Siirry sisältötekstiin

Sote-uudistukseen varautumisessa huomattavia eroja — miten hallinnon tulisi valmistautua muutoksiin?

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja hyvinvointialueiden perustamista koskeva lainsäädäntö hyväksyttiin kesäkuussa 2021, ja sen on tarkoitus astua voimaan vuonna 2023. Visma Public kysyi sote-uudistukseen valmistautumisesta 106 terveydenhuollon ja sosiaalialan hallintotehtävissä työskenteleviltä henkilöiltä. Millaisin tavoin uudistukseen on jo nyt varauduttu ja mitä ovat ne seikat, joihin hallinnossa tulee kiinnittää erityistä huomioita?

Varautuminen sote-uudistukseen

Vuoden 2022 joulukuussa kymmenien tuhansien ihmisten työnantaja vaihtuu. Ihmisten mukana siirtyy valtava määrä tietoa muun muassa heidän osaamisestaan, koulutuksestaan ja erilaisista palkanlisiin oikeuttavista taidoistaan.

“Jotta siirtymä olisi jouheva ja hyvinvointialueiden palvelujen arki pyörisi sujuvasti myös muutoksen keskellä, täytyy esimerkiksi työvuorojen suunnittelun sujua ongelmitta. Siirtymä ja erilaiset valmistelut tulisi aloittaa viimeistään syksyn 2021, jolloin 21 uudella hyvinvointialueella olisi 1,5 vuotta aikaa muutoksen yleiseen hallintaan, valmisteluun ja toteutukseen”, kertoo Visma Publicin liiketoiminnan kehityksen johtaja Marita Tolvanen.

Kun työntekijät siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille, myös siitä pitää olla selkeä kuva, millaisilla taidoilla, pätevyyksillä ja palkkatasolla työskenteleviä henkilöitä reservistä löytyy. Samalla on tärkeää varmistaa, että hallinnolta löytyy kustannustehokkaat työvälineet osaamisen ja henkilöstön hyvinvoinnin johtamiseen. Muutostilanteissa tarve kattavalle tiedolle henkilökunnasta ja heidän osaamisestaan korostuu.

Ammattilaisten kertomuksia valmistautumisesta

Visma Public suoritti verkkokyselyn terveydenhuollon ja sosiaalialan hallintotehtävissä työskenteleville kesäkuussa 2021. Kyselyssä sote-hallinnon ammattilaisilta kysyttiin muun muassa miten heidän tiiminsä on varautunut tulevaan. Kyselyyn saatujen vastausten perusteella varautumisen taso vaihtelee suuresti: osa vastaajista kertoi, ettei uudistukseen ole varauduttu vielä mitenkään, kun toiset olivat jo hyvässä vauhdissa.

“Pyrimme toteuttamaan järjestämissuunnitelmaa, vaikka edelleen monella on pelokas tunnelma oman työn säilymisestä”, kertoo yksi kyselyyn vastanneista.

”Yksiköiden johtaminen, henkilöstösuunnitelman, investoinnit, ohjelmistouudistukset on tehty sotea ajatellen”, kuvailee puolestaan toinen vastaaja.

Moni kyselyyn vastanneista kertoi, ettei uudistukseen ole varauduttu vielä mitenkään. Samoin useampi mainitsi, että valmistautumisen eteen on tehty vasta alustavaa taustatyötä. Monissa vastauksissa esiintyi myös mainintoja siitä, että heidän tiiminsä ovat varautuneet sote-uudistukseen odottamalla ja seuraamalla tilannetta. Joillekin odottelu oli myönteinen asia, kun osa taas toivoi, että uudistuksen käytännön toteutusta pohdittaisiin jo aktiivisemmin. Osa vastaajista toimi organisaatiossa, jossa oli jo alettu pohtia, mitä ohjelmistoja tulisi ottaa käyttöön.

”Olemme hämmentyneitä ja tietämättömiä mitä sote-uudistus merkitsee meidän kohdallamme, olemme suunnitelleet vähän tulevaa,” yhdessä vastauksessa kerrotaan.

“Meillä on tehty alustavaa taustatyötä siitä, mitkä talous- ja henkilöstöhallinnon ohjelmistot olisivat hyvinvointialueella käytössä”, eräs vastaajista summasi.

Valtaosa ei usko sote-uudistuksen toteutuvan aikataulussa

Kyselyssä sote-hallinnon ammattilaista kysyttiin myös, uskovatko he sote-uudistuksen toteutuvan aikataulussa. Yli puolet, 55 %, tutkimuksen vastanneista kertoi, ettei pidä aikataulun mukaista toteutusta todennäköisenä. Vastanneita huolestutti erityisesti uudistuksen tiukka aikataulu, poliittiset erimielisyydet, liian monet muutokset sekä tiukat resurssit.

“Sote-uudistukseen liittyvät päätökset tulisi tehdä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Erityisesti tulisi huomioida, mitä ovat tulevan hallinnon järjestelmät, sillä niihin liittyvät muutokset pitäisi ajoittaa pitkälle aikavälille. Samalla tulisi päättää myös uudistuksen rakenteet: kuka työskentelee ja missä, ja miten hoidetaan budjetit ja niiden yhdistäminen. Lisäksi tulisi selvittää missä vaiheessa mitäkin tehdään. Näihin asioihin varautuvia valmistelulautakuntia löytyy muutamista sairaanhoitopiireistä”, Tolvanen sanoo.

Kaikki eivät kuitenkaan olleet pessimistisiä sote-uudistuksen toteutumisen suhteen: 30 prosenttia vastaajista uskoi tai toivoi uudistuksen tapahtuvan aikataulussa. Uudistukseen uskottiin muun muassa siksi, että sen eteen on tehty jo paljon töitä. Tämän lisäksi vastauksissa nousi esiin, että monet ovat jo aloittaneet uudistukseen varautumisen, ja hankintoja on siirretty tapahtuvaksi uudistuksen yhteydessä.

Lataa Visma Publicin tuore raportti talous- ja HR-ohjelmistojen vaikutuksesta sote-hallinnon ammattilaisten arkeen!

Lataa raportti

Nyt on oikea aika tehdä päätöksiä siitä, mitä hallinnon järjestelmiä ja ohjelmistoja uudella hyvinvointialueella käytetään. Nyt on myös otollinen hetki varmistaa resurssit ja aikatauluttaa muutokset riittävän pitkälle aikavälille. Lue lisää siitä, miten Visma Public tukee sujuvaa sotea täältä!

Suosituimmat