Muutamia reunahuomautuksia esitettyihin verotusmuutoksiin

Valtionvarainministeriö asetti 18.9.2008 – siis reilut 2 vuotta sitten – työryhmän pohtimaan verojärjestelmämme muutostarpeita. Tämä ns. Hetemäen työryhmäksi julkisuudessa nimetty ryhmä julkaisi kuluneen kesän juhannusviikolla väliraportin (Vvm 35/2010). Kuluvan vuoden loppuun mennessä on odotettavissa loppuraportti. Tärkeimmät yritys- ja henkilöverotusta koskevat linjaukset on tehty jo tässä väliraportissa. Työryhmässä on edustettuna valtiovarainministeriön lisäksi monia tahoja (mm. Veronmaksajien Keskusliitto).

Kuten julkisuudessakin on ollut esillä, Hetemäen työryhmä ehdottaa varsin merkittäviä muutoksia etenkin osakeyhtiömuotoisten yritysten ja niiden omistajien verotukseen. Osakeyhtiön tuloverokantaa ehdotetaan alennettavaksi 4 prosenttiyksiköllä 22 %:iin, mutta samalla yleinen pääomatuloverokanta nousisi 2 prosenttiyksiköllä 30 %:iin.  Noteeraamattoman yhtiön nettovarallisuuden pohjalta määräytyvä osingonjaon verotus toteutettaisiin siten, että nettovarallisuudelle laskettaisiin ns. normaalituotto (väliraportissa 3,9 %), ja tästä normaalituotosta 35 % olisi veronalaista pääomatuloa ja 65 % siis verovapaata. Normaalituoton ylittävä osinko olisi kokonaisuudessaan veronalaista pääomatuloa. Eli lyhykäisyydessään voisi todeta, että osakeyhtiöiden verotus kevenisi, mutta nostetun osingon verotus useimmiten kiristyisi. Näin ollen toteutuisi työryhmän mainitsema pääomaverotuksen painopisteen siirtyminen yritysverotuksesta henkilöverotuksen suuntaan.

Työryhmä puhuu maltillisesta siirtymisestä, mutta yksittäisessä tilanteessa kyse voi olla enemmästäkin. Toisaalta ansiotulojen verotusta olisi tarkoitus lieventää siten, että korkein marginaalivero olisi n. 50 %. Välillisessä verotuksessa ehdotetaan arvonlisäverokantojen nostamista 2 prosenttiyksiköllä ja pidemmällä aikavälillä työryhmä näkisi hyväksi alempien verokantojen karsimisen. Summa summarum: painopiste siirtyisi yritysverotuksesta osakasverotukseen ja toinen painopiste ansiotuloverotuksesta välilliseen verotukseen. Itse verotulojen kertymän kannalta jälkimmäinen painopisteen siirtymä on huomattavasti merkittävämpi.

Sitten niitä reunahuomautuksia. Jos yhtiöverokanta laskee merkittävästi, niin voiko käydä taas niin, että ”säästöpossuyhtiöt” lisääntyvät. Voi tulla houkutus ohjata esimerkiksi merkittäviä sivutuloja osakeyhtiöön, jos voi jättää ne sinne jemmaan alhaisen verokannan piiriin. Vaikka ylimpien tuloluokkien marginaaleja ansiotuloverotuksen puolella alennettaisiinkin kohtuullisen paljon, eroa kuitenkin jää.  Saattaa olla, että nykyisin melko lailla poissa muodista olleet yhtiöiden sivuuttamiset verotuksessa voivat tulla uudelleen esille. Toinen pohtimani asia liittyy henkilöyhtiöiden (ay/ky) verotukselliseen asemaan. Tilanteessa, jossa yhtiön tuottama voitto nostetaan lähestulkoon kokonaisuudessaan yhtiöstä ulos, henkilöyhtiöt voivatkin osoittautua verotuksellisesti varsin edullisiksi yhtiömuodoiksi; mitä ne ovat monessa tilanteessa nytkin jo. Tätä edesauttavat ansiotuloverotuksen keventämisehdotukset. On kuulunut jo merkkejä siitä, että osakeyhtiöitä aletaan verotusmuutosten pelossa purkaa, etenkin yli 10 vuotta vanhoja yhtiöitä. Rauhoittelisin kuitenkin hiukan tilannetta ja katsoisin rauhassa ensin mitä oikeasti tuleman pitää.

Täytyy muistaa, että nyt on kyseessä vasta työryhmän väliraportti. Ensi keväänä ovat eduskuntavaalit, joiden jälkeen muodostetaan uusi hallitus, jonka hallitusohjelmassa otetaan kantaa tulevan hallituskauden verolinjauksiin, jotka sitten konkretisoituvat vuosittain budjettiehdotusten kautta voimassa oleviksi laeiksi. Vielä eduskunnassakin lakien lopullisia sanamuotoja hiottaessa saatetaan käydä tiukkaa kädenvääntöä vaikkapa yksittäisten prosenttien suuruudesta. Mikä on hallituksen koalitio, mikä on kansainvälinen tai maamme oma taloudellinen suhdannetilanne hallitusohjelman kirjoittamisen aikoihin tai kunkin vuoden budjetin teon aikoihin? Oma arvaukseni on, että tuskinpa ihan kaikkia työryhmän esityksiä sellaisenaan ainakaan kerralla toteutetaan, mutta luulen, että melko suuri poliittinen yksimielisyys vallitsee ainakin pääomatuloverotuksen kiristämisen suhteen, eli työryhmän viittomaan suuntaan polku todennäköisesti ainakin vähitellen vie.

Yksi kaikkein merkittävimpiä asioita verotuksessa yleisemminkin, mutta erityisesti yritysverotuksessa on ennustettavuus. Työryhmä mainitsee ennustettavuuden yhtenä hyvän verojärjestelmän ominaisuutena yhdessä hallinnollisen tehokkuuden ja yksinkertaisuuden ohella. Työryhmä toteaa: ”Verovelvollisen kannalta yksinkertaisen ja läpinäkyvän verojärjestelmän lisäksi tärkeää on ennustettavuus. Tämä luo edellytykset arvioida taloudellisen käyttäytymisen verokohtelua tulevaisuudessa ja vaikuttaa siten myös kotitalouksien ja yritysten tämän hetken päätöksiin”. Ainakin tästä asiasta olen työryhmän kanssa täysin samaa mieltä.

Reijo Korpela
konsultti, KHT

About

Visma on Pohjoismaiden johtava yritysohjelmistojen, taloushallinnon palveluiden sekä IT-projekti- ja konsultointipalveluiden tarjoaja. Suomessa Visma-perheeseen kuuluvat yritykset työllistävät yhteensä yli 900 asiantuntijaa ja palvelevat yli 50 000 asiakasta.
Connect with Visma: