Kauppalehti kirjoitti kesäkuussa 2018, että sijoittajien olisi syytä kiinnostua tilitoimistoista ja listasi muutamia yhtiöitä, joita kannattaa odotella pörssiin. Jutussa viitattiin siihen, miten toimialan digitalisoituminen tulee lopulta erottelemaan jyvät akanoista. Vaikka jutussa puhuttiin isoista tilitoimistoista niin pienempien yritysten ei missään nimessä tulisi jäädä muutoksen jalkoihin. Helposti tulee ajatelleeksi, että isoissa yrityksissä on enemmän resursseja muutosten läpiviemiseen vaikka loppujen lopuksi pienissä yrityksissä voidaan tehdä päätöksiä paljon nopeammin ja ketterämmin, jolloin myös projektien vieminen alusta loppuun käy sutjakammin.
Kauppalehden juttua lainatakseni; “Kun suurimmat yrityskaupat on saatu tehtyä, loppu ratkeaa sillä, kenellä on tehokkaimmat digitaaliset prosessit. Koneet hoitavat jatkossa manuaalisen työn, mutta ajattelutyöstä kannattaa maksaa osaavalle ihmiselle.”
Edellisen kappaleen tulisi herätellä jokaista tilitoimistoalan toimijaa miettimään: Missä kunnossa oman yrityksen digitaaliset prosessit ovat? Entä millaista osaamista yrityksessä tällä hetkellä on? Miten houkutteleva imago yrityksellä on, jos mietitään uuden potentiaalisen työvoiman rekrytoimista?
Miksi edellä mainitut kysymykset sitten ovat tärkeitä? Onpa tilitoimiston tavoitteena kasvattaa nykyistä liiketoimintaa tai myydä yritys, on huolehdittava siitä, että yrityksen työtavat, työkalut ja prosessit ovat nykyaikaiset. Jotta liiketoimintaa voi kasvattaa, on kyettävä nykyisillä resursseilla palvelemaan yhä suurempaa joukkoa asiakkaita. Tähän tarvitaan automaatiota ja nykyaikaisia työkaluja. Moderni digitaalinen tilitoimisto myös houkuttelee osaavia uusia työntekijöitä, mikä varmistaa kilpailukyvyn. Kun automaatio hoitaa yksinkertaiset ja usein toistuvat työtehtävät, jää taloushallinnon asiantuntijoille aikaa palvella asiakkaita paremmin, rakentaa asiakassuhteista merkityksellisiä ja tätä kautta vahvistaa yrityksen kilpailukykyä. Nämä asiat ovat oleellisen tärkeitä myös yrityksen arvon kannalta. Harva sijoittaa yritykseen, jossa ensitöiksi pitää aloittaa kehitysprojekti.
“Asiakkaamme eivät halua sähköistä taloushallintoa”
Välillä tilitoimistoyrittäjät kertovat, että heidän asiakkaansa eivät halua sähköistä taloushallintoa ja tämän vuoksi digitalisoiminen ei ole heille ajankohtaista. Itse olisin kuitenkin huolissani siitä, miten pitkään tämän asiakaskunnan varaan voi rakentaa. Jos kilpailija voi sähköisellä taloushallinnolla tarjota kilpailukykyisen hinnan, nopeampaa palvelua ja lisäksi konsultoida asiakasta hänen oman taloutensa tulevaisuudesta, miksi asiakas ei lopulta siirtyisi sähköisen taloushallinnon pariin? Tätä on syytä pohtia huolella, sillä itse näen tässä isoja riskejä perinteisille toimijoille.
Uskon myös vakaasti, että tilitoimistojen ansaintalogiikan on muututtava. Nykyisin vielä hyvin yleisesti käytetty tunti-, vienti- tai tositepohjainen hinnoittelu ei edistä yrityksen kannattavuutta, tehokkuutta tai asiakkaan saamaa palvelukokemusta. Kiinteä hinnoittelu, jolloin asiakas tietää etukäteen, mitä palvelu sisältää ja tulee maksamaan, on tätä päivää. Kiinteään hinnoitteluun siirtyneet toimistot ovat edelläkävijöitä tehokkuudessa ja he myös näkevät nykyaikaiset ohjelmistot mahdollisuuksina.
Työpaikat eivät katoa mutta työtehtävät muuttuvat
Automaatio tulee väistämättä poistamaan sellaiset työtehtävät, jotka ovat yksinkertaisia ja toistuvat usein. Mutta samaan aikaan, kun työaikaa vapautuu, se voidaan käyttää enemmän ajattelutyötä vaativiin tehtäviin ja ennen kaikkea parempaan asiakaspalveluun. Kauppalehden jutussa puhuttiin, että kirjanpitäjän työnkuva muuttuu enemmän konsultin työksi. Juuri näin! Tietyt työtehtävät poistuvat, jotta uutta voi syntyä! Konsultoiva asiakaspalvelija voi tarjota asiakkaalle paljon suurempaa arvoa, kertomalla ennakkoon, millä tolalla asiakkaan talous on. Sen sijaan, että katsottaisiin menneisyyteen, autetaan asiakasta katsomaan tulevaisuuteen, johon hän voi vielä vaikuttaa. Lukujen analysoiminen ja neuvojen tarjoaminen, ne tuottavat aitoa lisäarvoa asiakkaalle!
Rohkaistakseni tilitoimistoa muutokseen, korostan, että digitaalista muutosta ei tarvitse tehdä yhdellä kertaa. On olemassa järjestelmiä, jotka tukevat muutoksen tekemistä vaiheittain. Yhdellä järjestelmällä voi palvella niin perinteistä, kuin sähköistä taloushallintoa käyttäviä asiakkaita, ja näin ollen tarjota asiakkaille juuri heidän näköistään palvelua. Tällainen asteittainenkin muutosprosessi vie yritystä oikeaan suuntaan ja tarjoaa joustavuutta tekemiseen.
Muuttuminen vaatii rohkeutta ja näkemystä. Muutosta ei kuitenkaan tarvitse tehdä yksin. Me Vismalla autamme tilitoimistoja järjestelmien digitalisoimisessa. Me myös konsultoimme ja tuemme markkinoinnissa, hinnoittelussa ja tuotteistamisessa, sekä asiakaskokemuksen rakentamisessa. Olethan siis reippaasti yhteydessä, niin mietitään teille sopivimmat kehitysaskeleet!
Lue seuraavaksi:
Ansaitseeko tilitoimistosi viisi tähteä? Asiakaskokemus kilpailuetuna
Taloushallinnon automaatio tuo tilitoimiston palvelut keskiöön
Asiakastarina: Hyppy sähköisyyteen onnistui vuodessa
Tutustu Suomen suosituimpaan talouhallinto-ohjelmaan, Visma Fivaldiin: fivaldi.fi
