Mielikuvat 1960-luvun valkotakkisista tietokoneenhoitajista naurattavat. Nykyään on paljon helpompaa – ihan sama minkä ohjelman valitsee. Vai onko? Ja vielä hankalampaa – osaanko valita?
Kukaan ei saa kenkää ostettuaan IBM:ltä
”Nobody ever got fired for buying IBM.” Autopesulan tai ainakin jääkaappipakastimen kokoisten tietokoneiden ja magneettinauhakelojen aikakaudella yrityksellä ei ollut mitään mahdollisuuksia arvioida tietokoneiden tai ohjelmistojen keskinäistä paremmuutta.
Kaupankäynti perustui luottamukseen ja uskoon siitä, että vaikeuksia kohdattaessa toimittaja hoitaa osansa kunnialla. Toisaalta tarjolla olevat ratkaisut olivat tähtitieteellisten kehityskustannusten vuoksi muutenkin vakavaraisten suuryritysten asia. IBM ja Bull olivat luoneet liiketoimintansa perustan reikäkorttien ja kirjoituskoneiden tuotoilla, eikä niiden suurasiakkailla ollut epäilystäkään, etteikö jokaiseen ongelmaan haettaisi ratkaisua asiantuntijalauman voimin.
Tietotekniikan yleistyminen jokaisen työntekijän käyttöön, ja ennen kaikkea tietokoneiden käytön arkipäiväistyminen, muutti asetelman täysin.
Yleisohjelmien nousu
Tietokoneohjelmien ytimessä on tiedon syöttäminen sähköisessä muodossa käsittelyyn, sen tallentaminen ja palauttaminen ihmisen nähtäville. Jotta tietoa voidaan jalostaa, sen tulee päätyä sopivaan muotoon, sopivaan tietorakenteeseen. Silloin on mahdollista vaikkapa laskea luvut yhteen ja muodostaa yksittäisistä tapahtumista tilin saldo.
Edulliset mikrotietokoneet ja niiden taulukkolaskentaohjelmat mahdollistivat kaiken tämän yksittäisen työntekijän työpöydällä. Tallennetun tiedon määrä ja siirrettävyys toiselle ihmiselle suorastaan räjähtivät. Näppäräsormiset käyttäjät oppivat nopeasti tallentamaan yrityksen kaiken olennaisen tiedon taulukoihin ja muihin työpöytäohjelmiin. Kirjanpito? Sujuu. Asiakastiedot? Taulukossa. Varastosaldot? Katso Excelistä!
Kirjanpito-ohjelmat, henkilöstöhallinnon ohjelmat, asiakastiedon hallinta ja muut prosesseista ponnistavat yritysohjelmat helpottivat tiedon tallentamista ja jakamista usean ihmisen kesken. Usein yksittäisen prosessin sisällä ei ollut ratkaisevaa tuottavuuseroa hyvin laadittujen taulukoiden ja yksinkertaisten yritysohjelmistojen välillä. Saatoit tehdä päätöksen yritysohjelmiston maksullisen lisäominaisuuden käyttöönoton ja omana työnä tehdyn tiedonhallinnan välillä järkiperustein.
Miten valita ohjelmisto, joka parhaiten kokoaa tiedot yhteen ja palvelee yritystäsi tavalla johon hajanainen tieto ei kykene?
Monessa yrityksessä ollaan tässä tilanteessa myös nyt. Yrityksen tietoja löytyy useasta eri järjestelmästä, ja paljon on vielä laskentataulukoissa tai erillisissä tiedostoissa. Yksittäinen asia vaikkapa laskutuksessa ja myyntireskontrassa sujuu jo helposti ja automaattisestikin, mutta asiakastietoihin yrityksen maksukäyttäytymisen ongelma ei koskaan päivitykään. Miten valita ohjelmisto, joka parhaiten kokoaa tiedot yhteen ja palvelee yritystäsi tavalla johon hajanainen tieto ei kykene?
Perinteinen tapa verrata ohjelmistoja on tehdä pitkä lista tempuista, joita ohjelmiston tulee osata. Yritysohjelmistoissa listat ovat nykyään valtavia, kun toimittajat ovat urakoineet ohjelmien parissa vuosien sijaan jopa vuosikymmeniä. Voit vertailla ohjelmistojen ominaisuuksia loputtomiin. Jos ei nyt, niin aivan pian on kaikissa ohjelmissa jokaisen keksimäsi toiminnon kohdalla merkintä ”kyllä onnistuu”. Ominaisuuksien kautta on aivan mahdotonta sanoa yhtä paremmaksi kuin toista, vaikka oikeasti ohjelmistoja käyttävien ihmisten kannalta erot työpäivän sujuvuudessa ja mukavuudessa ovat valtavia.
Vihdoin tietokone saadaan hommiin
Ainakin otsikoiden tasolla ovat tulleet tutuksi tekoäly, koneoppiminen ja ohjelmistorobotiikka. Ohjelmistot ovat kuin Lego-palikoita, joita voi yhdistellä rajapinnoilla, integraatioilla. Julkishallinto edellyttää koneellista liittymistä erilaisiin rekistereihin, ja yritysten välillä kulkee koko ajan vähemmän paperia.
Mieti omia ohjelmistojasi niiden tarjoaman lisäarvon kautta. Voitko käskeä ohjelmaasi yhtä luontevasti kuin antaisit tehtävän talouden ja hallinnon ammattilaiselle? Voitko automatisoida kaiken sellaisen, jossa tähän asti ihminen on vain muuntanut mustekynän jälkiä näppäimistön lyönneiksi? Ja kaiken sellaisen, jossa yhä uudestaan pitää joka kerta painaa nappia, vaikka vain poikkeamiin puuttuminen riittäisi. Saatko ohjelmistoltasi suosituksia, varoituksia tai vinkkejä liiketoimintasi kehittämiseksi?
Automaation, tiedon jalostamisen ja muun hyödyn vastapainona on se, että kehitystyö on valtavasti monimutkaisempaa kuin aiemmin.
Tiedon tallentaminen, plussa- ja miinuslaskut sekä kivojen kuvaajien piirtäminen onnistuu jo kaikilta ohjelmilta. Seuraavaksi ohjelmistokehityksessä kiihdytetään ratkaisevan erilaisella kulmakertoimella.
Tiedon kerryttäminen monipuolisesti hyödynnettäväksi on kaiken teknisen kehityksen takana. Toisin kuin ennen, mahdollisuudet tuottaa huikeaa lisäarvoa taulukkolaskentaohjelmaan verrattuna ovat totta. Automaation, tiedon jalostamisen ja muun hyödyn vastapainona on se, että kehitystyö on valtavasti monimutkaisempaa kuin aiemmin.
Oikean toimittajan valinta on ainoa kestävä valinta
Jopa yksi ponnekas asiantuntija pystyy nykyteknologialla rakentamaan mukavan oloisen pilvipalvelun, joka ominaisuustaulukossa näyttää oikein hyvältä. Ohjelmistoa, joka lunastaa lisäarvolupaukset, ei kuitenkaan synnytetä vähäisin voimavaroin.
Visma Solutions on Visma-yhtiö Netvisorin, Severan, ValueFramen, Maventan ja Visma Signin takana. Sen vajaasta 200 työntekijästä lähes 40% työskentelee suoraan tuotekehityksen parissa. Lisäksi tuotteita rakentavat kymmenet ammattilaiset alihankkijoilla. Sama valtava kehitysvoima peilautuu läpi Visma-konsernin yli miljardin euron liikevaihdon ja lähes kymmenen tuhannen asiantuntijan.
Suomen valtiolla on kunnianhimoinen tavoite nostaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostukset peräti neljään prosenttiin liikevaihdosta. Tuo tavoite, ja koko teknologiateollisuuden tavoitteeksi asetettu 10%, näyttäytyvät naurettavan alhaisina lukuina tulevaisuuteen tosissaan tähtäävän ohjelmistoyrityksen kannalta.
Lähivuosina talouden ja hallinnon ohjelmistojen tarjonta keskittyy. Panostamiskykyiset ja -haluiset yritykset kiihdyttävät kehityspanoksiaan säästelevien saavuttamattomiin.
Muutos arkisessa työssä on koko ajan tuntuvampi, automaatiotaso korkeampi, tuottavuus parempi – kun valitsee oikean toimittajan.
