PSD2 mullistaa maksamisen, vai mullistaako?

PSD2 nousee nykyisin esille monessakin maksamiseen ja pankkialaan liittyvässä keskustelussa ja lehtijutussa. PSD2:n eli toisen maksupalveludirektiivin sisältämiä muutoksia kuvataan jopa historian suurimmiksi muutoksiksi pankkialalla. Samaan aikaan esittäytyvät ja esitellään monia fintech-alan startupeja, joiden innovaatiot liittyvät PSD2:een. (Fintech = finance technology eli rahoitusalan tietotekniikka). Ne kaikki lupaavat mullistaa maksamisen tai ainakin osan siitä.

Mitä muutoksia PSD2 tuo tavallisen yrityksen maksamiseen ja toimintaan?

Kuten PSD2-nimi kertoo, on kyseessä Euroopan Unionin direktiivi, joka on liitettävä kansalliseen lainsäädäntöön. Vaikka direktiivi tuli voimaan jo 13.1.2016, umpeutuu aikaraja kansalliseen lainsäädäntöön liittämiselle 13.1.2018. Varsinaisen käyttöönoton aikarajaa venyttää vielä se, että direktiiviin liittyvät tekniset standardit astuvat voimaan vasta loppuvuonna 2018.

Vaikka EU on pyrkinyt kohti yhtenäistä markkinaa, on sähköinen kaupankäynti käynnistynyt hitaammin EU-maiden välillä, kuin kansallisella tasolla. Samoin on havaittu, että eri maiden soveltamissa säännöissä, normeissa ja käytännöissä on edelleen merkittäviä eroja. Näistä johtuen on tunnistettu tarve uudistukselle ja PSD2 onkin jatkoa 1.5.2010 voimaan tulleelle maksupalveludirektiiville.

PSD2:n keskeisiä tavoitteita ovat markkinoiden avaaminen uusille toimijoille, innovatiivisten finanssipalveluiden tarjonnan tukeminen, EU:n kansalliset rajat ylittävän palvelutarjonnan helpottaminen sekä kuluttajansuojan parantaminen.

Keskeisenä keinona näiden tavoitteiden saavuttamiselle on velvoittaa pankit avaamaan osan palveluistaan kolmansien osapuolten käytettäväksi.

Käytännössä muutos tarkoittaa sitä, että pankkien tulee tarjota uusille toimijoille tilijärjestelmiinsä ohjelmistorajapinta (API), jonka kautta pankin ulkopuoliset toimijat voivat välittää omien asiakkaidensa toimeksiantoja pankkeihin. Nämä uudet toimijat voivat tätä kautta tarjota asiakkailleen joko tilitietojen hakua (saldo, saapuneet maksut jne.) useammasta pankista tai maksujen välittämistä useampaan pankkiin. Kolmas ulkopuolisille avattu palvelu on tiliin liittyvän maksukortin liikkeellelaskeminen. Uudet toimijat tietenkin tarvitsevat viranomaisluvat, sekä luvan tilinomistajalta. Pankilta nämä toimijat eivät tarvitse lupaa, mutta heillä on sekä velvollisuus osoittaa asiakkaan suostumus että noudattaa asioinnissa vahvaa tietoturvaa ja tunnistautumista.

Suomen markkinoilla kyseessä on siis lähinnä uusi tapa tarjota vanhoja palveluja.

Kuten tästä kuvauksesta huomataan, ei asiassa ole mitään uutta tavallisia suomalaisia monipankkiohjelmistoja käyttäville yrityksille. Jo nyt niiden avulla voidaan hakea tilitiedot useasta pankista ja lähettää maksuja toiminnanohjausjärjestelmään – kuten Suomessa on toimittu jo 80-luvulta lähtien. Muualla Euroopassa tilanne ei ole ollut sama kuin Suomessa, vaan pankkien palvelut ovat hyvin eriytyneitä. Siellä muutos on paljon Suomea merkittävämpi.

PSD2 tuo varmasti innovatiivisia palveluja, varsinkin kuluttajille, sekä synnyttää uusia palveluja ja palveluntuottajia. Samoin kuluttajamaksamisen ympärille tulee ekosysteemejä, jotka käyttävät maksamisen murroksen tarjoamat mahdollisuudet asiakkaiden hyväksi. Tätä murrosta edistää PSD2:n lisäksi reaaliaikainen maksaminen ja mobiilimaksaminen.

Palvelujen tarjoajien määrä lisääntyy ja varsinkin pankit, kilpailutilanteen kiristyessä, tulevat tarjoamaan uusia palveluja. Se mitä yrityksen pitää nyt tehdä, on seurata oman tai omien pankkien palvelutarjontaa, sekä olla tarkkana vanhojen ja uusien palvelujen hintojen kanssa. Mutta kiirettä tämän asian kanssa ei ole; ensimmäiset PSD2:en mahdollistamat palvelut tulevat markkinoille 2019. Paljon puhetta ja monia lupauksia voidaan odottaa jo ennen sitä.

Toimin mm. Visma.netin pankkiliikenne- ja BI-tuotteiden tuotepäällikkönä. Minulla on vankka kokemus PK-yritysten pankkiliikenteestä sekä yrityssuunnittelusta ja olen toiminut näillä aloilla myös konsulttina
Connect with Heikki: