työajanseuranta

Työajanseuranta – ajankohtainen ja tunteita herättävä sana

Lainsäädäntö määrittelee, että työaikaa tulisi seurata, mutta kuten tiedämme, totuus on yllättävän monessa paikassa jotain aivan muuta. Kuka tässä tilanteessa sitten oikeastaan on häviäjä?
Mielestäni kaikki häviävät.

Mietitäänpä asiaa yrityksen näkökulmasta.
Jos työaikaa ei seurata olleenkaan tai se on jätetty vain ihmisten omantunnon ja työyhteisön keskinäisen valvonnan varaan, käy helposti niin, että ihmisen geeniperimään juurtunut ”kotiinpäin vetäminen” aktivoituu. Henkilö saapuu työpaikalleen kymmentä yli kahdeksan, ja kokee tulleensa töihin jo kahdeksalta. Ja jos nyt vielä sattuu lähtemään viittä vaille neljän, niin kyllähän sen nyt helposti neljään asti pyöristää. Kyseinen työntekijä ei koe tekevänsä mitään väärää, hänhän vain hiukan pyöristää kuten ala-asteen matematiikassa on opetettu. Mutta kun asiaa ajattelee työantajan näkökulmasta, jolla 15 minuuttia päivässä työaikaansa pyöristäviä henkilöitä on 100, puhutaan yhtäkkiä jo melkoisen suurista eurosummista. Monissa tapauksissa yritys häviää selvää rahaa.

Yhteiskunnassamme on myös niitä organisaatioita, joissa työtä tehdään paljon yli työsopimuksissa ja lainsäädännössä sovitun määrän ja kaiken kukkuraksi vieläpä ilmaiseksi. Näkemykseni mukaan etenkin toimihenkilövoimaisissa yrityksessä pusketaan hikihatussa töitä kiinteällä kuukausipalkalla iltamyöhään usein viikosta toiseen. Otetaan esimerkiksi toimistotyöläinen, jonka kuukausipalkka on 3 000 euroa, työaika 37,5 tuntia viikossa ja laskennallinen tuntipalkka noin 20 euroa tunnissa. Yrityksessä ei ole tapana seurata liukuvaa työaikaa, eikä henkilöllä ole käytettävissään työkalua työajanseurantaan. Työntekijä tekee pari tuntia normaalia 7,5 tuntia pidempää päivää enemmän sääntönä kuin poikkeuksena. Tällä tavoin toimiessaan hänen laskennallinen tuntipalkkansa tippuu jo alle 16 euron. Vuodessa kyseisen henkilön menettämiä summia tai mahdollisia palkallisia vapaapäiviä ei lasketakaan enää senteissä tai minuuteissa. On aika helppoa päätellä kuka on tässä esimerkissä häviäjä.

Toki on tärkeää, että ihmiset sitoutuvat työhönsä ja tärkeät sekä kiireelliset asiat saadaan hoidettua. On myös täysin selvä asia, että nykypäivän hektisessä maailmassa ja vallitsevassa taloustilanteessa joudutaan joustamaan ja aika ajoin painamaan myös pitkää työpäivää. Ei siinä mitään, kunhan pelisäännöt ovat selvät ja tehdystä työstä kaikilla on tasapuolinen mahdollisuus saada asianmukainen korvaus joko rahallisena tai tuntien muodossa.

Tiima Mobiili

 

Työajanseuranta merkitsee monesti jo käsitteenä jollekin meistä kyttäämistä, holhousta tai jotain muuta negatiivista, mutta mielestäni asia ei ole näin. Työajanseurannassa on pikemminkin kyse välittämisestä, avoimuudesta ja tasapuolisuuden lisäämisestä. Toimiva työajanseuranta on oiva työkalu myös työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen edistämiseen. Nykyaikaisilla ratkaisuilla työajanseuranta hoituu yksinkertaisimmillaan kämmenten jatkona toimivasta älypuhelimesta käsin yhdellä painalluksella aamulla ja toisella päivän päätteeksi ei työajanseurantaa voi ainakaan enää moittia vaikeaksi tai aikaa vieväksi. Ja kun seuranta toimii kaikkia tahoja palvelevasti, ovat kaikki häviäjät pian voittajien puolella.

 

mikko joki-korpela

Mikko Joki-Korpela
Sales Executive
Visma Enterprise Oy

About

Visma on Pohjoismaiden johtava yritysohjelmistojen, taloushallinnon palveluiden sekä IT-projekti- ja konsultointipalveluiden tarjoaja. Suomessa Visma-perheeseen kuuluvat yritykset työllistävät yhteensä yli 900 asiantuntijaa ja palvelevat yli 50 000 asiakasta.
Connect with Visma: