Siirry sisältötekstiin

Kartoita, vähennä, kompensoi ja sido – pilvipohjainen Sustion helpottaa organisaatioden ilmastotyötä

Ilmastonmuutos on viheliäinen ongelma. Organisaatioiden hiilijalanjälki on ollut puolestaan viheliäisen vaikeaa mitata. Toimintaympäristö muuttuu ja sidosryhmät ajavat osaltaan muutosta kohta hiilineutraalimpaa tulevaisuutta. Muutos heijastuu organisaatioihin niin pitkällä kun lyhyelläkin tähtäimellä. Ratkaisuksi on tarjolla palveluita, kuten Sustion, jotka helpottavat organisaatioiden ilmastotyötä.

Päästökauppa, hiilivero ja muut poliittiset ja lainsäädännölliset muutokset vaikuttavat siihen, miten ja millä tarkkuudella organisaatioissa jatkossa kirjataan asioita.

Näin uskoo Merli Juustila, CarbonLinkin toimitusjohtaja. CarbonLink on hiilijalanjäljen laskemiseen erikoistunut yritys, jonka taustalla toimivat Helsingin yliopiston ilmakehätieteilijät.

”Ilmastonmuutos on ympäristötieteen termein niin sanottu viheliäinen ongelma. Viheliäisellä ongelmalla tarkoitetaan sitä, että ongelmaan on erityisen vaikeaa löytää ratkaisua, sillä kyseessä on kompleksinen, usein monia systeemitason muutoksia vaativa haaste”, Juustila jatkaa.

Hanskoja ei silti kannata lyödä tiskiin, vaan taklata elefantti pala palalta: suuri kokonaisuus on pilkottava pienempiin osiin. Yksi keino siihen on Visman ja CarbonLinkin yhteistyön tuloksena syntyvä reaaliaikainen hiilijalanjälkilaskuri Sustion. Pilvipohjainen palvelu laskee taloushallinnon dataan perustuen reaaliajassa organisaation toiminnasta syntyvät hiilidioksidipäästöt.

Vaikuttavat ilmastotoimet alkavat hiilijalanjäljen kartoituksesta. Jos ei tiedä, missä nyt seisoo, on vaikea tietää, mihin suuntaan tulisi jatkaa. Ensimmäinen askel onkin kartoittaa tilanne, sen jälkeen vähentää päästöjä, sitoa ja kompensoida loput.

Hiilivuodot Sustionin haaviin

Helsingin Sanomat raportoi marraskuussa, että Ruotsi aikoo ensimmäisenä maailmassa asettaa ilmastotavoitteita päästöihin, joita sen kansalaisten kulutus synnyttää ulkomailla.

Ruotsi on poikkeus. Tavallisesti kansainväliset päästövertailut tehdään sen perusteella, missä maassa päästöt fyysisesti tuotetaan. Silti kotimaisella kulutuksella ylläpidetään ja tuotetaan päästöjä tuotteen myös muissa maissa. Voidaan puhua jopa päästöjen ulkoistamisesta.

Toinen hyvä esimerkki viheliäisestä mitattavasta seikasta on esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikan palvelut (ICT-palvelu). Joidenkin arvioiden mukaan ICT-sektorin päästöt voivat kattaa vuonna 2040 jopa 14 prosenttia kaikista maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Päästöt ulkoistuvat serverien myötä toimittajamaan rajojen ulkopuolelle. Palvelimet voivat pyöriä vaikka kivihiilellä tuotetulla sähköllä.

Jäävätkö nämä kiinni Sustionin laskuriin?

”Talousdata on lahjomatonta, sillä se tuo esiin koko organisaation toiminnan. Mittaamme organisaatioita päivä päivältä tarkemmin, kun dataa kertyy. Tavoitteemme on, että Sustion näyttää koko kuvan eikä hiilivuotoja tulisi”, Juustila sanoo.

Avoin data laskurin taustalla

Laskuri perustuu dataan ja painotettuihin keskiarvoihin. Lopputulokseen vaikuttaa myös organisaation talousdatan tarkkuus. Organisaation oman talousdatan lisäksi Sustionin kehityksessä on hyödynnetty erilaisia avoimen datan lähteitä, joita Suomessa on hyvin saatavilla. Avoimen datan hyödyntäminen auttaa ymmärtämään monipuolisesti organisaatioiden hiilijalanjäljen muodostumisen mekanismeja.

“Suomi on täydellinen laboratorio testaamiseen. Meillä on valtavasti avointa dataa, jonka pohjalta voimme jatkaa kehittämistä. Se on valttikortti, sillä samankaltaista dataa ei kaikista maista löydy,” Juustila sanoo.
Vaikka data perustuu suomalaiseen avoimeen dataan, Juustila uskoo, että skaalautuminen ulkomaille on mahdollista.

“Skaalautumisen kannalta hiilidata on kuitenkin melko samanlaista etenkin Pohjoismaissa ja Euroopassa.”

Ilmastonmuutoksen hillintä ja sen tarve ei kansallisille rajoille pysähdy, joten ratkaisuille on globaali ja kasvava tarve.

Lue lisää Sustionista: https://sustion.visma.com/fi/

Suosituimmat