Millaisista asioista mielestäsi yrityksen kilpailukyky tulevaisuudessa rakentuu? Me Visma Softwarella uskomme, että keskeisimmät rakennuspalikat ovat data, visio ja ihmiset. Näiden kolmen teeman ympärille rakensimme myös lokakuussa järjestämämme Työn Uusi Suunta -seminaarin. Ilmoittautumisen yhteydessä pyysimme asiakkaita vastaamaan kyselyyn, jossa selvitimme heidän näkemyksiä yritysten kilpailukyvystä tulevaisuudessa. Kyselyyn vastasi 212 henkilöä pääosin pienistä ja keskisuurista yrityksistä. Titteleiltään vastaajat olivat päättäjiä, omistajia tai muita yrityksen avainhenkilöitä.
Data on tärkeää vaikka ihmismieli on rajallinen
72% vastaajista piti datan hyödyntämistä liiketoiminnassa tänä päivänä erittäin tärkeänä. Loputkin 28% piti datan hyödyntämistä melko tärkeänä. On selvää, että dataa pidetään suuressa arvossa, onhan sitä verrattu jopa yrityksen omistamaan öljyyn. Kykeneekö ihminen kuitenkaan aina toimimaan, niin kuin data sanoo?
Esimerkiksi, kun Googlen AlphaGo -tekoäly voitti hallitsevan Go-pelin maailmanmestarin, nähtiin jotain ennennäkemätöntä. AlphaGo teki pelissä siirron 37, jota tuossa hetkessä pidettiin virheenä ja täysin käsittämättömänä siirtona. Tämä siirto oli kuitenkin pelin voiton kannalta ratkaiseva. Tämä tapahtuma on herättänyt keskustelua siitä, miten ihminen kykenee luottamaan koneen laskemaan dataan silloin, kun sen viitoittama suunta tuntuu ihmismielelle järjenvastaiselta. Tässä tulee varmasti olemaan yksi tulevaisuuden haaste, mitä joudumme ratkomaan.
Data on kuningas, henkilöstö kuninkaampi
Vaikka kyselyymme vastanneet pitivät dataa tärkeänä yrityksen liiketoiminnalle, niin kysyttäessä mikä on yrityksen toiminnassa tärkein tekijä, vain 5% vastasi datan. Sen sijaan huimat 55% piti henkilöstöä tärkeimpänä tekijänä ja 11% valitsi vision. Loput 29% olivat sitä mieltä, että kaikki kolme – data, visio ja henkilöstö – ovat yhtä tärkeitä yrityksen toiminnalle.
Keskusteltaessa henkilöstöstö yrityksen kilpailutekijänä, mieleeni tulee tämä lyhyt lausepari;
”Mitä jos koulutamme henkilöstöä ja he lähtevät?”
”Mitä jos emme kouluta heitä ja he jäävät?”
Tässä kiteytyy hyvin se, että yritykselle on tärkeää, että henkilöstö on ammattitaitoista. Ei riitä, että on sitoutunutta henkilöstöä, jos heidän osaamistaan ei ylläpidetä. Yritys kehittyy, jos sen henkilöstö kehittyy. Ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilöstö on paras tapa suojautua kilpailulta ja kehittää liiketoimintaa.
Millaisia taitoja tulevaisuuden työntekijä tarvitsee?
Kyselyymme vastanneet pääsivät kertomaan mielipiteensä siitä, mikä on tärkein taito, mitä työntekijä tulevaisuudessa tarvitsee. 17% vastaajista valitsi tunneälyn, 13% digitaaliset taidot, 11% luovuuden, 1 vastaaja valitsi matemaattisuuden ja 50% valitsi kaikki edellä mainitut taidot.
Miksi nämä taidot ovat olleet vastausvaihtoehtoina? Koska automaation, tekoälyn ja robottien tullessa yhä vahvemmin osaksi työelämää, on syytä pohtia missä ihminen on selvästi niitä parempi tai toisaalta vähiten huono.
Koneet eivät pysty aitoon empatiaan, sen vuoksi tunneälyä korostetaan paljon. Hyvät digitaaliset taidot ovat tarpeen, jotta työntekijä pystyy parhaalla mahdollisella tavalla hyödyntämään modernia teknologiaa työssään ja näin ollen kasvattamaan tuottavuuttaan. Luovuudessa ihminen ja kone poikkeavat toisistaan vaikkakin koneen kyky yhdistellä asioita kehittyy jatkuvasti. Aiemmin mainitsemani Go-peli on tästä hyvä esimerkki, sillä siirto 37 on vaatinut valtavan tietomäärän, josta kone on hionut pelistrategiansa. Aiempiin taitoihin verrattuna matemaattisuus on hieman perinteisempi osaamisalue, joka myös kuuluu oppivelvollisuuden piiriin. Matemaattisuudesta on hyötyä, kun halutaan esimerkiksi tehdä liiketoiminnan tueksi erilaisia data analyyseja sekä matemaattisia mallinnuksia.
Kuka tekee päätökset tulevaisuudessa?
Kysyimme seminaarivieraidemme mielipidettä myös siitä, miten he uskovat päätöksenteon muuttuvan yrityksissä seuraavan 10 vuoden aikana. Ainoastaan 13% uskoi, että johtaja tekee päätöksiä myös tulevaisuudessa ja 11% uskoi, että datan ja tekoälyn rooli päätöksenteossa lisääntyy, jolloin ihmisen rooli vähenee. Enemmistö vastaajista, huimat 76%, oli sitä mieltä, että tulevaisuudessa päätöksiä tekee asiantuntija tai tiimi, jolla on paras ymmärrys käsillä olevasta asiasta.
Tällaista jaettua päätöksentekoa toteutetaan jo tänä päivänä, etenkin yrityksissä, joissa on litteämpi organisaatiorakenne. Vaikka yritys olisi perinteisempi hierarkialtaan, ei päätöksentekoa tarvitse aina keskittää johtoon ja jalkauttaa alaspäin, vaan mukaan voidaan ottaa myös henkilöstö.
Jaettu päätäntävalta sai kyselyssämme suuren kannatuksen mutta on hyvä silti muistaa, että erilaisissa yrityskulttuureissa toimivat erilaiset käytänteet. Myös yksilöt ovat erilaisia, eivätkä kaikki välttämättä edes halua tehdä päätöksiä. Toki uudenlaisia toimintatapoja on aina hyvä ainakin kokeilla, jotta toiminta ei pääse sammaloitumaan.
