehitys on jatkossa menossa? 

”Tekoälyn ja koneoppimisen soveltaminen on voimakkaimmassa nousuvaiheessaan,” Mäntylä arvioi. ”Digitaalisen päättelyn tarkentuminen ja ennakoinnin parantuminen ovat kehityslinjoja, jotka tulevat muuttamaan työn tekemistä huomattavasti.”

Toinen megatrendi on järjestelmien välisen tiedonsiirron standardoituminen ja API-liiketoiminta. 

”Nyt syntyy valitettavan paljon haasteita siitä, että tieto on erillisissä järjestelmissä ja integraatio on rajoittunutta. Tällä hetkellä tieto usein köyhtyy, kun dataa siirretään järjestelmästä toiseen.”

Muutos on kuitenkin jo tapahtumassa. Mäntylä mainitsee esimerkkinä Visma Tampuurin, joka sisältää valtavia määriä dataa kiinteistöjen kunnossapidosta, korjauksista ja tietoliikenteestä. Kertaalleen järjestelmään syötetty data on avoimien rajapintojen kautta hyödynnettävissä muissa palveluissa. Se säästää aikaa. 

”Uudet teknologiat voivat pelottaa ja niistä on helppo maalata kauhukuvia. Tutkimusten mukaan digitaalisten teknologioiden käyttö kuitenkin kiihdyttää taloudellista toimeliaisuutta ja luo uutta työtä,” Mäntylä toteaa. 

Koulutustarve muuttuu ja kasvaa

On selvää, että automaatio, tekoäly ja robotiikka muuttavat työn tekemistä ja työelämää. Monet suorittavat työtehtävät jäävät historiaan, ja tilalle tulee asiantuntijatehtäviä. Tästä seuraa luonnollisesti paljon uudenlaista koulutustarvetta.

Tarvitaan HR-ratkaisuja, jotta pystytään suunnitelmallisesti kehittämään henkilökunnan osaamista sen mukaan, minkälaisia tarpeita muuttuvassa työssä on. 

”Nyt on meneillään valtavasti henkilöstön kehittämiseen liittyviä digitaalisia hankkeita. Jos vilkaistaan vaikka Slushin start-upeja, iso osa niistä on HR-yhtiöitä,” Mäntylä sanoo. 

Henkilöstön kehittämiseen ja hyvinvointiin liittyvä digitalisointi etenee ja jatkuu vähintään nykyisellä tahdilla. Muutama vuosi sitten lounasseteleitä revittiin nipusta, nyt ateria maksetaan kassalla mobiilisovelluksella. Työterveyshuollon asioinneista iso osa voidaan hoitaa digitaalisesti. 

Digitalisaatio ei siis ole millään tavalla ristiriidassa ihmisiin panostamisen kanssa. Ja se vasta onkin tärkeää. 

”Ihmiset ovat tulevaisuuden kehittämisen tärkein voimavara.”

* Visman asiakkaiden jalostusarvoprosentti kasvoi 7,5 prosenttiyksikköä vuodesta 2015 vuoteen 2019, kun koko Suomen osalta vastaava kasvu oli 1,4 prosenttiyksikköä.  

Lue lisää

Suosituimmat