Velkojalle merkityksellisiä konkurssiin liittyviä termejä
Konkurssi käsitteenä on laaja ja mielikuva termistä on negatiivinen ja lopullinen. Käymme tässä blogissa läpi tärkeimpiä konkurssiin liittyvä termejä sekä konkurssia yhtenä yrityssaatavien perintäkeinona. Jos haluat tarkkaa tietoa konkurssiin liittyvistä vaiheista, voit tutustua Konkurssiasiamiehen sivuilta löytyvään kattavaan aineistoon ja konkurssikaavioon.
Konkurssiperintä
Konkurssiperintä on astetta kovempi perintäkeino yrityssaatavien perintään. Saatavan määrän tulisi olla joitakin tuhansia euroja tai sitä suurempi, pienemmän saatavan perintään on toimivampia keinoja, kuten trattaperintä. Saatavan tulee olla riidaton ja velallistahon liiketoiminnasta kirjanpitovelvollinen. Konkurssiperintä alkaa sillä, että konkurssiuhkainen maksukehotus toimitetaan käjäoikeuden haastemiehille tiedoksiannettavaksi. Olemme kuvanneet tarkemmin konkurssiperintää perintäkeinona aiemmassa blogissamme.
Konkurssihakemus
Konkurssimenettely alkaa konkurssiin asettamispäätöksellä (KKV). Tätä edeltää konkurssihakemus. Sen voi tehdä velallinen itse (KHI), jolloin konkurssiin asettaminen tapahtuu yleensä samantien. Toisena vaihtoehtona on, että velkoja hakee konkurssia (KHV). Velkojalla on tässä tilanteessa tyypillisesti joko lainvoimainen tuomio tai vaikkapa velallisen hyväksymä maksusitoumus.
Konkurssivalvonta ja muut tavat, joilla konkurssimenettely voi päättyä
Osa konkursseista raukeaa jo ennen konkurssivalvontaa. Jos konkurssipesässä on sen verran varoja, että asia etenee konkurssivalvontaan asti, velkojan tulee tehdä konkurssivalvonta (KVA) annetussa määräajassa.
Jäikö sinulle kysymyksiä konkursseihin liittyen? Ota yhteyttä Visman lakipalveluihin, neuvomme mielellämme konkursseihin ja muihin yrityksen lakiasioihin liittyvissä asioissa.
