Siirry sisältötekstiin

Paljon työtä ja vain vähän aikaa – miltä soteuudistuksen haasteet näyttävät maakunnista käsin?

Sote-uudistuksen myötä tuhansien hoitoalan ammattilaisten työpaikka vaihtuu. Jokaisen työntekijän mukana täytyy siirtyä myös esimerkiksi tieto heidän osaamisestaan sekä varmistaa palkanmaksun jatkuminen häiriöttä. Millaisia haasteita uudet hyvinvointialueet tulevat kohtaamaan ja miten uudistukseen on valmistauduttu ympäri Suomea? Visma Publicin toimitusjohtaja Juha Mäntylä avaa tämänhetkistä tilannetta maakunnissa.

sote-uudistus maakunnat

Vuoden 2023 alussa Suomeen syntyy 21 uutta hyvinvointialuetta, joka tarkoittaa myös sitä, että 173 500 ihmistä vaihtaa työpaikkaa yhdessä yössä. Uudistuksen vaatimien muutosten toteuttaminen ilman hallinnollisia häiriöitä onkin ensiarvoisen tärkeää. Yhdellä terveydenhuollon organisaatioilla voi olla sote-alan hallinnon ja potilaiden hoitoon keskittyviä erilaisia järjestelmiä parhaimmillaan jopa 600 kappaletta. Kun nykyisiä kuntayhtymiä ja sairaanhoidon piirejä yhdistellään, vaatii se paljon työtä.

”Yksi suurimmista haasteista uudistuksen edessä on se, että uusille hyvinvointialueille siirtyvien työntekijöiden osaaminen ei välttämättä ole kaikilta osin digitaalisessa muodossa ja tämän tiedon siirtyminen on uusien organisaatioiden kannalta äärimmäisen tärkeää. Tämän lisäksi myös tiukka aikataulu asettaa omat vaatimuksensa: vuoden kuluttua tästä hetkestä kaiken tulisi olla valmista ja samalla uudistustyö on osassa paikoista vielä alkuvaiheessa”, Visma Publicin toimitusjohtaja Juha Mäntylä toteaa.

Juha Mäntylä, Toimitusjohtaja, Visma Public

Jotta muutoksen suuren hallinnollisen työmäärän pystyy käsittämään konkreettisemmin, voi sitä ajatella uusittavien työsopimusten kautta: niitä tulisi solmia 780 kappaletta vuoden jokaisena päivänä.

”Jotta terveydenhuolto voi palvella parhaalla mahdollisella tavalla sen loppuasiakkaita, eli potilaita, on äärimmäisen tärkeää, että hallinto toimii moitteettomasti kaiken taustalla. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaiselle työntekijälle täytyy rakentaa mahdollisimman sujuva siirtymä uuden työnantajan palvelukseen. Tähän kokemukseen sisältyy niin palkanmaksu kuin sujuvat ja tehokkaat työntekoa tukevat järjestelmät – ja tämän kaiken tulee olla kunnossa vuoden 2023 alusta alkaen”, Mäntylä alleviivaa.

Mäntylä muistuttaa, että usein kiire myös altistaa virheille, joten nyt on oikea hetki alkaa valmistautumaan muutokseen. Aikaa siirtymän toteutumiseen on 1,5 vuotta.

Tarpeet ovat vaihtelevat Pirkanmaalta Pohjois-Savoon

Eri puolella Suomea hyvinvointialueiden järjestelyt etenevät erilaisissa tahdeissa: toisilla alueilla valmistelut ovat pidemmällä kuin toisilla. Pakkaa sekoittavat myös alueelliset eroavaisuudet ja sen vuoksi Mäntylä peräänkuuluttaa, että linjauksia ja päätöksiä on saatava aikaan nyt.

On tärkeää kuitenkin tämän kaiken keskellä muistaa, että käsillä oleva muutos on äärimmäisen hyvä asia.

Juha Mäntylä, Toimitusjohtaja, Visma Public

”On tärkeää kuitenkin tämän kaiken keskellä muistaa, että käsillä oleva muutos on äärimmäisen hyvä asia. Uudistuksen tarkoitus on luoda potilaille yhtenäinen hoitolinja, jonka avulla aiemmin eri organisaatioihin kuuluneet tahot näkevät potilaan aiempaa kokonaisvaltaisemmin. Työtä tämän eteen on kuitenkin vielä paljon ja se etenee eri paikoissa eri vauhtia”, Mäntylä kertoo.

Millaiset asiat sitten vaikuttavat järjestelyjen kulkuun eri puolilla Suomea? Jotta eri alueiden tilanteesta voi muodostaa selkeämmän käsityksen, on kannattavaa pohtia myös niiden erityispiirteitä.

Pirkanmaalla hyvinvointialueen toimintaan vaikuttaa se, että Tampere ja siellä sijaitseva yliopistollinen sairaala ovat tehneet päätöksiä omalla linjallaan ja erillään ympäryskunnista. Nyt alueen eri toimijoiden yhdistyessä erilaiset tavat ja toisistaan poikkeavat järjestelmät tulee yhtenäistää.

Pohjois-Pohjanmaalla tilanne mukailee Pirkanmaata: Oulu ja Oulun yliopistollinen sairaala ovat isoja toimijoita ja näiden toiminta on ollut erillään ympäröivistä kunnista. Edessä onkin mittavia rakenteellisia uudistuksia ja hajanaisten toimijoiden punomista yhdeksi kokonaisuudeksi.

Etelä-Pohjanmaalla taas haasteita asettaa yhteistyön vähäinen määrä, ja edellisiä mukaillen yksi muita suurempi toimija, Seinäjoki. Nyt kuntien on kuitenkin puhallettava yhteen hiileen luodessaan kaikkia parhaalla mahdollisella tavalla palveleva hyvinvointialue.

Pohjois-Savossa soterakenteilta puuttuu vielä yhtenäinen perusta. Myös tällä alueella toimii yliopistollinen sairaala, joka on suurempi toimija yksinään kuin monet kunnat yhdessä. On tärkeää pystyä huomioimaan myös alueen pienempien toimijoiden tarpeet, jotta potilaita voidaan jatkossakin palvella kaikilla alueilla mahdollisimman tasapuolisesti.

Keski-Suomen tilanne ei juurikaan eroa Pirkanmaasta. Erikoissairaanhoito on keskitetty maakunnista Jyväskylään, jonka asukasmäärä on yksinään korkeampi kuin sen muiden kuntien yhteensä. Tällä alueella tulee varmistaa, että terveydenhuollon henkilöstö ei keskity liikaa vain väkirikkaimman alueen palvelemiseen. Henkilöstön täytyy jakautua koko alueelle.

Saadakseen käsityksen eri alueiden tilanteista, Visma Public suoritti verkkokyselyn terveydenhuollon ja sosiaalialan hallintotehtävissä työskenteleville kesäkuussa 2021. Kyselyssä sote-hallinnon ammattilaisilta kysyttiin muun muassa miten heidän tiiminsä on varautunut tulevaan. Kyselyyn saatujen vastausten perusteella varautumisen taso vaihtelee suuresti.

Lataa raportti

Suosituimmat