Kilpailukielto- ja salassapitolausekkeet ovat nykyään työsuhteissa yleisesti käytettyjä. Yrittäjät usein laittavat työntekijöitä palkatessaan työsopimuksiin nämä lausekkeet tai tekevät työntekijän kanssa salassapitosopimuksen. Kilpailukielto- ja salassapitolausekkeiden sisältö ja käyttötarkoitus saattavat kuitenkin jäädä tarkemmin harkitsematta. Samoin yrittäjät eivät monesti tiedä mitä salassapidosta on laissa sanottu ja miltä osin laki suoraan turvaa yrittäjää.
Työsopimukseen salassapitoa koskevat lausekkeet?
Lähdetään ensin liikkeelle siitä, milloin yrittäjän tulisi laittaa työsopimukseen salassapitoa koskevat lausekkeet tai tehdä salassapidosta erillinen sopimus. Yrityksen menestymin usein perustuu tietoon yrityksen asiakaslistoista, työmenetelmistä, ohjelmistoista, raaka-aineiden koostumuksista ja käyttömahdollisuuksista. Työntekijät saavat työsuhteensa aikana näistä seikoista tietoja ja pystyvät työsuhteen aikana tai sen päättymisen jälkeen aiheuttamaan työnantajalleen erilaisia haasteita, mikäli nämä yrityksen sisäiset tiedot leviäisivät muiden yritysten tietoon. Mikäli työntekijäsi on sellaisessa asemassa yrityksessäsi, että hän saa tietoonsa yrityksesi taloudellisia tai teknisiä tietoja tai tietoja työmenetelmistä, tuotantomääristä, kaavoista, tietokoneohjelmista, asiakasrekistereistä ja työmenetelmistä käyttöönsä, kannattaa salassapitoa koskevia seikkoja huomioida tarkasti. Salassapitolausekkeilla ja -sopimuksilla pystytään estämään liike- ja ammattisalaisuuksien vuotaminen muiden alan toimijoiden tietoon.
Miten laki suojaa yrittäjää?
Laki onneksi suojaa yrittäjää näissä asioissa osin jo suoraan. Työsopimuslain perusteella työntekijä ei saa työsuhteensa aikana käyttää hyödykseen tai ilmaista muille työnantajan liike- tai ammattisalaisuuksia. Tämä kielto on työsopimuslain perusteella kaikissa työsuhteissa automaattisesti koko työsuhteen ajan ja se koskee kaikkia työnantajan liike- ja ammattisalaisuuksia, jotka työntekijälle on uskottu tai hän on muuten saanut työsuhteensa aikana tiedoksi. Kielto on voimassa myös työsuhteen irtisanomisajan. Sekä työnantajan että työntekijän on hyvä myös huomata, että mikäli työntekijä on saanut tiedon oikeudettomasti, jatkuu kielto työsopimuslain mukaan myös työsuhteen päättymisen jälkeen.
Työsopimuslaki ei määrittele sitä, mitä ammatti- ja liikesalaisuudella tarkoitetaan. Vakiintuneesti tällaisina pidetään yrityksen erilaisia kaupallis-taloudellisia ja teknisiä tietoja. Näihin mukaan luetaan myös yrityskokemukset. Mikä tahansa tieto tai kokemus ei kuitenkaan riitä, vaan sillä pitää olla objektiivisesti arvioiden olla työnantajalle merkitystä. Asiassa tulee myös huomioida, että liike- ja ammattisalaisuuksien ilmaisukielto ei koske ainoastaan seikkoja, joista työnantaja erikseen ilmoittaa, että ne ovat salassa pidettäviä.
Nämä tiedot ja työmenetelmät ovat siis suojattuja ja suojaavat työnantajan toimintaa työsuhteen aikana. Entä sitten työsuhteen päättymisen jälkeen?
Salassapitosopimus työsuhteen päätyttyä
Työsuhteen päättymisen jälkeen salassapitovelvollisuutta voidaan jatkaa salassapitosopimuksella. Näitä sopimuksia käytetään nykyisin laajalti. Salassapitosopimukset kuuluvat sopimusvapauden piiriin eli niissä voidaan periaatteessa sopia osapuolten välillä mitä halutaan, kunhan se ei ole vastoin pakottavaa lainsäädäntöä.
Jokaisen yrittäjän kannattaa kuitenkin miettiä, onko se työntekijä, jolle tällaista sopimusta tehdään, sellaisessa asemassa, että kieltoa on tarkoituksenmukaista jatkaa myös työsuhteen päättymisen jälkeen. Nykyisin tuntuu, että sopimuksia ei välttämättä osata hyödyntää oikean sisältöisinä oikeiden työntekijöiden kohdalta. Jokaisessa tilanteessa kannattaa miettiä, onko salassapitosopimusta järkevää tehdä ja kuinka laajana se tehdään. Samoin sopimuksessa kannattaa tarkasti yksilöidä tiedot ja seikat, jotka kuuluvat salassapidon piiriin. Toisin kuin kilpailukieltosopimuksen osalta, ei salassapitosopimukselle ole määritetty laissa ajallista enimmäisaikaa. Joka tapauksessa ajallisessa kestossakin tulee muistaa kohtuullisuus. Salassapitosopimukseen on suotavaa laittaa sopimussakko, joka maksetaan toiselle osapuolelle, mikäli sopimusvelvoitteita rikotaan. Mikäli sopimussakkoa ei kirjata sopimukseen, voi kyseeseen sopimuksen rikkomisesta tulla ainoastaan vahingonkorvaus.
Mikäli yrityksesi toiminnassa on suojassa pidettäviä seikkoja, kannattaa huolella selvittää, mitkä seikat ovat toiminnassasi lailla suojattuja ja mihin sekä keiden työntekijöiden osalta tulisi vielä tehdä erilliset sopimukset ja mikä niiden sisältö olisi. Jälleen kerran, yrittäjän on tässäkin asiassa parempi varautua ennakolta kuin jälkikäteen miettiä korjaustoimia.
Älä jätä asioita huomiseen! Ota rohkeasti yhteyttä jo tänään.
