Peitelty Osinko – kallista lainaa osingonsaajalle

Kun osakeyhtiö jakaa voittovaroja osakkeenomistajilleen, on sen tärkeää tietää, miten eri voitonjakotapoja käsitellään verotuksessa ja lisäksi mikä voitonjaossa on  sallittua ja mikä ei. Yksi ei sallituista voitonjakomuodoista on peitelty osinko, josta seuraa yleensä muuta osingonjakoa raskaammat veroseuraamukset. Kerromme, mitä peitelty osinko tarkoittaa, kuka sitä voi saada ja minkälaisia seuraamuksia peitellyllä osingonjaolla on.

Mikä peitelty osinko?

Mahdollinen peitelty osinko tulee kyseeseen lähinnä osakeyhtiön ja sen osakkaiden verotuksessa, mutta myös osuuskunnan ja sen jäsenten verotuksessa.

Peiteltyä osingonjakoa voi olla:

  • tavallisesta olennaisesti poikkeava hinnoittelun johdosta rahanarvoinen etuus
  • palkanmaksu osakkaalle on ollut perusteetonta
  • osakkaalle tai tämän omaiselle maksettu palkkaa ilman työntekoa yhtiössä
  • osakkaan alaikäiselle lapselle maksettu palkka on ilmeisessä epäsuhteessa tehdyn työn arvoon
  • omien osakkeiden lunastaminen ja osakepääoman alentaminen
  • yhtiön osakas käyttää hyväkseen yhtiön varallisuutta ilman vastiketta
  • yksityistalouden menojen maksaminen yhtiön tililtä

Peitellyn osingon edun saajia voivat olla:

  • osakas
  •  osakkaan puoliso
  • osakkaan lapsi
  • osakkaan vanhempi tai muu omainen

Peitellyn osingon verotus voisi syntyä myös tilanteessa, jossa esimerkiksi yllä luetellut henkilöt ovat saaneet lahjapalkkion, osapalkan, asuntoedun, edustus- tai matkakustannuksen, vakuutusmaksun tahi muun sellaisen hyvityksen nimellä enemmän kuin on pidettävä kohtuullisena. Kun palkanmaksu loppuu, pitäisi myös luontoisedunkin loppua.

Peitellyn osingon veroseuraamukset osingon saajalle

Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän saamasta peitellystä osingosta 75 prosenttia on veronalaista ansiotuloa ja 25 prosenttia verovapaata tuloa yhtiötyypistä (listattu/listaamaton) ja yhteisön asuinvaltiosta riippumatta. Peitelty osinko ei ole miltään osin pääomatuloa (TVL 33d § 1 momentti).

Oikaisutoimenpiteistä on säädetty VML 29 §:n 3 momentissa erikseen yhtiön ja osakkaan verotuksen osalta seuraavasti:

  • yhtiön verotuksessa menetellään niin kuin olisi käytetty käypää hintaa ja
  • osakkaan veronalaiseksi tuloksi luetaan käyvän hinnan ja käytetyn hinnan erotus

Lähtökohtana peitellyn osingon arvostamisessa on kaikissa tilanteissa periaatteessa käypä arvo, mutta luotettavan vertailuhinnan puuttuessa joudutaan käypä arvo arvioimaan muulla perusteella.

Käytännössä saatetaan verotusta toimitettaessa peitellyn osingon arvo joutua määräämään esimerkiksi yhtiölle aiheutuneisiin kustannuksiin perustuvan laskelman avulla. Tällöinkin tulisi tähdätä käypään arvoon. Käytännössä ehkä tyypillisin tapaus, jossa peitellyn osingon arvo määrätään yhtiölle aiheutuneiden kustannusten perusteella, lienee, että yhtiön kirjanpidossa on ollut selvä osakkaan yksityistalouden meno. Peitellystä osingosta verotetaan aina osakasta, vaikka edun saajana olisi tämän omainen.

Kuka ilmoittaa verottajalle peitellystä osingosta?

Näyttövelvollisuus peitellyn osingon olemassa olosta on lähtökohtaisesti verottajalla, mutta verottajan ei kuitenkaan edellytetä esittävän näyttöä verosta vapauttamisen tarkoituksesta. Soveltamisperustaksi riittää yleensä se, että osakeyhtiön ja osakkaan välisessä hinnoittelussa on poikettu siitä, mitä objektiivisesti tarkastellen näyttäisi kohtuulliselta tai luvalliselta. Verovelvollisen on pystyttävä selvittämään ne erityiset syyt, joiden perusteella normaalihinnoittelusta on poikettu.

Autamme asiakkaitamme kaikkissa taloushallintoon liittyvissä kysymyksissä. Ota meihin yhteyttä niin keskustellaan lisää Teidän yrityksenne taloudesta.

Katriina KatriinaPoraharjupieniPoraharju
Kirjanpitäjä ja Business Advisor -koulutettava
Visma Services Oy

 

About

Visma on Pohjoismaiden johtava yritysohjelmistojen, taloushallinnon palveluiden sekä IT-projekti- ja konsultointipalveluiden tarjoaja. Suomessa Visma-perheeseen kuuluvat yritykset työllistävät yhteensä yli 900 asiantuntijaa ja palvelevat yli 50 000 asiakasta.
Connect with Visma: