Mooren laki murtuu luovuudeksi

Mooren laki murtuu arjen luovuudeksi

Vuonna 1965 Gordon Moore teki kuuluisan havaintonsa: transistorien määrä mikropiireissä kaksinkertaistuu vuosittain. Moore katsoi tällaisen eksponentiaalisen kasvun jatkuvan seuraavan kymmenen vuoden ajan. Vuonna 1975 Moore – yksi Intelin perustajista – tuunasi omaa lakiaan – kaksinkertaistumiseen tarvitaan kaksi vuotta. Suurinpiirtein tällaisena on transistorien pieneneminen sitten jatkunutkin aina näihin päiviin asti.

Mooren lain kuoppaajat tuplaantuvat joka toinen vuosi

Toki epäilevät Tuomaat ovat lisääntyneet, Mooren laistakin on oma lakinsa – ”Niiden ihmisten määrä, jotka ennustavat Mooren lain kuolemista, kaksinkertaistuu joka toinen vuosi.” Näin siteeraa The Economist -lehti Peter Leetä Microsoft Researchista. Intel on itsekin todennut, ettei kaksinkertaistuminen tapahdu enää joka toinen vuosi, vaan kahden ja puolen vuoden välein.

Mooren lain sanotaan pitäneen kutinsa 50 vuotta. Lähemmässä tarkastelussa tämä ei ehkä ole aivan todenperäistä. Alkuperäinen tilanne oli vuosittainen kaksinkertaistuminen, joka liudentui joka toiseen ja nyt sitten kahteen ja puoleen vuoteen. Entä mitä nyt sitten, kun tietotekniikka ei enää tarjoakaan samalla tahdilla tehostuvaa laskentavoimaa käytettäväksemme?

Tehojen tilalle tulee sovellettavuus

The Economist tarjoaa uusimmassa teknologianumerossaan ”After Moore’s Law” joitain vastauksia.

1) Paremmat ohjelmistot

Tekoälyn kehittyminen ja oppivat ohjelmistot ovat esimerkkejä ohjelmoinnin suuntauksista, joissa tietokoneen ohjelmistoja pyritään tuomaan lähemmäksi ihmisen tapaa ajatella.

2) Pilvipalvelujen hyödyntäminen

Transistorien koon pienentäminen on yhä vaikeampaa nimenomaan halpojen tai kohtuuhintaisten tietoteknisten laitteiden kohdalla. Sen sijaan resursseja ollaan keskittämässä nimenomaan pilvipalvelujen laskentatehoon. Näin ”alkeellisemmillakin” laitteilla päästään käsiksi yhä tehokkaampaan laskentaan. Nämä alkeelliset laitteet eivät nekään ole käyttäjälleen mitenkään epämiellyttäviä, vaan ne voivat olla juuri käyttötarkoitukseensa sopivia, kuten vaikkapa puettavaa teknologiaa, älylaseja tai muita esineiden internetin laitteita.

3) Uudet tietokonearkkitehtuurit

Jatkossa esimerkiksi mikropiirejä ei enää suunnitella yleiskäyttöisiksi, vaan jotakin tiettyä tarkoitusta varten. Pilvipalveluja, virtuaalitodellisuutta tai neuroverkkoja varten voidaan suunnitella kovin erityyppisiä arkkitehtuuriratkaisuja. Yksi jo vanhempi esimerkki tällaisesta uudesta lähestymistavasta on kvanttitietokone.

Mooren laista Honkasen lakiin

Yhteistä näille kaikille uusille suuntauksille lienee se, että ne nojaavat enemmän ongelmanratkaisuun, arkielämästä kumpuaviin ratkaisuihin ja tiedon soveltamiseen. Niissä ei siis niinkään näy raaka laskentateho vaan ihmisen luovuus.

Muotoilen siis uudelleen Mooren lain Honkasen laiksi 🙂

”Arkipäiväisten toimenpiteiden suorittamiseen vaadittava aika puolittuu joka vuosi tietotekniikan ansiosta.”

Tämä vuosittainen ajan puolittuminen tulee jatkumaan seuraavat kymmenen vuotta.

Toimin Vismalla National Web Editorina. Tehtävänäni on löydettävyys, käytettävyys ja konversio.
Connect with Jussi: