Oletko tietoinen tilaajavastuulakiin tulleista muutoksista?

Tilaajavastuulaki muuttui 1.9.2015. Muutoksia tuli muun muassa selvitysvelvollisuuden laajuuteen, lähetettyjen työntekijöiden sosiaaliturvan selvittämiseen sekä laiminlyöntimaksuihin. Onkin hyvä palautella mieleen, mikä muuttui ja mitä se tarkoittaa yrityksesi kannalta.

Lakimuutokset koskevat tilaajan alihankinta- ja vuokratyösopimuksia, jotka on solmittu 1.9.2015 tai sen jälkeen. Muutosten noudattamista on valvottu heti syyskuun alusta alkaen. Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue vastaa tilaajavastuulain valvonnasta koko Suomessa. Yleensä tarkastuksista ilmoitetaan yritykselle etukäteen.

Tilaajavastuulakia tulee noudattaa kaikilla aloilla, joissa käytetään alihankintaa tai vuokratyöntekijöitä. Tilaajia ovat kaikki elinkeinonharjoittajat, jotka ovat velvollisia tekemään perusilmoituksen kaupparekisteriin elinkeinotoimintansa aloittamisesta. Tilaajia ovat siten myös esimerkiksi asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt. Tilaaja voi olla myös ulkomainen yritys, kun se toimii Suomessa. Lain tarkoituksena on edistää tasavertaista kilpailua ja työehtojen noudattamista sekä torjua harmaata taloutta. Tilaajavastuulain piiriin eivät kuulu pienehköt, ilman arvonlisäveroa olevat alle 9.000 euron alihankintasopimukset (rajamuuttui 1.9.2015 alkaen). Lain piiriin eivät myöskään kuulu vuokratyön käyttö silloin, kun työskentely kestää enintään 10 työpäivää.

Tilaajan vastuu – sopimusosapuolelta pyydettävät tiedot ennen sopimuksen solmimista

Lain mukaan tilaaja on velvollinen selvittämään alla luetellut kahdeksan asiaa sopimuskumppanistaan. Laki vaatii selvityksen vain yhden kerran ja selvitykset pitää tehdä ennen sopimuksen laatimista.  Ainoastaan verovelkaa ja työntekijöiden eläkevakuuttamista koskeva selvitys on annettava sopimuskauden aikana 12 kuukauden välein, mikäli sopimus kestää yli vuoden. Selvitysvelvollisuus koskee tilaajia, joiden Suomessa olevissa työtiloissa tai työkohteissa työskentelee työntekijöitä, jotka ovat tilaajan kanssa alihankintasopimuksen tehneen työnantajan palveluksessa ja jonka työtehtävät liittyvät tilaajan toiminnassa tavanomaisesti suoritettaviin työtehtäviin tai tilaajan tavanomaiseen toimintaan liittyviin kuljetuspalveluihin.

Mikäli yrityksesi on tilaajana laatimassa sopimusta ja sopimus kuuluu lain piiriin, tulee tilaajan selvittää seuraavat asiat sopimuskumppanistaan ennen sopimuksen tekoa:

1. Selvitys merkinnästä ennakkoperintärekisteriin, työnantajarekisteriin ja arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Tilaaja saa tarvittaessa suoraan tiedon julkisesta yritys- ja yhteisötietojärjestelmän verkkopalvelusta www.ytj.fi.

 2. Kaupparekisteriote tai otetta vastaavat tiedot.

3. Selvitys veronmaksuasioista. Tilaaja voi tulostaa sopimuskumppanin verovelkarekisteritiedot julkisesta Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän verkkopalvelusta www.ytj.fi.

Verovelkarekisteriin merkitään verovelkaa koskeva tieto siitä, onko yrityksellä vähintään 10.000 euroa sellaisia erääntyneitä ja suorittamatta olevia Verohallinnon kantamia veroja ja maksuja, joista ei ole Verohallinnon tekemää maksujärjestelyä tai muutoksenhaku-viranomaisen täytäntöönpanon keskeytystä koskevaa määräystä. Tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa tilaajan selvitysvelvollisuuden täyttäminen on verotietojen osalta ensisijaisesti tarkoitus toteuttaa julkista verovelkarekisteriä hyödyntäen. Jos yrityksellä ei ole merkintöjä verovelkarekisterissä, enemmät selvittelyt eivät ole tarpeen. Jos verovelkarekisteristä ilmenee, että sopimuspuolella on verovelkarekisteriin merkittyä verovelkaa, on tilaajan täyttääkseen selvitysvelvollisuutensa selvitettävä verovelan määrä pyytämällä sopimuspuolta toimittamaan verovelkatodistus.

Selvitysvelvollisuuden täyttämiseksi merkitystä ei ole sillä, onko verovelasta tehty Verohallinnon kanssa maksusuunnitelmaa vai ei. Selvitysten perusteella tilaajalla on mahdollista arvioida sopimuspuolen valmiuksia hoitaa lakisääteisiä velvoitteitaan. Selvitykset saatuaan, ja todettuaan sopimuskumppanin kelvolliseksi, tilaaja voi tehdä sopimuksen sopimuspuolen kanssa. Tilaaja voi edelleen asettaa vaatimuksia verovelan määrän suhteen.

4. Jos ulkomaisella yrityksellä on suomessa y-tunnus, yrityksen kotimaasta saatavien selvitysten lisäksi tilaajan on varmistettava, että kyseinen yritys on merkitty verotusta koskeviin rekistereihin Suomessa. Lisäksi tilaajan tulee selvittää yrityksen verovelkatiedot.

5. Todistus työntekijän eläkevakuutuksen ottamisesta ja eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta tai selvitys siitä, että erääntyneitä eläkevakuutusmaksuja koskeva maksusopimus on tehty. Selvitysvelvollisuutta on tarkennettu siten, että eläkevakuutuksilla tarkoitetaan työntekijöiden eläkevakuutuksia. Tilaajan selvitysvelvollisuus ei koske yrittäjän YEL-vakuutusta.

Sopimuskumppanin on toimitettava tilaajalle selvitys sosiaaliturvan määräytymisestä ulkomailta lähetettyjen työntekijöiden osalta ennen työn aloittamista. Rakentamistoiminnan osalta lakiin kirjattiin säännös, jonka mukaan tilaajalla on jatkuva velvoite varmistua siitä, että sopimuskumppanin lähetetyillä työntekijöillä on voimassa olevat todistukset  sosiaaliturvan määräytymisestä.

6. Selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista.

7. Selvitys työterveyshuollon järjestämisestä. Selvitysvelvollisuus voidaan täyttää esittämällä tilaajalle työterveyshuoltosopimus. Selvitykseksi riittää myös sopimuspuolen itse laatima kirjallinen selvitys, josta ilmenee lakisääteisen työterveyshuollon järjestäminen. Tällöin selvityksestä tulee ilmetä vähintään, missä työntekijöiden työterveyshuolto on sovittu järjestettävän.

8. Todistus lakisääteisen tapaturmavakuutuksen ottamisesta (rakentamistoimintaa koskevat sopimukset).

Korotettu laiminlyöntimaksu kaikille aloille

Laiminlyöntimaksu koskevia säännöksiä yhtenäistettiin siten, että korotettu laiminlyöntimaksu koskee kaikkia tilaajavastuulain soveltamisalaan kuuluvia sopimuksia. Ennen lakimuutosta korotettu laiminlyöntimaksu on koskenut vain rakentamistoimintaan liittyviä sopimuksia.

Laiminlyöntimaksujen määriä myös korotettiin. Jatkossa laiminlyöntimaksun suuruus on 2.000 – 20.000 euroa ja korotetun laiminlyöntimaksun määrä on 20.000 – 65.000 euroa. Sanktioiden suuruudessa huomioidaan muun muassa laiminlyöntien vakavuus.

Korotettu laiminlyöntimaksu voi tulla kysymykseen silloin, jos tilaajan sopimuskumppaniyrityksen vastuuhenkilönä on liiketoimintakieltoon määrätty henkilö. Lain mukaan sopimusta ei tällöin saa tehdä. Korotettu maksu voi tulla kyseeseen myös jos arvioidaan, että tilaajan on täytynyt tietää, ettei sopimuskumppani aio noudattaa lakisääteisiä velvoitteitaan.

Tilaaja voi helpottaa tiedonsaantia hyödyntämällä Suomen Tilaajavastuu Oy:n www.tilaajavastuu.fi Luotettava kumppani -verkoston tietoja ottamalla Valvoja-palvelun käyttöönsä. Palvelun käyttöönoton jälkeen tilaaja kutsuu sopimusosapuolen rekisteröitymään Luotettavaksi kumppaniksi mukaan verkostoon. Tilaaja pystyy seuraamaan kaikkien sopimusosapuoltensa tilaajavastuulain ehtojen täyttymistä ajantasaisesti www.tilaajavastuu.fi-sivuston Valvoja-palvelun kautta. Tilaajavastuu.fi-yritysraportin etusivulla näytetään päätulkinnan lisäksi listaus huomioitavista kohdista raportissa. Raportti pitää tietenkin aina lukea ja tarkistaa päätulkinnasta huolimatta.

Lisää tietoa: Tilaajavastuulaki Työterveyshuollon ilmoittaminen, www.tyosuojelu.fi  ja Selvitysvelvollisuudesta tarkemmin

Lisätietoa saat myös omalta taloushallinnon asiantuntijaltasi – pidetään yhteyttä!

Simonen AnittaAnitta Simonen
Palvelujohtaja, KLT
Visma Services Oy

About

Visma on Pohjoismaiden johtava yritysohjelmistojen, taloushallinnon palveluiden sekä IT-projekti- ja konsultointipalveluiden tarjoaja. Suomessa Visma-perheeseen kuuluvat yritykset työllistävät yhteensä yli 900 asiantuntijaa ja palvelevat yli 50 000 asiakasta.
Connect with Visma: