Työelämä on viime vuosina läpikäynyt varsinaisen myllerryksen. Sen vaikutukset näkyvät niin työpaikoilla kuin myös työntekijöiden kotona. Oletko työantajana perillä kaikista viime aikojen tuomista haasteista ja mahdollisuuksista? Mihin teidän yrityksenä tulisi keskittyä tällä hetkellä ihmisten johtamisessa?
Jos tuntuu, että pää on pyörällä kaiken tämän keskellä, kannattaa jatkaa lukemista! Koostimme sinulle ajankohtaiset työhyvinvoinnin trendit alkavalle vuodelle 2023. Näiden avulla voit suunnata organisaatiosi resurssit tämän päivän työhyvinvoinnin kulmakiviin.
Työntekijöiden fyysinen ja henkinen hyvinvointi
Maailman myllerrykset pandemiasta viime aikaiseen huimaan inflaation ja elinkustannusten nousuun ovat nostaneet ihmisten stressitasoja ja lisänneet loppuunpalamisen riskiä. Samalla ollaan myös enenevässä määrin tietoisia pitkäaikaisen stressin vaikutuksesta terveyteen.
Hyvinvointiin panostaminen niin fyysisellä kuin henkisellä tasolla on yhä nouseva trendi. Samoin työntekijät arvottavat työtä ja työpaikkoja sen suhteen, miten hyvin uskovat voivansa kyseisessä työssä.
Tässä on yrityksillä tuhannen taalan paikka. Tarvitaan henkilöstön hyvinvointisuunnitelma, joka tähtää
- työntekijöiden mielenterveyden ylläpitoon,
- työn ja vapaa-ajan tasapainoon,
- fyysisestä kunnosta huolehtimiseen ja
- työpaikalla hyväksyvän kulttuurin luomiseen.
Pääpaino kaikissa työhyvinvointiin liittyvissä toimissa tulisi olla ennaltaehkäisevässä työssä. Loppuunpalaminen pitäisi estää kaikin keinoin, ja mitä varhaisemmin asiaan pystytään vaikuttamaan sen parempi.
Huomioitavaa on, että työntekijät eivät useinkaan ole halukkaita kertomaan työnantajalle mahdollisista mielenterveyteen liittyvistä ongelmistaan. Tästä syystä olisi tärkeää tukea työntekijöitä pitämään itse huolta terveydestään ja jaksamisestaan. Työntekijöille voidaan esimerkiksi jakaa tietoa taloudenpidosta sekä heitä voidaan rohkaista mielenterveyttä edistävien toimintojen pariin.
Uunituoreessa työajanseurantatutkimuksessa selvisi, että vain 23,8 % kyselyyn vastanneista HR-ammattilaisista hyödyntää työajanseurannasta kertyvää tietoa työhyvinvoinnin kehittämiseen. Osassa tapauksista taas työajanseurantajärjestelmää ei syystä tai toisesta käytetä. Vaikka 63,9 %:lla kyselyyn vastanneista HR-ammattilaisista oli käytössään työajanseurantajärjestelmä, 10,8 % kertoi työajanseurannan tapahtuvan edelleen Excelissä, Sheetsissä tai vastaavassa. Tähän joukkoon kuului myös muutama suurempi organisaatio.
Syynä tähän voi olla joko toimivan työajanseurantajärjestelmän puute tai yksinkertaisesti se, ettei työajanseurannan merkitystä ole vielä tässä mielessä ymmärretty. Työuupumuksen ehkäisyssä työajanseurannalla on kuitenkin merkitystä. Jatkuvat ylityötunnit ovat konkreettinen merkki siitä, että työntekijän työkuorma on kasvanut oletettua suuremmaksi. Tutkimuksessa ehdotetaan, että työhyvinvoinnin kehittämisessä kannattaa käyttää avuksi työajanseurantaa, joka hälyttää ylityötunneista. Näin toistuvat ylityöt huomataan, ja ne on helpompi ottaa työntekijän kanssa puheeksi.
Lyhennetty työaika on yksi mahdollinen keino lisätä työntekijöiden jaksamista sekä lisätä kokemusta työn mielekkyydestä ja tunnetta sen hallinnasta. Toiseksi, datan avulla saavutettu läpinäkyvyys, reiluus ja tasapuolisuus ihmisten johtamisessa on omiaan lisäämään henkilöstön tyytyväisyyttä. Työvuorojen automatisoitu suunnittelu on todistetusti lisännyt työtyytyväisyyttä ja hyvinvointia erityisesti vuorotyöaloilla.
Automaatio, tekoäly ja digitalisaatio
Digitalisaatio on muuttanut kaikkea tekemistä ja paluuta entiseen ei ole. Yritysten menestyminen tämän päivän haastavassa kilpailutilanteessa on vahvasti sidoksissa niiden kykyyn omaksua uudet tavat toimia. Karkeasti sanottuna yritysten on osattava automatisoida kaikki mihin ei tarvita ihmistä. Näin työntekijöiden resurssit voidaan käyttää optimaalisesti, mikä kustannussäästöjen lisäksi vaikuttaa vahvasti työntekijöiden työhyvinvointiin ja -motivaatioon. Vuonna 2023 digitalisaation vauhti vain kiihtyy ja kuvaan tulee myös AI ja koneoppiminen, jotka tulee integroida yrityskulttuuriin.
Paineita yrityksen suuntaan tulee myös työntekijöiltä. Tuoreen tutkimuksen mukaan 48% työntekijöistä sanoo vaihtavansa työpaikkaa jos heidän oletetaan työskentelevän toimistolla täysimääräisesti. Tulevaisuudessa ihmisten johtaminen tulee olla rakennettu jatkuvan teknologisen uudistumisen, luovien viitekehysten ja datalähtöisten ratkaisujen varaan, jotta voidaan tarjota työntekijöille innovatiivinen ja edistyksellinen työpaikka.
Automatisoitu työvuorojen suunnittelu on hyvä esimerkki siitä, miten dataa hyödyntämällä voidaan lisätä työhyvinvointia kun mahdollistetaan tasavertainen johtaminen. Vuorotyössä työvuorojen jakaminen avoimesti, tasapuolisesti ja reilusti vaikuttaa suoraan työntekijöiden hyvinvointiin. Visman WFM-työkaluista löytyy erinomaiset ratkaisut vaativaankin työvoiman hallintaan ja työvuorosuunnitteluun. Työvuorosuunnitelujärjestelmän avulla esimiesten työmäärästä voidaan vapauttaa jopa kolmannes tärkeään esihenkilötyöhön. Lisäksi työvuorojen jakamiseen saadaan työhyvinvointia lisäävää tasapuolisuutta.
Etätyö ja joustavuus
Etätyö, työn ja työaikojen joustavuus, itseohjautuvuus – nämä ovat kaikki pandemian mukanaan tuomia uuden normaalin ulottuvuuksia. Vuonna 2023 yritysten tulee etätyön tarjoamisen lisäksi pystyä kohtaamaan haasteet, joita etätyö on tuonut tullessaan. Vaikka etätyö ja erilaiset työn tekemisen hybridimallit on pääosin koettu tervetulleiksi, mukana on tullut myös risuja ja rikkaruohoja.
Suurimmaksi etätyön haasteeksi on noussut työstä irrottautuminen sekä huonon työergonomian aikaansaamat selkä- ja niskakivut. Etätyö on hämärtänyt työn ja kotielämän rajoja, joka on lisännyt henkistä kuormitusta. Kun töitä ei voi jättää työpaikalle työpaikalta lähtiessä, työpäivät venyvät helposti epäterveellisen pitkiksi ja ollaan ikään kuin jatkuvasti töissä. Yritykset voivat tukea työntekijöiden työstä irrottautumista esimerkiksi tarjoamalla liikuntaetuja tai muita keinoja huolehtia työntekijöiden riittävästä liikunnasta ja levosta.
Yksi joustavan työn tekemisen trendi on kasvava keikka- ja freelance-työntekijöiden määrä. Freelance-työntekijät antavat yritykselle joustavuutta haastavassa maailman tilassa, jossa ennusteiden tekeminen tuntuu usein arpapeliltä. Haasteena yrityksillä on saada freelance-työntekijät integroitua osaksi yrityksen prosesseja ja henkilöstöä. Samalla kun fyysisen työpaikan osalta työntekijöiden joukko on kirjavampaa, on tärkeää huomioida, että ei priorisoida lähellä työskenteleviä työntekijöitä.
Metaverse
Metaverse on joidenkin lähteiden mukaan tämän hetken suurin HR-trendi. Gartnerin teettämän tutkimuksen mukaan 25 % ihmisistä tulee käyttämään tunnin päivässä Metaversessa vuonna 2026.
Mutta mikä tarkalleen ottaen on Metaverse? Tästä on vallalla hyvin erilaisia määrityksiä. Metan toimitusjohtajan Mark Zuckerbergin mukaan Metaverse on ”immersiivinen online-kokemus, joka hyödyntää lisättyä todellisuutta (AR) ja/tai virtuaalitodellisuutta (VR)”. Hänen mukaansa metaverse on myös ”seuraaja mobiilikäyttöiselle internetille ja tapa yhdistää virtuaalinen maailma fyysiseen maailmaan mahdollisimman saumattomasti”.
Työntekijöiden arkeen Metaverse tulee todennäköisesti vaikuttamaan esimerkiksi siten, että virtuaalitapahtumat, työntekijöiden perehdytys, uramessut ja kokoukset tulevat tulevaisuudessa siirtymään Metaverseen. Yritysten tulisikin olla kuulolla Metaversen suhteen ja pysyä ajan tasalla sen tuomista mahdollisuuksista.
Ylennä organisaation sisältä ja tue urakehitystä
Trendi itseohjautuvuudesta tulee kasvamaan vuonna 2023. Vastuu tulee siirtymään yhä enemmän yksilöille ja tiimeille. Tämä tarkoittaa että työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet omaan työhönsä tulevat lisääntymään. Oman osaamisen ylläpitäminen ja sen kehittäminen nousevat entistä tärkeämpään rooliin. Yritysten ja johtajien tulisi olla valmiit vastaamaan työntekijöiden koulutustarpeeseen ja tukea yksilöiden urakehitystä.
Samalla kun yksilön merkitys on korostunut, valta on myös siirtynyt yhä enemmän työnantajilta työntekijöille. Työntekijät vaihtavat herkemmin työnantajaa. Tästä puhuvat ilmiöt kuten “the great resignation” ja “quiet quitting”. Etätyön myötä työmarkkina on yhä enemmän globaali ja hyvistä työntekijöistä on kova kilpailu. Työnantajien tulisi kiinnittää erityistä huomioita työntekijöiden hyvinvointiin, jotta arvokkaita työntekijöitä ei menetetä. Kyvykkäiden työntekijöiden rekrytointi on varsin kallista verrattuna olemassa olevien pitämiseen.
Työntekijöiden pitämisessä avainasemassa on työntekijöiden urakehityksen tukeminen ja urapolkujen rakentaminen organisaation sisällä. Ylennä työntekijöitä mahdollisimman paljon yrityksen sisällä. Tämä on sekä taloudellisesti kannattavaa, mutta myös työntekijöitä motivoivaa. Muista, että kaikessa oikeanlainen ja riittävä viestintä on korvaamattoman tärkeää. Kysy ja anna palautetta. Yrityksen sisäinen viestintä tuntuu aina olevan riittämätöntä.
Datan hyödyntämisen tärkeys nousee esiin myös ihmisten urakehityksen tukemisessa ja johtamistyössä. Jos esihenkilöiden aika kuluu työvuorojen suunnitteluun ja siirtelyyn, jää läsnäolevalle johtamiselle ja kulttuurin kehittämiselle yhä vähemmän aikaa. Investointi teknologiaan ja automatisointiin esimerkiksi työvuorosuunnittelussa maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin.
